Se karmea tapaus, jota et halua tunnustaa omstaneesi. Se onneton keksintö, joka oli korjaamolla enemmän kuin tienpäällä.
Sehän oli naapurin omistuksessa. Kimpassa koitettiin kapistusta käynnistää...
Sehän oli naapurin omistuksessa. Kimpassa koitettiin kapistusta käynnistää...
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kaipa se on ollut Fiat aikoinaan. Surkuhupaisaa, että parituhatta ajetusta autosta hyppää äänitorven painike ratista syliin kesken ajon. Sitä laitettahan luulisi italialaisessa autossa Italiassa eniten tarvittavan! :D
Bemari oli kyllä kallein korjata, huoltaa ja ylläpitää. Rahamiehille.
huomiota sille töötille? Ehkä se vain kaipasi kosketusta... ;)
edes keksiä jotain hieman uskottavampaa
Opel Ascona.
Käsittämättömän romu auto.
käsittämätön romu. Täysin yliarvostettuja japsit.
Upea, kaunis, urhea Fiat uno. talvella toimi ku unelma, mutta kesällä lämpimällä ilmalla tuppasi sammuilemaan. Ruiskutuksen kanssa jokin ongelma ja korjaus olis tullu helkkarin kalliiks suhteessa auton arvoon.
Yksi, se viimeinen sammuminen keskelle risteyssä munkkiniemessä ruuhka-aikaan ratkaisi soiton tutulle autokauppiaalle.
Onneksi sain ERITTÄIN hyvän summan siitä vaihdossa uuteen pikkuautoon. (ei Fiat) =)
ford sierra tosi huono kokemus. paras on kestävyydeltään ollu isuzu
Vanhaan hyvään aikaan Isuzuilla oli tosiaan se atomipomminkestävän japanilaisen maine, Bellett oli kova sana muinoin, Datsun Luupää oli toinen suomalaisenkin kuskin kestävä . . . :D
paskempaa saa hakea!
vuoden aikana tapahtui seuraavaa:Pakoputki,moottorin kiinnityspalkki,eturipustus irtosivat,kannentiiviste paloi viisi kertaa,laturi hajos,akku hyytyi,lämmityslaite leikkasi kiinni,jarrunesteet lensi kenkään,jarrurummusta meni rihlat,virranjakajasta lensi kansi,kynnys halkesi nostettaessa tunkilla,kaasuvaijeri katkes 20 kertaa,nokkapellin ja takaluukun avauskahvat jäivät käteen ja kytkimestä käyttösylinteri paskaks.Niin ja öljypohja halki.
Ei koskaan enää skodaa,opelia,bemaria,fiatia,vw:tä,mazdaa ja polonetsia!
vissiin mun sukulaismiehen vanha auto, kun samat viat vai oisko ollu tyyppivika tuo kansipahvikin?;)
tyyppivika.
Varmaan taas menee monella herne nenään, mutta ei voi mitään.
Audi A4 vuosimalli 2002, jonka omistin oli kahden vuoden aikana ajallisesti yli kuukauden korjaamolla. Kaikenlaisia vikoja ja loppua ei tuntunut tulevan. Autoa piti käyttää korjattavana noin kerran kuukaudessa. Eikä muuten ole mitään paskapuhetta.
Ihan hieno auto muuten, hyvä ajaa yms. Vaihdoin sitten isompaan. A6 himotti, mutta enää ei uskaltanut Audia ottaa vaikka tuo A4 oli selkeä maanantai kappale.
Mutta autona vuotta tuoreempi A6. Korjaamohenkilökunta on tullut tutuksi...Paskaa laatua.
Ehdottomasti näitä ensimmäisiä TurkinCorolloja 1.6 VVt-i koneella. Kolme kappaletta tielle jättöä parin vuoden sisään ja koko ajan rikki jostain paikasta. Kumma juttu kun muuten juttujen mukaan pitäisi olla luotettava, olisiko ollut maanantai kappale pahimmasta päästä?
Fiat Uno Fire. Kaikenlaista vikaa alkaen tahallisesta väärinsuunnittelusta.
Kun suurimmat vikalähteet sain korjattua (paremmiksi kuin tehtaalta lähtiessä), mätäni kori ennen aikojaan.
Jopa maalauskin oli tehty maalia säästellen - pohjamaali kuulsi läpi monesta kohtaa. Vai olisiko ollut jotenkin "myllytetty"?
Paljon hyvää ja käyttökelpoistakin Unossa oli, mutta liian monet suunnittelu- ja rakennevirheet pilasivat kokonaisuuden.
Osta Fiat siinä viat.
Olen omistanut 2 isoa fiatia, toinen 70-luvulta, toinen 80-luvulta. Vähävikaisia ja laadukkaita vanhoinakin. Hyvä maalipinta. Molemmissa kaikki hienoudetkin kuten sähköikkunat toimivat moitteitta. Onkohan missään japanilaisessa ollut 70-luvulla vakiona ohjaustehostin, sähkölasit yms.
Eikös uudemmat Unotkin ole melko vähävikaisia. Ei siitä kannata koko merkkiä moittia, jos tuotannon ensimmäisissä malleissa on vikoja.
jo koeajolle, mutta nuoruudeninto sai silti ostamaan vai oliko autokuume, mutta viikonkuluttaa katkesi nokka-akseli. Noo ei tussa mitään autoliike maksoi, mutta harmia ne ei korvanneet
Volvo 340 siinä hajos kaikki mikä voi hajota.
polkimen päinen kiinnitysosa oli tosi kuluvaa tavaraa!
No sehän oli 460 Olvo. Kalliiksi auto tuli, mutta en häpeile sitä yhtään.
Se oli hieman yli kymmenvuotias Honda. Peltiä sai hitsauttaa neliötolkulla pohjaan, silti jäi vielä ruostetta moniin kohtiin. Päällepäin oli kyllä suht nätti. Muutenkin runsaasti pikkuvikoja, mm. valokatkaisin, bensapumppu, ovenkahva hajosi pakkasella, käyntihäiriöitä... Sen jälkeen olenkin noin kymmenen vuotta ajellut tyytyväisenä Fiatilla. Ensimmäisellä yli neljä vuotta, nykyisellä jo yli viisi vuotta.
Oma ensimmäinen autoni oli (ja on yhä) Fiat Untamo, -95. kahden vuoden sisään tullut 60tkm mittariin lisää. Tuon auton ongelmat on liittyneet lähes poikkeuksetta sähköjärjestelmään. Nykimistä läpilyöntien ja induktiivianturijohtojen hiushalkeamien takia. Tyhjäkäynti on aina seilannut ja saattaa pudota ~500rpm tai sytytys kadota ajossa kytkintä painaessa, mutta lähtee startilla heti käyntiin. Ruostumistakin toki on, mutta olen niitä pyrkinyt heti löydyttyään korjaamaan sinkkipohjamaalilla. molemmat alatukivarret vaihdettu, ja etupyörän laakerit tulee vaihtaa pian (214tkm). Bensapumppu palanut kerran. Kansipahvi palanut, koska termostaatti juuttui viime kesänä. Iskarin yläkumit ovat kulutustavaraa, mutta hyvin halpoja.
Sitä vanhaa saatanan corollaa sai hitsata joka vuosi ennen katsastusta ja usein jälkeenkinpäin.
Voi sanoa, että se oli vittumaista korjaamista.
Mieluummin vaihdan vaikka haljenneen syylärin kuin tinaan neliökaupalla peltiä.
Ei koskaan enää japanilaista ruostepesää !!!
on se ikäisekseen laatukulkine,painaakin 980kg noin tehottomaksi(N.60HV)kestää silti.
ITSELLE antoi niin hyvän fiiliksen,että ostin
kaksi lisää ja taitaa jäädä loppuiäksi,jos pystyy
pitämään niille säil.paikkaa.
Huonoin taisi olla trooper´84,mutta tekn.i dsl ei
hajonnut(2.24 litranen).Paljon ajetut hajoaa muuten vaan..
http://img96.imageshack.us/img96/497/suzukialtork0.jpg