Mikä on ollut SINUN vähävikaisin

Kun oikein aloin ajattelemaan asiaa niin aika vaikeaa on laittaa automerkkejä järjestykseen.

Merkkiin katsomatta uudemmat ovat yleensä olleet vähävikaisempia kuin vanhemmat.

Vähävikaisia autoja on mieleen jäänyt 2CV4, Fiat 500, BMW 520. Paljon ongelmia oli Datsun 120Y, Nissan Cherry, Opel Commodore, Volvo 244.

Tavanomaisempia Opel Kadett, Ford Anglia, Ford Taunus, Audi 80, BMW 523, MB E260, Ford Transit, Honda Accord, Honda Civic, Toyota Corolla, Datsun Finn.

Mutta kuten sanoin, vähävikaisemmat ovat olleet uudempia ja paljon vikoja sisältäneet pääasiassa vanhoja louskuja. Korrelatioa ei oikein ole löytynyt, sen saa mistä maksaa.

...

todella ongelmattomia olleet minulla. Eipä näissä nykyisissäkään autoissa ole ollut juuri sanomista, mutta kyllä mazdoissa silti kaikkein vähiten.

Mielenkiintoista, enkä ollut edes ajatellut asiaa tällä tavalla. Mutta kun kysyit, minulla oli yksi Isuzu pick-up. Siinä oli ajamieni vähän yli 250 000 km aikana yksi isompi vika, vaihdelaatikosta meni laakeri. Ei muuta. Lisää vain polttoainetta ja ajaa. Olenpa oikeastaan yllättynyt, vanhastaan (60-luvulta...) merkin maine oli mielessäni ihan muuta. Onneksi se kaveri silloin sai sen myydyksi minulle.

Kaikissa muissa on ollut jokaisen sadantuhannen sisään aina jokin mainittavan kokoinen juttu. Eräissä useampiakin...

Primera oli mulla kaikkein varmin peli, siinä ei 200tkm matkalla ollut _mitään_, ainoastaan jarruosia ja takapönttö.

Hyvänä kakkosena ehkä yllättäen 406 pösö Hdi-koneella.

Muita autoja: Renault 18, Datsun cherry, Opel kadet, Ford escort, honda accord, Toyota corolla.

Toisaalta ei mulla mikään auto oo kovin vikanen ollut, ainakaan tähän mennessä (kop kop).

on ollut luotettavin ja peugeot taas toista ääripäätä. Toyotasta ja nissanista myös hyviä kokemuksia, hondasta myös minulla huonoja kokemuksia.

170000 km mittarissa , öljynvaihtoa , ei muuta .

kaksi BX:ää. Ei mitään vikoja (pl.normaali kuluminen) yhteensä yli 280000km matkalla.
Nykyiset 405 ja Hiace ovat myös olleet yli 100000tkm huolettomia.
Volvot,Foortit,Fiiatit joita oli ennen olivat aika keskitasoa, ruostetta,ym hämäriä käyntihäiriöitä ja räminöitä.

Juu, kyllähän tuo sisäänajettu volkkari on tähän mennessä luotettavin autoni. Ehdottomasti. Ajettu toki vasta 35 tuhatta, joten vielä ei pitäisi mitään vikaa tietysti ollakaan (ainut "vika" oli irronnut vilkun kiinnike, meni takuuseen, ei vaikuttanut luotettavuuteen sinänsä).

Mitsu oli aika luotettava, jätti tielle oikeastaan vain kerran kun laturin johto irtosi (hapettui poikki). Rellu ei sinänsä jättänyt tielle kertaakaan, mutta vietti sitäkin enemmän aikaa korjaamolla...

Ehdottomasti huonoin oli kuitenkin Samara joskus tuossa 80-luvun puolella. Ei toki ollut minun nimissäni, kun en silloin ajokorttia omistanut, mutta kyydissä tuli oltua useampi kymppitonni ja ajettuakin muutama kilometri. Siihen verrattuna se Lada 1200S joka tuota edelsi oli suorastaan viaton. :)

pellit vaan meni huonoks.

Mulla on ollut kolme uutena hankittua autoa 20 vuoden aikana. Jokaisella ajoin yli 200 tkm. Ensin Honda (250 tkm), sitten VW (220 tkm) ja nyt Ford (230 tkm).

Tämä nykyinen Ford on ollut vähävikaisin. Hondassa oli selvästi eniten vikoja ja se lahosi lopulta pystyyn. VW pelasi lähes yhtä hyvin kuin Ford.

200.000km ja kytkiremontti, tuulilasinpyyhkijän pultti moottorista irtosi sateella, pyöränlaakeri ja muutama takavaimentaja kertaalleen keskiputki, puolanjohto sulanut poikki, joka ilmeni nykimisenä, kun löi ilmassa kipinää noin 10mm matkalla "huom. tuo johto on samarassa sidottu läheltä puolaa kiinni ja näin pysyi paikalla" ja jarrulevyt/palat uusin kertaalleen

Taisi olla vähiten vikoja Porsche 944,ssa. Ajoin tuon 25tkm sillä ja renkaat oli ainoat mikä piti vaihtaa. Ja vanhimmasta päästäkin auto mitä on ollut. Taitavat Porschet olla listojen varmimpia nykyäänkin. Uutta haetaan juuri tuon luotettavuuden vuoksi parhaillaan.

Huonoin oli Pösö 106. Ei ikinä enään. Kaikki mahdollinen meni puolen vuoden aikana rikki ja vaihtoon. Yhen osan vaihdoit niin toinen meni samalla rikki..

järjestyksessä minullakin. mutta ei sitä voi mitenkään yleistää, se on meidän mielipide.

enpä voinut tätä autoa ostaessani kuvitella että auton pitäminen voisi todella olla näin huoletonta

t. 283 000 km

Omega B2 -02; 210t nyt

Peugeot 406 170000km

160tkm takana, eikä mitään ongelmaa, jota ei voitaisi laskea normaaliin kulumaan:
-koiranluut molemmille puolille
-takajarrupalat
-etujarrulevyt&palat
-alatukivarsi pallonivelen väljyyjen vuoksi
-akku

Hinausta ei ole tarvittu kertaakaan ja aina ollaan perille päästy. Muutaman kerran webaston käytön takia on vakioakku hyytynyt (-30) pakkasella. Käynnistys kaapeleilla iskussaan olevan harrasteauton akun avulla.
Suurempi Ah-määrä on nyttemmin korjannut tilanteen.

Pahojen kielien puheista huolimatta ostin Opelin, enkä ole katunut. Ei mitään vikaa, jos sähkövikoja ,joita menee ja tulee, ei lasketa.

Citroën,
koska kaikki kuusi autoani (10/1991-) ovat olleet Citroëneita,
oui messieurs, mesdemoiselles et mesdames pour la France.

Vähävikaisin auto on ollut ehdottomasti Subaru Legacy,Seuraavaksi tulee 5 Hondaa (CRX,3Civiciä,Accord).Kolme huonointa on ollut Audi 100,Ford Escort,Mitsu Lancer.Subaru ja Hondat toimivat kuin kellot.Audi oli oikein surkea.

Ollut Pösö 205, REnault Clio, Saab 96, Saab 900 turbo ja Skoda Favorit. Tähän mennessä luotettavimmaksi halpaajoneuvoksi sarjassa tonnin kotterot nousee Skoda fAvorit 1,3 GLX vm 94. Kahden vuoden aikana etujarrulevyt ja palat uusittu lisäksi sähkötaulu uusittiin. Vie öljyä 2 desiä tkm. Olen ajanut noin 45000 ja maksoin puolitoista vuotta sitten 900€.

Clio S oli myös aika viaton mutta uudehkona kallis pitää huoltoineen ja kaskoineen.

Vaikka ranskalaiset tuntuvat aina miehittävän luotettavuustilastojen häntäpäät, niin 206 ei omistamanani kolmena vuonna aiheuttanut ylimääräisiä korjaamokäyntejä laisinkaan.

Muita merkkejäni: Saab, VW, Chrysler ja Citroen olen joutunut pajalla käyttämään vähintään kerran, tosin isoja vikoja ei ole ollut yhdessäkään autossa. Citikkaa tosin piti käyttää kerran kuussa huollossa...

Kaikki autot ostettu uusina

Kyllä se taisi olla Peugeot 504. Niitä oli minulla kaksin kappalein. Kummassakaan ei ollut merkittävää määtää vikoja, mutta kai se jälkimmäinen pitää nimetä vähävikaisemmaksi, kun sillä oli ajettu enemmän (380 000 km), kun se meiltä lähti. Toiseksi vähävikaisin oli se ensimmäinen 504, jolla tosin ajettiin vain 310 000.

Muita vähävikaisia autoja olivat Peugeot 505 ja 406 skä Volvot 140 ja 240 ja pari Opel Rekordia.

Bentley

No, kukaan usko, mutta Morris Marina 1,3 Super Saloon De Luxe, vm 77, pakkivalon kytkin piti laittaa niinä vuosina kuin oli ..

638.000km Meni Petrosta bensaksi muutettu Saab 99 GL vm 82, moottori meni kun pakkastammikuussa -98 Rovaniemellä, moottoriöljy ei kiertänyt.. ite ajanut tosta 400 tkm, KYBin punaiset jossain 350tkm kohdalla, vetonivelen kumit kerran

Volvo 740 6 syl dsl aut vm -88 meni 580tkm kunnes ZF laatikko piti purkaa ja kasata "general valve"-tiivisteen vuoksi.. omia ajoja 360tkm, iskarit kerran laitettu ja lämmityslaitteen moottori, sekä polttoaineputket tankkiin syöpyivät mutkista tankin päältä

Volvo V70 mkI-00, 2,5 dsl, on tuossa vielä tutkimatta, 830.000mittarissa, vika joko kytkyttimellä tai vaihdelaatikossa. puikoissa ite 650 tkm.. Mittarivalot in saanut ähärätä parikertaa, iskunvaimentimet kahdesti, muuten normi huoltoa, mm vetonivelten kumit kerran.. ns. koiranluita..

Sain ekan vakiduunin -89 ja sen jälkeen en ole ajanut autolla jossa ongelmana olisi ollut luotettavuus. Jos joutuu miettimään tuollaisia juttuja niin ongelma ei ole siinä autossa. Ei sen merkissä eikä mallissa vaan siinä että joudut ajamaan jostain syystä niin vanhalla katiskalla että sulle jää haiseva käteen.
Unohda merkit, unohda mallit. Jos ajaa vanhalla katiskalla niin lopputulos aina sama.

Uusilla autoilla ajavien ei tarvitse edes miettiä tuollaisia juttuja.

Rautalangasta väännetynä. Erottava tekijä hyvän ja huonon auton välillä ei ole merkki vaan ikä.

Tässä minun lista, lisäsin myös arvosanat jotta näkee miten suuret erot oli vähävikaisuudessa. Mainitsin myös mitä merkkejä olen omistanut useamman eli ei puhuta yksittäistapauksista.

1. Toyota (10/10) useampi
2. Mazda (9/10) useampi
3. Volvo (6/10) useampi
3. Saab (6/10) useampi
5. VW (5/10) useampi
6. Lada (4/10)
7. Fiat (3/10)
8. Opel (2/10)

Vähävikaisin Toyota Corolla 1.6 vm 04 pensa jolla ajettu 210 t.Ruostesuojattu joten korroosio ei ole ollut ongelmana.Jarrupalat,koiranluut,jotain alustan kumipuslaa vaihdettu.Ei mikään mukava ajaa.Toisella sijalla Opel Ascona joka oli vakaampi ajettava,mutta enemmän remppaa.
Vikaherkin autoni Datsun Cherry 120 A.Ruoste,jarrut jumissa...

vähävikaisin oli oma 1,3 corolla fx vm 1987

pankin omistama vw touran sisälsi kaikki olemassa olevat viat-mutta hyvä ohjaus

3kpl honda civikkiä 1.8 2006-2008 -2012 malleja
ostanut n 20000km ajettuina yhtään huoltoa en ole niihin teettäny öljyt vaihtanut ja 100000km tulpat jarrupalat vaihtanut ite aina yhtään vikaa ees poltinta ei oo palanut xenonit ollut n .200000km jokaisella ajanut.. nyt taas 2017 alla..

Tämä on mielenkiintoinen juttu.

Omista autoistani eniten oli vikoja 2-kopan Avensiksessa mutta siinä ei ollut mitään merkittävää. Niitä vaan oli monta.
Vähiten oli vikoja 3.sarjan bemarissa mutta sitä vikaa sitten hinkattiin koko 3 vuoden liisariaika eikä sitä ikinä saatu kuntoon. Auto oli sairaan surkea ajaa. Siis kyseinen yksilö. verrattuna liikeen koeajoautoihikin. palikkaa vaihtui ja 4-pyörämittauksia tehtiin mutta vikaa ei saatu ikinä pois.
Sama kuvio nyt ollut A4 kanssa. Vaihteistoa on säädetty ja ruuvattu tämän tätstä mutta se nykii ja nykii ja viivyttelee.

Paljon mieluummin kestän jotain pikkujuttuja silloin tällöin kuin merkittävää vikaa mitää ei saada kuntoon ja mikä fiduttaa joka kerta kun _joutuu_ ajamaan.

Mulla oli aikoinaan eräs toyota, jolla ajoin välin 300-500 tuhatta, ei siinäkään mitään vikoja ollut, vain kuluvia osia vaihdettiin, kuten jarrupaloja- ja levyjä, muutama vetonivel, pyöränlaakeri, pyyhkijänmoottori, jakopään rojut, lämmityslaitteen puhallin, vilkun rele, polttimoita, tulppia, suodattimia, pakoputken pätkiä, renkaita ja lopulta olisi ollut moottorissakin laiteltavaa, kun alkoi syömää öljyä, mutta kuluuhan se sekin.

Sen jälkeen oli Audi A4 (väli 240-360 tuhatta), johon uusittiin etupäähän tukivarsi, tukivarsi, tukivarsi, tukivarsi, tukivarsi, tukivarsi, tukivarsi, tukivarsi, olikohan muuta. Niin no jarruja välillä uusittiin, palat, levyt, muutama satulakin, pari pyöränlaakeria ja vetoniveltä, jakopää, muutama polttimo. Ei mitään merkittäviä vikoja siinäkään, kuluvaa osaa vaan.

Lexus nyt 300tkm mittarissa ja toinen subaru 230tkn nyt mittarissa edesmennyt vaihdokki toyota camry 230tkm vaihdonhetkellä ei mitään korjattu ei mitään liee se paras. Uudet autot on nyt hyundaita niitä ei ovoi laskea kun vaihtuu max 60tkm välein.

Onko tyhmempää puhua käytetyn auton vioista kun ei tiedä miten autoa on aikanaan kohdeltu, huollettu ja kuinka paljon jo korjattu.
Vai uutena ostettu ja itse vähintään 100tkm ajettuna voi tehdä jotain johtopäätelmiä ja silloinkin käyttäjän toimilla ja huolloilla on merkittävä oasuus asiaan.

Toyota yaris 1,5 sport 2004. Ostin alle 90th ajettuna ja myin reilun 3v päästä 194th.
Ei mitään vikoja ongelmia ollut. Ajomukavuus täysin nolla tosin. Erittäin halpa.
Mutta ei kiitos enää ikinä :D

1 superb bensa 2.0TSI dsg 2012. Ostin 64th ajettuna. Myin 176th. Puhtailla papereilla.

2 superb 2.0diisseli 170hv dsg. Piristin 230hv. Ajettuna 101th. Nyt 2v 197th ajo jatkuu. Kaksoismassavauhtipyörä 1400e. Muuten toimii myös kuin unelma toistaiseksi ja halpaa huoltaa ja ajomukavuus hintalaatu 10!

Kun pitää käytettyinä ostettuja kauan ja ajelee pitkiä matkoja, niin erottuu jyvät akanoista. Kun auton kaikki osat on ostaessa vanhan näköisiä, niin tietää, että ne on alkuperäisiä . Paitsi tietysti jarrupalat ym kulutusosat.
Ylivoimaisesti vähävikaisin on ollut Tojo Camry, millä ajoin 14 vuotta ja 300.000 km.
Kun vein vaihtoon niin lukemat olivat jo 465 tkm ja tuolloin etupäässä oli vielä kaikki alkuperäisosat pl koiranluut. Samoin ajovalojen, peilien ja ikkunoiden moottorit.
Kone sekä laatikko (Aisin) toimivat edelleen moitteettomasti , mutta 20 vuoden iässä jo ovien alareunat alkoivat harmillisesti happanemaan.
Tälläisestä laadusta voivat volkkarin omistajat nähdä vain märkiä unia.
Ylivoimaisesti heikoin auto on ollut Opel Kadet C , mikä oli pahasti mätä jo 7 vuoden iässä. Turasin hitsaten kasaan taka-akseliston riekaleita ja vein hapertuvan auton vaihtoon jo puolen vuoden omistamisen jälkeen. Ladakin oli parempi.
Kylmistä volkkareista sain kärsiä töissä ihan tarpeeksi, joten ei ikinä meille.

Tällaiseen kysymykseen pitää aina liitä selvennös minkäikäisestä kalustosta puhutaan. oma kokemus perustuu alle 10v autoihin ja siinä porukassa merkkien välillä ei ole mitään eroja. Kaikki ovat toimineet.

Heitän vastakysymyksen. Kuinka vanha auto pitää olla että suurin murhe on pääseekö sillä perille tai meneekö auto läpi katsastuksesta.

Mulla on ollut aika vanhojakin koslia enkä koskaan ole murehtinut tuollaisia asioita. Kysymys on puhtaasti siitä että jos ajaa vanhalla katiskalla niin sitä pitää kohdella kuin vanhaa katiskaa.
Kun ikää autolle tulee paljon niin isoin kysymys on kuinka sitä on kohdeltu niiden vuosien aikana. Hyvänkin auton pystyy pilaamaan huonolla ylläpidollas.

Mullon ollu vuodesta -88 lähtien 6 autoa, Mazda, Nissan, Ford, Toyota, Audi ja Peugeot. Kaikissa on ollut jotain vikoja, ja kaikki on olleet siinä mielessä luotettavia, että tien varteen ei ole jättäneet, vaikka joskus on ollutkin vähän siinä ja siinä, pääseekö perille.