Tässä tämä on. YTN on ensimmäinen, joka julkisesti arvostelee kepuhallituksen päätöstä nimittää kepujohtajan veljen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman johtajaksi. Syynä on pelko, että kepuhallitus valmistelisi hyökkäystä työehtosopimusten yleissitovuuden kimppuun. Tästä saattaakin olla kysymys sillä kepujohtajan velihän oli SY:ssa valmistelemassa kepun kuuluisaa työreformia. Taitaa siis olla niin, että kepu kaivaa työreformin esille ja esittää avoimen sodanjulistuksen työmarkkinoille. Tämä kepuhallitushan on uhka Suomen työmarkkinapolitiikalle.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=110773
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=110773
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nyt työreformia ei upotetakkaan valtameren syvänteeseen. Se tulee vaikka silkkipukuiset (Thaimaassa teetetyt) ay-johtajat kuinka parkuisivat.
näyttämään. Työrefromia pukkaa kovasti.
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/parjattu_työreformi_alkaa_olla_pian_kokonaan_toteutettu_3481075.html
... ainoa työelämää muuttava ohjelma tilanteessa, jossa eivät vanhat konstit enää auttaneet työttömyyteen, vaikka maassa vallitsi pitkäaikainen korkeasuhdanne. Se onkin pikkuhiljaa toteutettu ja jäljellä tuntuu olevan kansalispalkkaukesn järjestäminen. Se hyvä asia ja pannaan vielä vireille tämän hallituksen aikana.
Olen siitä kirjoittanut joskus Suomen Kuvalehteen. En nyt täällä mökillä pysty tarkastamaan, milloin ja julkaistiinko, mutta melko varmasti muistan julkaistun.
Kansalaispalkka elää
Kansalaispalkkaa vastustetaan seuraavilla perusteilla:
Väite 1. Kansalaispalkka poistaa tärkeän arvon, työnteolla ansaitun ja vastikkeettomasti saadun etuuden välisen eron.
Jos nykyisessä järjestelmässä ihminen ei jostain syystä tee työtä, elättää yhteiskunta sellaisia henkilöitä vastikkeettomasti mitä moninaisimpien byrokraattisten järjestelmien kautta.
Väite 2. Hyvinvointiyhteiskunnan kriisiin ratkaisua on haettava työntekoa suosivista vaihtoehdoista.
Ei vain näytä löytyvän työtä riittävästi. On haettava kokonaan uusia malleja. Voidaan myös sanoa, että juuri kansalaispalkka suosii työntekoa. Siinä jokainen saa sen, minkä saisi apuna nykyäänkin tekemättä työtä, mutta lisäksi voi tehdä työtä tarpeidensa, kykyjensä ja työn saatavuuden mukaan pelkäämättä lisätulojen vähentävän kansalaispalkkaa. Nykyään järjestelmä tukee pysyvää syrjäytymistä, sillä työttömän ei kannata ottaa vastaan pätkätyötä karenssien ja tukien menetyksen takia. Koska jokainen saisi vain tuon perusturvan, loppuisi myös viranomaisten huoli sosiaalitukien väärinkäytöstä.
Väite 3. Kansalaispalkka on liian kallis veronmaksajille.
Mielestäni järjestelmän tulisi olla sellainen, että sillä korvataan kaikki nykyiset järjestelmät, joilla tuetaan työstä jostakin syystä poissa olevia ihmisiä: lapsia, koululaisia, opiskelijoita, sairaita, sotaväessä olevia, työttömiä, äitiys- tai isyyslomalaisia, eläkeläisiä ja myös niitä, jotka katsovat tulevansa toimeen perusturvalla. Realistinen kansalaispalkka, 2500 mk/kk ja alle 18 vuotiaille 1000 mk, ei ainakaan lisäisi niitä kuluja, joita nyt käytetään sen korvaamissa järjestelmissä. Tuon perustulon lisäksi kunnollisen elämän takaamiseksi olisi pakko hankkia lisätuloja, jolloin kuitenkin kansalaispalkka säilyisi sellaisenaan.
Kaikki sosiaaliavustukset, ansiosidonnaiset tukijärjestelmät, lakisääteiset eläkkeet ja lapsi- ja opiskelutuet niiden vaatimine hallintokuluineen voidaan käyttää uuden järjestelmä rahoittamiseen.
Perustulokin olisi verotettavaa tuloa, siitä palautuisi progressiivisen verotuksen takia suuri osa takaisin. Toisaalta vain sitä saavat eivät joutuisi maksamaan veroa jo nykyisenkin verotusjärjestelmän mukaan.
Vanhojen rakenteiden romuttamisesta ja niiden vaatimien valtavien hallintokulujen poisjääminen, syntyisi suorastaan säästöjä kansalaispalkan vaatimiin kuluihin verrattuna. Valtiokonttorin tietokone ohjelmoitaisiin vain maksamaan jokaisen kansalaisen tilille kansalaispalkka automaattisesti. Kymmeniä tuhansia virkailijoita pääsisi tuottavaan työhön.
Työnantaja maksaisi vain työssäolo- ja vuosiloma-ajasta, jolloin työtä ei rasitettaisi muilla kuluilla ja näin se tulisi kilpailukykyisemmäksi tuotannontekijäksi vähentäen työttömyyttä.
Pitkää siirtymäkautta tarvittaisiin nykyisen työeläkejärjestelmän osalta; ennen kansalaispalkkaan siirtymistä jo ”ansaitut” eläkkeet tulee aikanaan maksaa.
Palkat sopeutuisivat uuteen tilanteeseen. Niitä alentaisi peruspalkkana jo maksettu raha, mutta toisaalta palkkoja jouduttaisiin korottamaan, koska ihmiselle jäisi itselleen suurempi vastuu hyvinvoinnistaan. Työnantajalla olisikin vara maksaa suurempaa palkkaa, sillä työnantajan sosiaaliturva- ja eläkemaksut jäisivät pois.
Perusturvaa saavat kansalaiset voivat lisätä sosiaali- ja eläketurvaansa vapaaehtoisilla vakuutuksilla ja säästöillä.
Tämä yhteiskunnan järjestämä kansalaispalkka olisi kaikille samansuuruisena sosiaalisempi kuin monet nykyiset ansiosidonnaiset tuet, joissa suurituloiset saavat suurempia sosiaaliavustuksia. Muut hyvinvointivaltion edut jäisivät voimaan, kuten ilmainen koulutus ja sairaanhoito. Myös asumistukijärjestelmä olisi säilytettävä.
Oiva Härkönen, Vantaa
Kuten tuossa linkissäsi lukikin:
"Ay-liikkeen aikanaan tyrmäämän työreformin uudistusehdotuksista valtaosa on pantu toteen: työttömyysturvaa on muutettu aktivoivammaksi, verotusta on alennettu, matalapalkkatyön tuki aloitettu, yrittäjyyden esteitä on purettu, ja paikallinen sopiminen etenee jopa ay-liikkeen pyhimmissä liitoissa."
Hyviä asioita kaikki tyynni, jotka toteutettiin Lipposen II:n ja Vanhanen I:n aikana. Siksi SAK ja SDP eivät enää kevään eduskuntavaalien aikana pelotelleet työreformilla.
Työreformia vastaan hyökättiin kaksien viime kevättä edeltäneiden eduskuntavaalien, kaksien kunnallisvaalien ja yksien presidentinvaalien alla vain seuraavista syistä:
1) Keskusta teki virheen, kun julkisti noin hyvän ohjelman juuri eduskuntavaalien (1999) alla. Muut puolueet pelkäsivät, että kepu nousee noin hyvällä vaaliohjelmalla eduskunnan suurimmaksi puolueeksi.
2) Työreformille valittiin puoliksi ulkomaankielinen, typerä nimi. Kaikki asiat, joiden sisältö kätkeytyy vaikeasti ymmärrettävän käsitteen taakse, ovat helppoja maalitauluja vastustajille.
3) Työreformi julkistettiin yhtenä pakettina. Kepun olisi kannattanut ottaa esille vain pari keskeistä uudistusehdotusta ja jättää muut ehdotukset vaikkapa seuraaviin vaaleihin. Näin työreformille ei olisi tarvinnut keksiä yhdistävää termiä ollenkaan ja olisi haastettu muut puolueet puhumaan noista uudistuksista, ei vain toistelemaan työreformi on paha, työreformi on paha, työreformi on paha...
ennakoiden...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000008110408