Helppo on nyt ilkkua vaikka 1970-luvun ulkopolitiikkaa mutta ilkkujien, jotka yleensä ovat ko. vuosikymmenenä tai myöhemmin syntyneet, olisi muistettava muutama oleellinen seikka. Suomen naapurissa oli toinen maailman sotilaallisista supervalloista. NL oli ydinasein varustautunut, militaristinen poliisivaltio. Suomi oli yksin, apua ei olisi tullut mistään ilmansuunnasta jos itänaapuri olisi tahtonut alkaa rajoja siirtelemään. Totta helvetissä oltiin kuin kusi sukassa, olisiko pitänyt iskeä nyrkkiä pöytään ja vaatia Karjalaa takaisin?! Jos eivät anna hyvällä niin sitten pahalla...
Se että jotkut poliitikot menivät liian pitkälle on eri juttu kuin se että Suomen korkein ulkopoliittinen johto, presidentit Kekkonen ja Koivisto olivat varovaisia idän jättiläisen vieressä. He eivät olleet suomettuneita vaan aina pitivät Suomen itsenäisyyden säilyttämistä tärkeimpänä. Tässä onnituivat erinomaisesti, Suomi pysyi itsenäisenä, ei tullut neuvostojoukkaja Suomeen ja se oli pääasia.
Se että jotkut poliitikot menivät liian pitkälle on eri juttu kuin se että Suomen korkein ulkopoliittinen johto, presidentit Kekkonen ja Koivisto olivat varovaisia idän jättiläisen vieressä. He eivät olleet suomettuneita vaan aina pitivät Suomen itsenäisyyden säilyttämistä tärkeimpänä. Tässä onnituivat erinomaisesti, Suomi pysyi itsenäisenä, ei tullut neuvostojoukkaja Suomeen ja se oli pääasia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000027454027