Paineet kasautuvat

vähenee parisuhteessa.Näin ainakin meillä viimeisten vuosien aikana.Kyllähän me joskus puhuttiin paljonkin.Viikonloppuyöt saattoi vierähtää useinkin aamuyön tunneille kun puheltiin kaiken maailman asioista,ihan selvinpäinkin vielä.Ja oli meillä ihan kivaa muutenkin kahdestaan.
Jossain vaiheessa rupesi tulemaan jonkinsortin muutosta asiaan,en ihan tarkkaa osaa sanoa milloin.Muksuja tuli,kolme komeaa poikaa.Niissä oli oma vähtinsä kun niitä paimenneltiin.Ja voi olla että se paras nuoruuden terä meni lapsia kasvattaessa ja niiden juttujen kanssa.
No,en sitä sano,olisihan se aika voinut olla jotain paljon pahempaakin.Kaikin puolin hyviä tyyppejä pojista on kasvamassa,kunhan eivät liikaa isäänsä tule ;)
No,kuitenkin,tämä nykyinen tilanne ei varmasti miellytä mua eikä emäntääkään.Kun ollaan kahdestaan kotosalla,me vaan ollaan.Kumpikin puuhailee omiaan,tai katellaan töllöä.Ei puhetta,ei kommentteja,ei naurua.
Ja tämä onkin ehkäpä pahinta.Me ei olla vissiin vuosiin naurettu yhdessä,ei yhteisille asioille eikä muullekkaan...

Jatkan tätä taas tuonnempana