Olisiko Suomessa tapettu enemmän vai vähemmän väkeä?
Vaihtoehto 1:
Porukat olisivat purkaneet suurimmat patoutumansa verbaalisti ja virtuaalisesti, ja koko sota olisi voitu välttää.
Ve 2:
Jengi olisi kiihottanut itsensä suunnattomaan vihaan nettikeskusteluissa, eikä tappamista olisi saatu loppumaan lainkaan?
Ve 3:
Fiksut olisivat inttäneet ja riidelleet netissä silläaikaa kun tyhmimmät olisivat teloneet toisiaan reaalitodellisuudessa. Lopuksi nettisoturit olisivat huomanneet, että ketään ei enää kiinnosta koko valkoiset-punaiset -juttu ja vetäneet itsensä hirteen.
Mitä sinä veikkaat?
Vaihtoehto 1:
Porukat olisivat purkaneet suurimmat patoutumansa verbaalisti ja virtuaalisesti, ja koko sota olisi voitu välttää.
Ve 2:
Jengi olisi kiihottanut itsensä suunnattomaan vihaan nettikeskusteluissa, eikä tappamista olisi saatu loppumaan lainkaan?
Ve 3:
Fiksut olisivat inttäneet ja riidelleet netissä silläaikaa kun tyhmimmät olisivat teloneet toisiaan reaalitodellisuudessa. Lopuksi nettisoturit olisivat huomanneet, että ketään ei enää kiinnosta koko valkoiset-punaiset -juttu ja vetäneet itsensä hirteen.
Mitä sinä veikkaat?
Vastaukset 3
Vanhimmat
jos olisi ollut netti, niin varmaan sitten olisi ollut ruokaa, asuntoja ja toimeentuloakin kaikille, jolloin ei olisi ollut syytä kapinoida.
...jos Lenin ei olisi päässyt suomen kautta venäjälle(tiedän suomi kuului venäjään silloin)olisiko 1900 luvun historia erilainen?
Kaikkeahan pohditaan niin kansan kuin "historian tutkijoiden" puolesta.
Totuutta on vaikeaa kenenkään sanoa tietävänsä.Totuus tulee ja on aina tullut,voittajien kertomana/kirjoittamana.
Tämä klippi olisi Tuubissa klikattavana;
Heti taistelun alussa punakaartilaisten varsinainen päällikkö laitosmies Vilander oli jättänyt johdon Sammalistolle, ja palannut asemalle tilaamaan lisäjoukkoja Tampereelta. Sieltä lähtikin 200 Turun punakaartilaista ja joukko venäläisiä kauppias Hyrskymurron johdolla.
Kiihtyneessä tilassa olleet Hyrskymurron joukot saapuivat Markkulan talolle juuri kun suojeluskuntalaiset olivat antautuneet ja seisoivat jo tiiviissä paririvissä talon pihalla, tallirakennuksen edustalla. Hyrskymurto oli antanut miehilleen matkalla käskyn: kaikki oli tapettava, vankeja ei saanut ottaa. Yrityksestään huolimatta Sammalisto oli voimaton tämän joukon edessä.
Pihalle rynnänneet turkulaiset komensivat aseettomien vankien kädet ylös, minkä jälkeen yksi venäläisistä löi sapelillaan eturivissä seissyttä teknillisen opiston oppilasta, Tauno Pöllästä päähän. Heti tämän jälkeen kajahti ampukaa-käsky jolloin punakaartilaiset kiväärein ja venäläiset konekiväärein aloittivat ankaran ammunnan.
Punakaartilasten ja heidän vankiensa välinen etäisyys oli vain muutamia metrejä, lyhimmillään alle kaksi metriä. Siksi ensimmäiset laukaukset tappoivat ja haavoittivat monia suojeluskuntalaisia.
Osa vangeista juoksi peltojen yli pakoon, osa pääsi syöksymään turvaan rakennusten kivijalkoihin ja vinteille. Osa kätkeytyi halkopinojen väleihin, käymäläänkin. Toisten oli tyydyttävä vain heittäytymään maahan, jäämään paikalleen, tekeytyen kuolleeksi. Ne selvisivät, jotka jäivät päälle kaatuneiden ruumiiden alle suojaan.
Kiivain ammunta laantui pian. Osaksi Sammaliston ansiosta, osaksi kaartilaisten ja venäläisten kiireestä ryöstämään ruumiit ja henkiinjääneet. Tilanteen rauhoituttua piiloutuneet tulivat esiin ja haavoittuneet koottiin pihapiirissä olleeseen kansakouluun.
Henkiinjääneet kuljetettiin jo samana päivänä Tampereelle. Haavoittuneet vietiin Klassillisen lyseon sidonta-asemalle, muut vangit sijoitettiin työväenyhdistyksen taloon.
Pihalle jäi 15 kuollutta, 2 kuoli vielä matkalla Tampereelle. Haavoittuneita oli 26. Ainoastaan 15 pääsi pakenemaan, ja heistäkin vain 5 selvisi valkoiseen Suomeen asti.