Synnynnäinen pahuus

kääntöpuoli. (Vastaukseni on kokeilu - en ole saanut niitä tänään muilla palstoilla esille)

Ps. Käypä G.H. vilkaisemasa eilisen keskustelumme loppu-osa

Jokaisella on syntyessään niin hyvä kuin paha.

Se kumman puolen ihminen valitsee se riippuu siitä miten hänet on "opetettu" käsittelemään noita kahta asiaa.


Toivaottavasti hyvyys voittaa

Ympärillämme näkemässämme ajan ja tilan maailmassa ei ole pahuutta. Ei ole pahuutta ihmismielen ulkopuolella. Ulkoisen todellisuuden rakenne on kaksijakoinen, dualistinen. Se rakentuu vastakohdista ja niiden pyrkimyksestä yhteen. Ulkoisessa maailmassa kaikki on aina järjestyksessä, tasapainossa, sillä joka ikinen tapahtuma saa aikaan välttämättömän vastareaktion, joka palauttaa tasapainon. Jokainen ihmisen teko saa aikaan luonnollisen vastareaktion, ja näin tasapaino pysyy aina täydellisenä maailmassa.

Pahuus syntyy ihmismieleen silloin, kun heijastamme ulkoisen todellisuuden rakenteita sisäiseen "maailmaamme". Tällöin syntyy ristiriita, sekasorto meidän sisällämme. Se johtuu siitä, että ulkoisen todellisuuden rakenteet ovat täysin sopimattomia sisäiseen maailmaamme.

Nähkääs. Sisäinen todellisuutemme on ajaton, joten menneisyyden ja tulevaisuuden, ajan, heijastaminen sisäiseen maailmaamme saa aikaan häiriötä. Sisäinen todellisuutemme on puolueeton. Kun heijastamme ulkoisen maailman vastakohtia epätasapainoisesti sisäiseen maailmaamme, saamme aikaan sekaannusta.

Ratkaisun tähän ongelmaan olen selvittänyt artikkelissani osoitteessa: http://www.sunpoint.net/~kolbjan/tassa_ja_nyt.htm

Saat siitä kauniin paperitulosteen, jota on mukavampi lukea kuin näyttöruutua, ja johon voit palata helposti myös myöhemmin.

Mitä mielestäsi on pahuus?