Tällä palstalla jotkut väittävät ikään kuin yleiseen tietoon nojaten että kuluttajien yksityisautoiluun pumppaama raha hyödyttäisi kansantaloutta ihan erityisen paljon. Voisiko joku näistä guruista selittää mitkä ovat tämän väitteen perusteet?
Otetaan kaksi esimerkkiä ihan ruohonjuuritasolta.
Matti ja Erkki ovat töissä samassa työpaikassa ja kummallakin on samansuuruinen palkka.
Matti on hankkinut asunnon 3 km päässä työpaikaltaan ja kulkee työmatkansa polkupyörällä, kävellen tai ani harvoin autolla. Vaimo kulkee töihin bussilla tai pyörällä. Autona on halvalla ostettu vm. 1993 pieni perheauto, jolla käydään kerran viikossa tekemässä isommat ostokset ja viikonloppuisin moikkaamassa sukulaisia. Kilometrejä kertyy vuodessa alle 10 000. Yhteisillä tuloilla rahoitetaan asuntolainan maksut, ruoat ym. välttämättömyystarvikkeet, lasten harrastukset, lomat jne. että suunnilleen kaikki menee mitä tuleekin.
Erkki asuu 40 km päässä työpaikaltaan ja kulkee joka päivä töihin autolla. Hänellä ja hänen vaimollaan on aina korkeintaan 3 vuotta vanhat autot. Erkki vaahtoaa että auto on hänelle välttämättömyystarvike, muuten hän ei pääsisi kulkemaan töihin juuri sieltä missä haluaa asua. Manailee kun auton hankintaan ja ylläpitoon menee hirveästi rahaa, Suomi kun on harvaan asuttu maa jossa on pitkät matkat joka paikkaan. Kamalan vaarallista ja ympäristölle haitallista kun systeemi pakottaa ihmiset ajamaan vanhoilla autoilla. Lähimpään kauppaan on Erkin luota 10 kilometriä. Valtio tukee tulonhankkimisvähennyksin Erkin työmatkoja siitä hyvästä että hän pitää syrjäseutua asuttuna. Erkkikin tietysti lyhentää asuntolainaa ja käy harrastuksissa, kaikki rahat menevät mitkä tulevatkin, eli siis samoin kuin Matilla.
Millä tavalla Erkin toiminta on siis kansantaloudellisesti tuottoisampaa kuin Matin toiminta? Kumpikaan ei kerää rahaa taskuihinsa vaan laittavat kaiken takaisin kiertoon, kulutustottumukset vain ovat erilaiset.
Tuleekohan yhtään perusteltua vastausta josta tämä asia valkenisi?
Otetaan kaksi esimerkkiä ihan ruohonjuuritasolta.
Matti ja Erkki ovat töissä samassa työpaikassa ja kummallakin on samansuuruinen palkka.
Matti on hankkinut asunnon 3 km päässä työpaikaltaan ja kulkee työmatkansa polkupyörällä, kävellen tai ani harvoin autolla. Vaimo kulkee töihin bussilla tai pyörällä. Autona on halvalla ostettu vm. 1993 pieni perheauto, jolla käydään kerran viikossa tekemässä isommat ostokset ja viikonloppuisin moikkaamassa sukulaisia. Kilometrejä kertyy vuodessa alle 10 000. Yhteisillä tuloilla rahoitetaan asuntolainan maksut, ruoat ym. välttämättömyystarvikkeet, lasten harrastukset, lomat jne. että suunnilleen kaikki menee mitä tuleekin.
Erkki asuu 40 km päässä työpaikaltaan ja kulkee joka päivä töihin autolla. Hänellä ja hänen vaimollaan on aina korkeintaan 3 vuotta vanhat autot. Erkki vaahtoaa että auto on hänelle välttämättömyystarvike, muuten hän ei pääsisi kulkemaan töihin juuri sieltä missä haluaa asua. Manailee kun auton hankintaan ja ylläpitoon menee hirveästi rahaa, Suomi kun on harvaan asuttu maa jossa on pitkät matkat joka paikkaan. Kamalan vaarallista ja ympäristölle haitallista kun systeemi pakottaa ihmiset ajamaan vanhoilla autoilla. Lähimpään kauppaan on Erkin luota 10 kilometriä. Valtio tukee tulonhankkimisvähennyksin Erkin työmatkoja siitä hyvästä että hän pitää syrjäseutua asuttuna. Erkkikin tietysti lyhentää asuntolainaa ja käy harrastuksissa, kaikki rahat menevät mitkä tulevatkin, eli siis samoin kuin Matilla.
Millä tavalla Erkin toiminta on siis kansantaloudellisesti tuottoisampaa kuin Matin toiminta? Kumpikaan ei kerää rahaa taskuihinsa vaan laittavat kaiken takaisin kiertoon, kulutustottumukset vain ovat erilaiset.
Tuleekohan yhtään perusteltua vastausta josta tämä asia valkenisi?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sosialismissa voi saada aikaan pulaa ihan kaikesta.
Myös tonttimaasta. Suomessa tämä tonttipula on saatu aikaan autoverolla ja oikeastaan liikkumisen verolla. Perusidea on että kaikki liikkuminen estetään ja valvotaan rankasti. Päinvastoin kuin markkinatalouksissa jossa kannustetaan liikkuvuuteen.
Kun liikkuminen on saatu veroilla kalliiksi ja hankalaksi (huonot tiet ja riski kuolla) saadaan ihmismassa asumaan tiiviisti yhdessä = valvominen helpottuu. Saadaan ihmiset kaupunkeihin ja saadaan niistä riippuvaisia julkisista kulkuvälineistä jolloin edellistäkin tarkemmin voidaan valvoa ja ohajata minne niitä voidaan 'antaa kulkea'.
Niissä kaupungeissa ja niiden ympäristössä loppuu sitten tontit. Katsotaan olevan normaalia että 500m2 tontti Espoossa maksaa 450000 Euroa. Kerron nyt teille, että se on yhtä normaalia kuin se, että Neuvostoliitossa tai suomalaisten virkamiesten suosimassa DRR:ssä autonostojonotus kesti 12 vuotta.
"Sosialismissa voi saada aikaan pulaa ihan kaikesta.
Myös tonttimaasta. Suomessa tämä tonttipula on saatu aikaan autoverolla ja oikeastaan liikkumisen verolla. Perusidea on että kaikki liikkuminen estetään ja valvotaan rankasti. Päinvastoin kuin markkinatalouksissa jossa kannustetaan liikkuvuuteen."
Luulin että tonttipula on aiheutunut tehottomasta kaavoituksesta ja tästä on syytetty kuntia joiden tehtäviin tonttimaan kaavoittaminen on sälytetty. Tällöin sillä ei ole mitään tekemistä valtion tai minkään sen elimen kanssa.
Ei kai tavallisten ihmisten liikkumista nyt sentään järjestelmällisesti valvota? Huh huh.
Markkinatalouden vaatima liikkuvuushan on kyllä taattu monin verohelpotuksin verrattuna yksityisautoiluun. Elinkeinonharjoittamiseen tarkoitetun auton hankintaahan saa kyllä vähennettyä aika paljon verotuksessa. Mielestäni tätä käsitettä ei tulisi sekoittaa yksityisautoiluun.
Se on kieltämättä kyllä naurettavaa että Suomen kokoisessa maassa meinaa loppua tontit. Valtion pitää ottaa ohjat käsiinsä ellei kunnista löydy halua puuttua asiaan.
Tässä selvityksessä ei kylläkään vastattu itse kysymykseen.
Ruotsissa ei ole autoveroa. Ruotsi on 2-3 krt vauraampi maa (pääomaa perheissä) kuin Suomi. Faktoja.
Eli taloudessa kiertää n. 50 miljardia euroa enemmän rahaa kuin jos siellä olisi vaikka 10.000 euroa autoveroa viidessä miljoonassa autossa.
Lisäksi Ruotsissa ei ole presidenttiä, jonka mielestä jonkun ansaitsema euro on aina joltain toiselta pois.
Tämän 50 miljardia ihmiset voivat useaan otteeseen maksaa toisilleen, ja se ei silti Ruotsista häviä! Te suomalaiset aliravitut sosialistit ette voi kuin hämmästellä ja Sauli Niinistön sanoin todeta "Ei tuo voi toimia noin."
"Ruotsissa ei ole autoveroa. Ruotsi on 2-3 krt vauraampi maa (pääomaa perheissä) kuin Suomi. Faktoja."
Ruotsi on aina ollut vauraampi maa kuin Suomi - myös ennen kuin autoja oli edes keksitty. Lisäksi Suomen elintaso on noussut nykyiselle tasolleen todella nopeasti; alle 60 vuotta sitten joillain alueilla kärsittiin ihan suoranaisesti nälkää eikä kaikille lapsille riittänyt kenkiä. Näin ollen vaurautta ei ole edes kertynyt kovin monen sukupolven ajalta, toisin kuin Ruotsissa. Faktoja nämäkin.
"Eli taloudessa kiertää n. 50 miljardia euroa enemmän rahaa kuin jos siellä olisi vaikka 10.000 euroa autoveroa viidessä miljoonassa autossa."
Eikös Ruotsissa sitten auton omistaminen ja käyttäminen maksa enemmän kuin Suomessa? Olisi mukava myös tietää että onko tässä käynyt sitten juuri noin, että ihmisten autoiluun käyttämä raha on vähentynyt jolloin se on vapautunut muuhun kulutukseen mikä tietenkin on eduksi taloudelle, vai onko ennemminkin käynyt niin että ihmiset käyttävät autoiluun suunnilleen saman verran rahaa kuin ennenkin, eli ostavat samalla rahalla isompia ja uudempia autoja? Jälkimmäisessä tapauksessa muuhun kuin autoluun käytettyyn kulutukseen ei tulisi muutosta, mutta valtion verotulot laskisivat, kun autoiluun käytetystä rahasta entistä pienempi siivu päätyisi valtion kassaan ja suurempi siivu autonvalmistajille. Onkohan tästä asiasta olemassa ihan oikeaa tutkimustietoa?
Sitä en kuitenkaan ihan hevin usko että yksityisautoilua lisäämällä olisi sanottavaa vaikutusta kansantalouteen. Yksityisautoilun tuottama lisäarvo on häviävän pieni. Kyllä se on aika puhdasta kuluttamista, vähän kuin elokuvissa käynti tai tupakointi.
yhteensä autolainaa otettu pankista 35 000e. Autot vapailla markkinoilla euroopassa maksa yhteensä 20000e nyt jouduimen ottamaan pankista 35000e laina,jotta pystyimme maksamaan autoveron valtiolle, jonka valtio jakaa puoluetukiin,ooperaan ym. avustuksin vain n.8% teiden kunnossapitoon.
Teiden huonosta kunnosta johtuen autoni iskunvaimentaja ym. etupää nivelet ovat 20000km ajon jälkeen uusittava (1500e) ym. auton,joka paikan löystyminen/ruostuminen. Maksaisimme mielusti 700-1000e käyttömaksua vuodessa kuin 35 000e kerta paukun sijasta. Yhteiset vuositulomme vaimon kanssa on n.60000e, josta autojemme ostoon olisi menny koko vuoden tienesti.
Toisin on muualla euroopassa perheen vuosituloista meneen n. 20% uuden auton ostoon. Kaikki muu jää kulutukseen ym. ts. raha kiertää.
Terv.
Erkki ja Liisa
terveisin sossun asiakas jo vuodesta -96.
Sen verran viellä, että maksamme 5-vuoden takaisin maksuaikana 5782,30e pelkkä korkoa pankille eli jos pidämme nyt autoja 5-vuotta maksamme pankille saman verran korkoja 5-vuoden aikana minkä olisimme valmis maksamaan käyttö/vuosi.
Tässä systeemissä nähdään kuinka normaalit työssä käyvät/keskituloiset maksaa herrojen huvit ja sosus menot.
Viikon saa painaa niskalimassa hommia la ja su elpyä kotona, että jaksaa taas seuraavan viikon tehdä töitä verottaja ja pankki sitten hoitaakin tilintyhjennyksen. Onneksi nyt lomalla 1vko ja alkaa toipua tuosta oravan pyörästä eka viikon jälkeen.
Muistaako kuka,kun taksvärkkipäivä oli joskus -70-80 luvulla helmi-/maaliskuun vaihteessa, mutta nyt sen oli kesäkuussa. Yli puolenvuoden työskentelyn jälkeen olet maksanut sen vuoden verosi.
Sitten keksitään hyviä selityksiä miksi Suomalaiset on kaikkien Eu tilastojen häntäpäässä mitä kotitalouksien ostamiseen ja omistamiseen tulee.
Korkeampaa ajoneuvoveroa ja korkeampaa poltteaineen hintaa varten ei tarvitse ottaa rahoitusyhtiöstä lainaa. Itselläni on kuitenkin tarkoitus ajaa uudehkolla normaalilla ja turvallisella autolla perheineni.
Järjetöntä, että pitää ottaa laina, jotta saa veroja maksettua.
Suomalainen maksaa mieluummin ulkomaiselle liikelaitokselle (pankille korkoa) kuin yhteiseen pottiin (käyttömaksuina valtiolle). Suurin osa jengistä on sen verran junttia, ettei ne juuri edes ymmärrä vaihtoehtojen päälle. Samoin H.Kuitunen ei ole ymmärtänyt, ettei rahoituslaitokset enää ole kansallisia.
Offtopic kommentti, mutta mielestäni teidän lainamäärät on kyllä aivan liian suuret tuloihin nähden. Varmaan halvempiakin autoja löytyisi? Nettotuloista max 25% autoon.
esimerkkejä tarvita. Valtio kuppaa autoilijoilta 6 miljardia euroa ja tieverkoston ja muun liikenteen yllä pitoon valtionlta liikenee 800 miljoonaa euroa. Tarviiko lisää selittää?
Pieleen menee jo ekassa lauseessa.
Kysymyksessähän on liikenteen hinnoittelu.
Korkea autovero alentaa bkt:tä ja näin ollen valton talous kärsii.
Erkin talous on tehokkaampaa ja joustavampaa. Hän pystyy kahdella autolla tekemään tehokkaammin hankintoja, yksinkertaisesti vaikka yhden päivän aikana. Hän pystyy hakemaan markkinoilta edullisempiä tuotteita ja alennuksia. Näin markkinat pysyvät tasapainossa ja hintataso kohtuullisena.
Suomessahan on liikenne erittäin vähän verotettua ja jopa tuettua. Ainoastaa yksityisautoilijaa kuritetaan omituisen paljon.
Tavara liikku edullisesti mutta asiakkaat eivät pääse liikkeelle. Onko tässä järkeä?