Usein ole kuullut mainittavan kommunismin kaatumisen syyksi kommunistisen ihmiskäsityksen, joka on kuulemma idealistinen, ihminenhän ei ole kommunistisen käsityksen mukainen, joten kapitalistisen ihmiskäsityksen täytyy olla parempi, koska se ei ole kaatunut? Loogista vai mitä?
Kapitalistinen ihmiskäsitys on siis selkeästi vertaansa vailla oleva käsitys ihmisestä, kun se on tuottanut niin paljon hyvää tänne maailmaan. Kuitenkin minua on jäänyt kalvamaan, mikä se käsitys sitten on kun se on niin realistinen ja totuudenmukainen, miten kapitalismi oikein määrittelee ihmisen olemuksen?
Onko ihminen luonnostaan ahne? Voiko ihmiseen luottaa? Voiko ihminen toimia altruistisesti? Voiko ihminen toimia muiden kuin materiaalisten houkuttimien motivoimana? Voiko ihminen vaikuttaa itse omaan olemukseensa?
Hetkinen, onko kapitalistinen ihmiskäsitys, siis luopumista kaikesta idealismista? Ihminen toimii välttämättä egoistisesti, kaikki altruistiset ideat ovat kommunismia? Pitääkö ihmisen kapitalistisen ihmiskäsityksen mukaan toimia aina egoistisesti, koska se on ihmisen perusluonne? Ihminen on siis peto, yksinäinen susi, johon ei voi luottaa, vapaata tahtoa ei siis ole olemassa, olemme tuomittuja egoismiin?
Kapitalistinen ihmiskäsitys on siis selkeästi vertaansa vailla oleva käsitys ihmisestä, kun se on tuottanut niin paljon hyvää tänne maailmaan. Kuitenkin minua on jäänyt kalvamaan, mikä se käsitys sitten on kun se on niin realistinen ja totuudenmukainen, miten kapitalismi oikein määrittelee ihmisen olemuksen?
Onko ihminen luonnostaan ahne? Voiko ihmiseen luottaa? Voiko ihminen toimia altruistisesti? Voiko ihminen toimia muiden kuin materiaalisten houkuttimien motivoimana? Voiko ihminen vaikuttaa itse omaan olemukseensa?
Hetkinen, onko kapitalistinen ihmiskäsitys, siis luopumista kaikesta idealismista? Ihminen toimii välttämättä egoistisesti, kaikki altruistiset ideat ovat kommunismia? Pitääkö ihmisen kapitalistisen ihmiskäsityksen mukaan toimia aina egoistisesti, koska se on ihmisen perusluonne? Ihminen on siis peto, yksinäinen susi, johon ei voi luottaa, vapaata tahtoa ei siis ole olemassa, olemme tuomittuja egoismiin?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Voiko ihminen toimia altruistisesti?
Hei sinä puhut niin hienosti, että porvarit ja kapitalistit eivät enää ymmärrä sinua.
Porvarit ja kapitalistit vain yrittävät hyötyä kaikesta siitä mitä työväellä on. Suomessa on euroopan heikommat palkat, ja me ollaan sosiaalisella menolla hyvin lähellä marksismia.(kaikille sitä samaa)
isäsi on varmaan nähnyt Marx-veljesten hullun hauskoja elokuvia, Eivät kylläkään olleet missään tekemissä Karl Marxin kanssa. Kysy vaikkka historian opettajaltasi
olet oikeassa
>Ihminen toimii välttämättä egoistisesti, kaikki altruistiset ideat ovat kommunismia?
ainakin tällä palstalla "keskustellessasi". Mutta sillä ajatuksella, että ihmiskuntaa ei olisi koskaan syntynytkään, jos se laji jota jatkamme ei olisi ollut "altruistinen" - antanut esim. ravintoa fyysisesti heikommille kumppaneillen, on lukemattomia muitakin edustajia kuin Karl Marx, Fiedrich Engels yms "kommunismin" suuret edustajat. Täysipäisiä porvareitakin löytyy nimittäin lukuisia
Tuli mieleen että pohjautuuko käsityksesi ihmisyydestä sekä oikeasta ja väärästä siihen onko jokin asia lajin lisääntymisille tai menestymisille hyödyllistä?
Ja mikä tämän lajin kehityksen päämääränä olisi? Jumaluusko?
voi teksteistäsi päätellen tulla ihan mitä tahansa
Tuossa tekstissä olisi aineksia filosofiseen pohdintaan tälläkin palstalla.
Sääli, kun ohikulkija vähättelee tuon tyyppisten kysymysten asettelua.
Ehkä hänen rahkeensa eivät filosofisiin vastauksiin riitä...
vääristelijä!
Yhteiselo ei voi onnistua ilman altruismia, joten sikäli kun moraalia pidetään jonain altruismina, niin se on välttämättä lajin menestykselle positiivista toimintaa.
Päämäärät ihmiset asettavat itse, ei kukaan muu voi niitä asettaa.
En ymmärrä noin hienoja sanoja, "altruismi"?
Enkä vääristellyt mitään. Hölmöä väittää vääristelijäksi vaikka en ole edes väittänyt mitään, kysynyt vain.
sivistyssanoja ei tietenkään pidä käyttää silloin kun ei ole pakko, kuitenkaan tuskin olet niin tyhmä että et ymmärtäisi sanaa, jos katsoisit sen merkityksen sivistyssanakirjasta, joita on ihan netissäkin ilmaiseksi saatavilla.
Minä ymmärsin että vertasit altruismia natsismiin.
>>>altruismi epäitsekkyys, toiminta toisten hyväksi (oman edun vastaisestikin) ¶ Alkujaan sana tarkoittaa tietoista toisten edun ajattelemista. Biologiassa, etenkin evoluutioteoriassa, sitä käytetään tarkoittamaan geenien määräämää toimintatapaa, joka on yksilön edun vastainen mutta koituu muiden hyväksi. Sukulaissanoista ks. ismi.>natsismi Saksassa 1900-luvulla vallassa ollut totalitaristinen ja rasistinen liike, kansallissosialismi (vrt. natsi)
"Suuri aika tarvitsee suuria ihmisiä. On olemassa sankareita, väärinymmärrettyjä ja vaatimattomia, joilla ei ole Napoleonin mainetta ja historiaa. Tutkielma heidän luonteestaan saattaisi varjoon jopa Makedonian Aleksanterin maineen. Voitte nyt kohdata Prahan kaduilla nukkavierun miehen, joka ei itse tiedä, mitä hän oikeastaan merkitsee uuden suuren ajan historiassa. Hän kulkee vaatimattomana tietään, ei häiritse ketään eivätkä häntä liioin häiritse haastattelua pyytävät lehtimiehet. Jos kysyisitte hänen nimeään, hän vastaisi teille yksinkertaisesti ja ujosti:” Nimeni on Svejk. . . ”
Ja tämä hiljainen, hyväntahtoinen ja nukkavieru mies on todellakin vanha kunnon sotamies Svejk, tuo sankarillinen ja uljas mies, jonka nimi oli kerran Itävallan aikoina kaikkien kansalaisten huulilla Böömin kuningaskunnassa ja jonka maine ei tasavallassakaan koskaan häviä.
Pidän hyvin paljon kunnon sotamies Svejkistä ja kun kirjoitan muistiin hänen seikkailunsa maailmansodassa, olen varma siitä, että te kaikki tunnette myötätuntoa tätä vaatimatonta väärinymmärrettyä sankaria kohtaan. Hän ei sytyttänyt palamaan Efesoksen temppeliä, kuten teki tuo pässinpää Herostratos päästäkseen sanomalehtiin ja koulukirjoihin.
Ja se riittää.
(Hasek, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut toisessa maailmansodassa. ss. 7-8)
"Olkoon tämä luonnoksena sitä, mitä hyvä on, sillä on ensiksi hahmoteltava suurin piirtein ja täydennettävä sitten yksityiskohtaisemmin. Näyttää siltä, että kuka tahansa pystyy jatkamaan ja täsmentämään siitä, mikä on hyvin hahmoteltu, ja aika on hyvä keksijä ja auttaja tässä työssä. Tähän perustuu myös taitojen kehitys. Ja meidän tulee myös muistaa mitä on sanottu edellä eikä pyrkiä kaikessa samanlaiseen tarkkuuteen. Kussakin tapauksessa on tavoiteltava sellaista tarkkuutta, minkä käsiteltävänä oleva asia sallii ja mikä on ominaista kyseessä olevalle tutkimukselle. Samalla tavalla on toimittava muissakin asioissa, ettei sivuseikoista tulisi pääasioita. Eikä ole vaadittava, että kaikissa tapauksissa voitaisiin samalla lailla selvittää syyt; joissakin tapauksissa riittää sen selvä osoittaminen, että jokin on jotain. Se että jokin on jotain on primaarista, muodostaa lähtökohdan. Kaikkia prinsiippejä on tutkittava luonnollisella tavalla ja ne on pyrittävä määrittämään oikein, sillä niillä on suuri vaikutus siihen, mitä niistä seuraa. Sanotaan, että alku on enemmän kuin puolet kokonaisuudesta ja se selittää paljon siitä mitä etsitään.
Kun nyt olemme käsitelleet näitä asioita ja hyveitä sekä ystävyyttä ja nautintoa pääpiirteissään riittävästi, voimmeko pitää tehtäväämme suoritettuna? Mutta on sanottu, että tehtävien asioiden kohdalla päämäärä ei ole niiden tutkiminen ja tietäminen vaan pikemminkin niiden tekeminen.
(Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka ss. 16, 200)
No, nyt ymmärsin.
Jos esim. valkoinen tekee mustan kanssa lapsia onko se altruismia?
Näinhän voidaan ajatella, tosin silloin ilmeisesti täytyy olla natsi?? koska ellei oleteta valkoisen ihmisen olevan mustaa kehittyneempi ei voida puhua että valkoisen jatkaessa sukua mustan kanssa kyseessä olisi altruismia valkoisen näkökannalta.
Mutta ehkä tätä altruismi sanaa voidaan käyttää vaikkei ajateltaisikaan minkään rodun olevan mitää muuta rotua parempi? Kuten esimerkiksi vammaisten avustaminen ja tukeminen, mutta toisaalta yhteiskunnallisia kulujahan siinä vain menee ja jos vammainen lisääntyy(olettaen että vammaisuus johtuu geeneistä) voi hänen jälkeläisensäkin olla vammaisia.
Itse ajattelen heikompien auttamista ennemminkin moraalina, mutta ehkä sinä voisit antaa jonkun hyvän esimerkin altruismista?
altruismi= epäitsekkyys, pyyteettömyys, lähimmäisen rakkaus
On yleismerkityksen omaava sivistyssana, sen käyttö ei rajoitu enempää etiikan/moraalin kuin minkään muunkaan spesiaalialan piiriin.
Kun Aleksi puhui kapitalismin egoistisesta so. itsekeskeisestä ihmiskäsityksestä, hän valitsi toiseksi vaihtoehdoksi sen vastakohdan, altruistisen, epäitsekkään, toiset ihmiset huomioon ottavan ihmiskäsityksen. Jatkoin keskustelua toteamalla, ettei ihmiskuntaa,ihmisen sukua olisi voinut syntyä, jos ihmiset eivät olisi olleet - lainausmerkeissä -"altruistia", esimerkiksi jakaneet ruokaa keskenään. Tuossa kehitysvaiheessa ei kysymys ollut "hyödystä" - ihmiset eivät tienneet, että tästä olisi jotain hyötyä. Ruoan jakaminen tapahtui tietyssä mielessä "vaistonvaraisesti". Ei vain tämä vaan kaikki muukin toimintojen sääntely oli ihmiskunnan sosiaalisen elämän alkuvaiheessa vielä vaistonvaraista vaikkakin samalla myös sosiaalista, yhteisöllistä. Tähän yhteyteen sopii sitten se Aleksin viittaus altruismi käsitteen käytöstä evoluutioteorian yhteydessä. Kun ruokaa ja sukupuolikumppaneita eivät saaneet vain vahvimmat miespuoliset alkuihmiset, niin emme jääneet nuijien ja muiden alkeellisten työkalujen käyttäjiksi. Perimäämme siirtyi myös heikompien, mutta kätevämpien ja jossain mielessä hoksaavampien esi-isien geenejä, joihin tallennettu tieto avasi ihmiskunnalle mahdollisuuden kehittää uusia, entistä tehokkaampia työkaluja ja -menetelmiä.
Natsismin ja rotuoppien kanssa näillä asioilla ei ole kerta kaikkiaan mitään muuta tekemistä, kuin jokin päähäsi iskostunut kummajainen joka sekoittaa asioita keskenään, niin ettei niistä saisi enää selvää itse pirukaan
en tajunnut yhtään mitään tuosta tekstistäsi.
Tai no yhden asian ymmärsin, halusit esimerkin altruismista. Altruismi on lajitovereitaan ja ylipäätänsä kaikkea elollista elämää arvostavaa käytöstä.
Suomessa on euroopan huonoimmat palkat!
Suomessa on euroopan korkeimmat työttömyysluvut!
Miksi? Miksi? Miksi mikään ei ole toiminut?
Miksi neuvostoliitossa murhattiin ihmisiä? Miksi? miksi?
mutta jos edes jotain tolkkua haluat niihin haluat saada älä notku täällä
voisi olla se, että lähtisit tutkimaan millainen se ns. kommunistinen ihmiskäsitys oikeastaan on. Siitä vain rohkeasti vaikka goolella Karl Marx ja sitten vain lukemaan esimerkiksi Saksalaisen ideologian 1. lukua (Feuerbach. materialistisen ja idealistisen katsantokannan vastakkaisuus tai huh- huh Kommunistisen puolueen manifestia)
joskus aikoja sitten Marxin Pääoman, mutta en ole vielä päässyt loppuun, kuitenkin olen sisäistänyt idean kuinka Marxin käsityksen mukaan pääoman prosessi toteutuu. Kun lukee jotain nykyajan talousteorioita, niin huomaa kuinka sokeita ne ovat todellisille talouden ongelmille, aivan kuin Marx ja nykyajan talousteoreetikot eläisivät aivan eri maailmoissa, voin kuitenkin vakuuttaa että maailma on sama.
Kuitenkin kommunismin ongelma on se että se on vain talousjärjestelmä ja rakenteellisesti sitä ei ole kehitetty joustavaksi järjestelmäksi, siitä yksinkertaisesta syystä että sitä ei ole kehitetty ollenkaan syvällisesti. Tätä asiaa olen jo pitkää pohtinut kuinka ongelmat kohdat voitaisiin välttää, lähestymistapoja on monia, kuitenkin parhaaksi olen katsonut sellaisen tavan, jossa määritetään ensiksi mitä järjestelmän tulisi tehdä. Vasta sitten voidaan määrittää miten tämä voidaan saavuttaa. Ongelmia on myös helpompi lähestyä kun järjestelmä puretaan komponentteihin, jolloin saavutetaan ymmärrys järjestelmästä kokonaisuutena. On myös tärkeää huomioida että hyvä talousjärjestelmä mahdollistaa monia poliittisia ratkaisuja ja ei ole sidottu mihinkään politiikkaan, se toimii vain politiikan välineenä.
Talousjärjestelmän tarkoitus on hyöty käyttää valtion omistamat resurssit. Hyötykäyttö tarkoittaa luonnonvarojen jalostamista ja tuotantoa yleensäkin. Täytyy huomioida se että kuinka tuotanto hoidetaan, ei ole riippuvainen siitä kuinka varallisuus jakaantuu kansalaisten kesken. Yksityisiä tuotantolaitoksia voidaan säädellä laeilla siinä missä valtionkin omistamia. Talousjärjestelmä jakautuu kahteen komponenttiin: tuotantoon ja sen tuotoksien käyttöön, ne eivät ole riippuvaisia toisistaan.
Tuotannon täytyisi olla joustavaa ja resursseja tuhlaamatonta, sen täytyisi tuottaa sitä mitä sen käsketään tuottaa, joka ei hirveästi voi vaihdella edes erilaisissa järjestelmissä, sillä joka tapauksessa jokaisen alueen luonnonvarat käytetään jollain tavalla. Se mitä tuotetaan, ei vaikuta siihen kuinka tuotannon tulokset jakautuvat kansalaisten kesken. Talousjärjestelmä voi siis vastata vain sellaisiin kysymyksiin, kuinka se mitä halutaan tuottaa, voidaan tuottaa.
Pitää huomioida että kuluttajien antama ”palaute” ei ole kapitalismissa niin merkittävä kuin väitetään. Tuotteet kehittyvät kapitalismissa kilpailun ansioista, mutta vaikutus siihen mitä tuotetaan on pieni, kuluttajat eivät päätä mitä tuotetaan, kapitalisti tuottaa sitä mitä hän pystyy myymään. Päätös siitä mitä tuotetaan, on kapitalismissa yksityisellä kapitalistilla, vaikka se ei ole talousjärjestelmän varsinainen tehtävä päättää mitä tuotetaan. Päätös mitä tuotetaan, on selkeästi talousjärjestelmän ulkopuolinen asia, johon talousjärjestelmä ei voi ottaa kantaa. Talousjärjestelmä tuottaa sen mitä sen käsketään tuottaa ja se jakaa tuotannon kuten sen ulkopuolinen taho päättää.
Kapitalisti ei siis ole osa talousjärjestelmää, vaan hän on poliitikko, koska hän päättää yhteisistä asioista, talousjärjestelmän toimijat eivät voi päättää mitä pitää tehdä, eli mitä tuotetaan.
Talousjärjestelmä järjestää valtion sisäisen tuotannon ja sen tulosten jakautumisen kansalaisten kesken, se kuinka tämä asia hoidetaan on poliittinen päätös. Talousjärjestelmä ei siis voi kertoa mitä pitää tuottaa, se voi tuottaa vain sitä mitä sen käsketään tuottaa. Kapitalismi siis sortuu atomistisen virhepäätelmää, kun kuvitellaan että talousjärjestelmä voisi hoitaa ylemmän tason tehtäviä.
Yhteisiä asioita ei voida pitää yksityisinä, joten ne ovat silloin poliittisia kysymyksiä, jokainen viisas myöntää että jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus vaikuttaa itseensä vaikuttaviin asioihin eli poliittisiin asioihin, tätä varten on demokratia. Kapitalismissa kapitalisti päättää yhteisistä asioista yksityisesti, joten kyseessä on jonkinlainen kieroutunut järjestelmä, jonka rakenteelliset virheet pitäisi korjata, en ota kantaa siihen miten asioiden tulisi olla, otan kantaa vain siihen kuinka asiat voidaan saavuttaa, jotka halutaan saavuttaa. Valtiojärjestelmä ei voi ottaa kantaa siihen mitä pitäisi tehdä, vaan sen pitää toimia parhaana koneistona poliittisten päätösten toteuttamisessa, se ei ole poliittinen järjestelmä, vaan koneisto, joka suorittaa poliitikkojen tekemät päätökset.
Summaten voidaan sanoa että poliittiset päätökset pitäisi pitää poliittisina ja rakentamalla valtio järjestelmä, joka pystyy toteuttamaan hyvin laaja-alaisesti poliittisia päätöksiä saa varmasti paremman suosion kuin sellainen joka on sidottu jo valmiiksi poliittisiin päätöksiin. Kapitalismikin voitaisiin toteuttaa järkevämmin, korjaamalla valtiojärjestelmän rakenteellisia virheitä.
Olet siis lukenut perusteoksen, mutta tuosta seuraavasta väitteestäsi on ole lopuuosan selvitysten perusrteella aivan vakuuttunut.
>olen sisäistänyt idean kuinka Marxin käsityksen mukaan pääoman prosessi toteutuu.
No tuo on vain minun mielipiteesi.
Avasit keskustelun kuitenkin ihmiskäsityksestä. Kyllä se tietysti myös Pääomasta selviää, mutta esim. tuon altruismin tai yhteistoiminnan välttämättömyys on selvitetty eräissä muissa Marxin ja Engelsin teoksissa perusteellisemmin. Annoin eiliset "kirjallisuusvihjeeni" hätäisesti, koska en tiennyt että olet pereillä perusasioista. Selailin nyt kirjoja vähän tarkemmin ja väitän, että noihin aiheisiin on paneuduttu yksityiskohtaisemmin Marxin varhaiskauden teoksessa "Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset" ja Engelsin teoksissa "Feuerbach ja klassisen saksalaisen filosofian" loppu sekä ennen kaikkea Engelsin teoksesa "Perheen, yksityisomistuksen ja valtion alkuperästä."
Ja yksilön / persoonallisuuden osalta marxilainen ihmiskäsitys selviää parhaiten A N Leontjevin teoksesta Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus. Tätä aihepiiriä käsittelevien teosten joukossa se eroaa samalla tavalla kuin totesit Marxin eroavan nykyajan talaousteoreetikoista: eli on aivan eri luokkaa, kuin toisesta maailmasta.
kirjoituksia on ansiokkaasti käsitellyt Reijo Wilenius teoksessa "Marx ennen Marxia". Siitä saa mielestäni hyvä kuvan nimenomaan Marxin ajattelun taustalla vaikuttaneesta ihmiskäsityksestä. Marx oli korostuneen oikeudentunnon omaava filosofi, joka ajautui talousteoriaan koska koki vain siten voivansa vaikuttaa.
Seppo Oikkosen Narkissos-essee "Liberalismin historiasta" kannattaa lukea, jos haluaa havaintoesimerkkiä siitä miten aikakauden ihmiskäsitys tai -kuva on vaikuttanut taloudellisen teorian muotoutumiseen. Teksti löytyy ainakin tuosta osoitteesta:
http://personal.inet.fi/tiede/seppo.oikkonen
Juttuhan on niin, että valistusvuosisadalla syntynyt talousajattelu on pohjana myös marxilaisuudessa, ja voi tosiaan kysyä, onko järjestelmien välillä ollut käytännössä juurikaan eroa. Marxin pyrkimykset olivat hyviä, mutta ne eivät Leninin toimesta toteutuneet?
Wileniuksen kirja ja Oikkosen essee kuuluvat laajaan lajityyppiin "Mitä Marx todella, edusti, ajatteli ja sanoi"
Jos näistä asioista haluaa saada selkoa eikä tyydy siihen kuvaan, jonka erilaiset peilit heijastavat, on luettava Marxin ja / tai Engelsin alkuperäisteoksia. Tämä johtaisi aika lailla toisenlaiseen käsitykseen kuin mitä em:t herrat ja heidän juttujensa suosittelija päätyvät. Perusta tai pohja kun tulisivat ei vain laajemmaksi vaan myös vankemmiksi
>Juttuhan on niin, että valistusvuosisadalla syntynyt talousajattelu on pohjana myös marxilaisuudessa
ettei Marxin varhaisia kirjoituksia olisi julkaistu missään - Wileniusta lukiessani jäi tällainen kuva.
Alkuperäistekstiä dokumentaationa em. kirja sisältääkin aika paljon.
Olet mielestäni oikeassa korostaessasi sitä että on aina syytä hakeutua ajattelijoiden omien tekstien pariin - mutta toisaalta olet väärässä siinä etteivätkö kommentaarit saattaisi olla silmiä aukaisevia ja opettavia. Omaa ajattelua ne eivät tietenkään saa korvata.
tosin englannin kielisinä esimekiksi googlella - hakusanaksi Karl Marx. Suomeksikin niistä löytyy valtaosa joko kyseisen teoksen nimellä julkaistuina tai sitten esim tästä: Karl Marx- Fierdrich Engels Valitut teokset 6 osaa, Kustannusliike Edistys Moskova 1978 (ensimmäisestä osasta löytyy mm. Marxilta Kirje isälle, Juutalaiskysymyksestä, Hegelin oikeusfilosofian kritiiikkiä, Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset 1844, Pyhä perhe jne)
En sanonut että kommenttaarit eivät saataisi olla opettavia - tässä tapauksessa ne eivät minulle sitä kuitenkaan olleet
kun olet lukumiehiä niin tästä luulisin sinun nauttivan: Francis Wheen, Karl Marx. Otava Keuruu 2000. Riemastuttava elämäkerta, löytyy kirjastoista. Kertoo ennen kaikkea IHMISESTÄ Karl Marx - niistä hänen elämänsä puolista ja vaiheista, joista juuri kukaan ei ennen tämän kirjan julkaisemista tiennyt paljon mitään. Mutta kirja kertoo samalla taitavasti myös Marxin ajatusten kehittymisestä (Wheen on ilmiselvästi perehtynyt myös tähän)
Tekijästä: Kirjailija, radiotoimittaja ja journalisti oli tällä elämäkerralaan ehdolla Britanian arvokkaimman tietokirjapalkinnon Samuel Johnson Prize 2000 sekä W H Smith Litteraru Awardin saajaksi
Tosiasiaksi tässä kuitenkin jää, ettei niitä kirjoituksia, joita Wilenius tutkielmassaan käsittelee, ole julkaistu tietääkseni missään, ei ainakaan mainitsemassasi Progressin kustantamassa Marxin-Engelsin teosten valikoimassa, joka on ymmärrettävästi leninismin näkökulmasta suoritettu valinta. Tarkistin asian.
Myöskään netistä ei näyttäisi löytyvän tietoa noista nuoren Marxin kirjoittamista teksteistä. Wileniuksen työ on siis erityisasemassa, varsinaista pioneerityötä.
Näin ollen tosiasiaksi myös jää, että olet mitätöinyt Wileniuksen kommentaaria ilmeisesti täysin tietämättömänä siitä mitä se pitää sisällään.
Joten nyt jätän käsityksesi em. kommentaareista omaan arvoonsa.
me mentiinkin sitten jo oikein matalan riman alta
>Joten nyt jätän käsityksesi em. kommentaareista omaan arvoonsa.
Wilenius on siis tehnyt pioneerityötä muillakin kuin Steinerilaísuuden alalla. Hyvä, hyvä! Mistäs ne sinun ja Wileniuksen lähteet tarkistettaisiin? Ei varmaankaan googlella ja hakusanalla Karl Marx. Sinun täytynee siis siirtyä palstalle huuhaa
yhtään Wileniuksen lähdettä jota ei löytäisi googlella et pysty mainistsemaan - tai jos mainitset niitä ei löysy mistään muualta kuin sinulta ja Wileniukselta. Pioneerityönne on todella "vankalla" pohjalla
kinastella, eiköhän se ole ihan turha odottaa löytyväksi kadonneita sivuja Platonin teoksista, joissa kerrottaisiin kadonneen Atlantiksen sijaintipaikka. Kuitenkaan mitään tuskin on menetetty, vaikka mitään kadonneita sivuja ei olisikaan olemassa.
katsoa löytyisikö kirjastosta.
Muuten osaisitko parilla sanalla kuvailla Marxin tai kommunismin ihmiskäsitystä?
mutta otan muistinvaraisesti Marxilta tämän Fordillekin sopivan "sloganin" (voi mennä pahasti pieleenkin, koska parilla sanalla tämän valtavan ihmisen ajatuksia ja ihmiskäsitystä ei voi mitenkään kuvailla osuvasti) "Ihminen on työkaluja tuottava eläin"
otat nämä "keskustelut" jo rennosti
vihje "hukkuu" minulta jatkuvasti:
Koska olet kiinnostunut lukemisesta niin luulisin sinun nauttivan tästä : Francis Wheen, Karl Marx. Otava Keuruu 2000. Riemastuttava elämäkerta, löytyy kirjastoista. Kertoo ennen kaikkea IHMISESTÄ Karl Marx - niistä hänen elämänsä puolista ja vaiheista, joista juuri kukaan ei ennen tämän kirjan julkaisemista tiennyt paljon mitään. Mutta kirja kertoo samalla taitavasti myös Marxin ajatusten kehittymisestä (Wheen on ilmiselvästi perehtynyt myös tähän)
Tekijästä: Kirjailija, radiotoimittaja ja journalisti oli tällä elämäkerralaan ehdolla Britanian arvokkaimman tietokirjapalkinnon Samuel Johnson Prize 2000 sekä W H Smith Litteraru Awardin saajaksi
paitsi se, ettet todellakaan ole lukenut sen enempää mitätöimääsi Wileniuksen tutkielmaa kuin luultavasti Oikkosen Narkissos-esseetäkään, myös se, että mitätöintisi perustuu omiin ennakkoluuloihisi ja opillisiin ja ideologisiin rajoittuneisuuksiisi?
Tule vain uskollasi autuaaksi. Aito tiedonhalu ja uteliaisuus ovat voimattomia siinä missä joku noin pontevasti haluaa hutkia ennen tutkimista.
hyötyä on tästäkin?
Tässä maailmassa intellektuellilla ei ole mieltä, merkitystä, eikä vaikutusmahdollisuuksia. Hän ei enää voi kysyä: Mitä pitäisi tehdä? Ainoa jäljelle jäävä kysymys on: Kuinka jaksat elää? (Narkissos-esseet)
Tarkoitan vain sitä että aina täytyy tehdä jotain, tekemättä jättäminenkin on tekemistä, sitä ei voi kieltää. Tietysti olisi hyvä hahmottaa asioita etukäteen, ajattelemalla, joka on myös toimintaa. Ei siinä mitään onhan Narkissos-esseissä ihan hyviä ideoita, mutta ei kuitenkaan mitään maailmaa kaatavia uusia keksintöjä. Seppo Oikkonen on itse
kuvaillut esseitään näin:
http://www.helsinki.fi/agora/vara/mielipide/tiedonalojen_risteyttamisesta.html
Narkissos-esseiden loppulauseen jotenkin päinvastoin. Että mitään maailmaa kaatavia keksintöjä ei tarvita, eikä edes voi olla. Taloususkonto kaatuu itsestään omaan mahdottomuuteensa. Kuten vastaavat sosialistisetkin numerotaloudet kaatuivat.
Wileniuksen salaiset lähteet viipyvät. Olisivatko yhtä autuaaksi tekeviä, kritiikittömästi ihailtavia uskonkappaleita kuin nuo Oikkosen esseetkin? Etsi nyt vain rehellisesti sillä googlella ja totea miten sinun lähteillesi käy.
lähdeluettelo Wileniuksen kirjassaan "Marx ennen Marxia" käyttämistä nuoren Marxin kirjoituksista löytyy Wileniuksen kirjasta. Olen pahoillani, että erehdyin sinun lukeneen ko. tutkielman, kun esitit siitä niin pontevaa kritiikkiä.
Anna anteeksi. Sopikaamme siitä että Wilenius on steineruskovainen paska, samaten Oikkonen, ja minä joudankin tästä huuhaa-palstalle. Hyvää jatkoa!
Kuinkas Google on päässyt sanomaan vimeisen sanan Marxista?
Wileniuksen steiner-uskovaisuus, Oikkosen puheet taloususkonnosta, ovat nyt joutuneet oihikulkijan google-uskovaisuuden jyräämiksi?
"pontevasti":
a. tätä
> Myöskään netistä ei näyttäisi löytyvän tietoa noista nuoren Marxin kirjoittamista teksteistä. Wileniuksen työ on siis erityisasemassa, varsinaista pioneerityötä.
b. tätä (kts edellinen)
> olet mitätöinyt Wileniuksen kommentaaria ilmeisesti täysin tietämättömänä siitä mitä se pitää sisällään.
c. sitä, että et vieläkään tuo esille niitä lähteitä
Sovitaan vaikka siitä, että kirjan nimi "Marx ennen Marxia" viittaa johonkin, joka ei ole koskaan ollut realiteetti, missään muualla kuin kyseisessä "pioneerityössä"
niin osaisit asettaa kysymyksesi oikein eli vaikkapa näin:
>Wileniuksen "Marx ennen Marxia" on nyt joutunut ohikulkijan google-uskovaisuuden jyräämäksi?
Laita sitten hakusanaksi Karl Marx ja vertaa löytämiäsi nuoruuden teoksia Wileniuksen "pioneerityössään" esittämiin aikaisemmin julkaisemattomiin teoksiin.
Oikkosen esseiseen viittasin vain ensimmäisessä kommentissani, jossa sijoitin ne samaan yleiseen lajityyppiin "Mitä Marx todellisuudesssa ajatteli"