Turvallinen ison jiippi

Toi ison keskelle jalustaminen ja sitten taas päästäminen on melkoinen jumppa, jonka aikana vauhti tahtoo laskea mikä taas tuo painetta purjeelle.

"jollatyyli", jossa otetaan kova vauhti ja heitetään purje yli vauhdilla on melkoinen paukku ja uhkaa rikkoa paikat. Mutta miten vene pysyy hyppysissä tuossa jalustuksen aikana elikkä miten saatte purjeen ulos nopeasti ja sujuvasti ennenkuin vene heittää keulan tuuleen ja kallistuu rajusti?

Lisää näkemyksiä pleaese!

Kiinan merellä kirjoitti:

Toi ison keskelle jalustaminen ja sitten taas päästäminen on melkoinen jumppa, jonka aikana vauhti tahtoo laskea mikä taas tuo painetta purjeelle.

"jollatyyli", jossa otetaan kova vauhti ja heitetään purje yli vauhdilla on melkoinen paukku ja uhkaa rikkoa paikat. Mutta miten vene pysyy hyppysissä tuossa jalustuksen aikana elikkä miten saatte purjeen ulos nopeasti ja sujuvasti ennenkuin vene heittää keulan tuuleen ja kallistuu rajusti?

Lisää näkemyksiä pleaese!

Lue lisää

Jos ei osaa toisella kädellä ohjata ja toisella kiristää ja löysätä jalusta kannattaa toki vaihtaa jollaan. Jollassa voi ottaa kädellä puomin vastaan ja laskea toiselle sivulle.

Venettä ohjaamalla kevennetään painetta isossa ennen jiippiä ja otetaan jalus sisään. Kun purje on saatu keskelle muutetaan nopeasti suuntaa yli kurssin jota on tarkoitus jatkaa löysäten samalla iso. Näin vene pysyy vauhdissa.

Kun otetaan vielä keulapurje mukaan avuksi, joka tietysti vetää kunnes iso on yli - tai sen jälkeenkin kurssista riippuen, ei vauhti häviä mihinkään.
Tämä kaikki hoituu yksinkin, mitä nyt keulapurje saattaa hetken tempoilla, ennenkuin sen ehtii jalustaa oikein.

Kiinan merellä kirjoitti:

Toi ison keskelle jalustaminen ja sitten taas päästäminen on melkoinen jumppa, jonka aikana vauhti tahtoo laskea mikä taas tuo painetta purjeelle.

"jollatyyli", jossa otetaan kova vauhti ja heitetään purje yli vauhdilla on melkoinen paukku ja uhkaa rikkoa paikat. Mutta miten vene pysyy hyppysissä tuossa jalustuksen aikana elikkä miten saatte purjeen ulos nopeasti ja sujuvasti ennenkuin vene heittää keulan tuuleen ja kallistuu rajusti?

Lisää näkemyksiä pleaese!

Lue lisää

Kysyjä on pitkälle oikeilla jäljillä. Jiippi kannattaa tehdä silloin, kun veneellä on suuri nopeus eli pieni paine isossa. Siis surffin aikana. Varsinkaan spinnulla ajettaessa kovallakaan tuulella ei isossa ole painetta surffissa juuri lainkaan.

Itse nostan levangin keskelle ja kelaan skuuttia sisälle jonkin verran (ison puomi esimerkiksi 30 astetta sivulla). Sitten heitän skuutista ison yli. Ja heti samaan aikaan, kun skuutti kiristyy löysään sitä. Perämies kääntää venettä heti jiipin jälkeen myötäiseen, jotta tuuleen leikkausta ei tapahdu.

Skuuttisysteemit vaihtelevat eri veneissä. Manööveritottumukset myös.

Jiippailija kirjoitti:

Kysyjä on pitkälle oikeilla jäljillä. Jiippi kannattaa tehdä silloin, kun veneellä on suuri nopeus eli pieni paine isossa. Siis surffin aikana. Varsinkaan spinnulla ajettaessa kovallakaan tuulella ei isossa ole painetta surffissa juuri lainkaan.

Itse nostan levangin keskelle ja kelaan skuuttia sisälle jonkin verran (ison puomi esimerkiksi 30 astetta sivulla). Sitten heitän skuutista ison yli. Ja heti samaan aikaan, kun skuutti kiristyy löysään sitä. Perämies kääntää venettä heti jiipin jälkeen myötäiseen, jotta tuuleen leikkausta ei tapahdu.

Skuuttisysteemit vaihtelevat eri veneissä. Manööveritottumukset myös.

Lue lisää

Kylläpä on tullut monenlaisia vastauksia. Yhdessäkään ei ole kerrottu oikeaa tapaa tehdä isossa veneessä jiippiä..

Mielestäni tämä on toimiva tapa:
-iso skuutataan n. 45% kulmaan
-vene ohjataan täysin myötäiseen, ison skuuttaaja heittää puomin yli
-samalla kun iso on tulossa yli, vene ohjataan 5-10 astetta takaisin. Tämä on kaikkein herkin vaihe, ohjausliikkeen pitää olla juuri oikealla hetkellä, jotta iso haluaa "hieman" mennä takaisin, mutta ei kuitenkaan mene. Näin isosta lähtee suurin osa jymäyttävästä voimasta ja se tulee kohtuullisen rauhallisesti yli.
-kun iso on mennyt yli, palataan takaisin uudelle halssille ja leikataan, jotta iso pysyykin siellä.

Vene siis jiipissä tekee S-mutkan.

haussa? kirjoitti:

Kylläpä on tullut monenlaisia vastauksia. Yhdessäkään ei ole kerrottu oikeaa tapaa tehdä isossa veneessä jiippiä..

Mielestäni tämä on toimiva tapa:
-iso skuutataan n. 45% kulmaan
-vene ohjataan täysin myötäiseen, ison skuuttaaja heittää puomin yli
-samalla kun iso on tulossa yli, vene ohjataan 5-10 astetta takaisin. Tämä on kaikkein herkin vaihe, ohjausliikkeen pitää olla juuri oikealla hetkellä, jotta iso haluaa "hieman" mennä takaisin, mutta ei kuitenkaan mene. Näin isosta lähtee suurin osa jymäyttävästä voimasta ja se tulee kohtuullisen rauhallisesti yli.
-kun iso on mennyt yli, palataan takaisin uudelle halssille ja leikataan, jotta iso pysyykin siellä.

Vene siis jiipissä tekee S-mutkan.

Lue lisää

Siis mennään täysin myötäiseen ja iso on jalustettu 45 asteen kulmaan. Siitä se pitäisi jaksaa käsin heittää yli? Haluan nähdä kun teet tuon 40-50 m2 isolla.

Kyllä se ohjausliike pitää tehdä samanaikaisesti kun puomia aletaan heittää, ei se muuten mene jos siinä on veto päällä. Siis tuuli lähes puomin taakse samalla kun sitä aletaan heittää.

Muuten mitä enemmän skuutissa on löysää jiipatessa sitä isompi on rysäys, jos vene esim aallon takia muuttaa äkisti suuntaa ja tuuli pääsee purjeeseen ennen aikojaan. Nythän puhutaan kovasta tuulesta 10 - 15 m/s ja siitä ylöpäin, jolloin menokaan ei ole enää ihan tasaista vaan jo maston heiluminen saattaa heittää puomin yli ennen aikojaan.

Jiippailija kirjoitti:

Kysyjä on pitkälle oikeilla jäljillä. Jiippi kannattaa tehdä silloin, kun veneellä on suuri nopeus eli pieni paine isossa. Siis surffin aikana. Varsinkaan spinnulla ajettaessa kovallakaan tuulella ei isossa ole painetta surffissa juuri lainkaan.

Itse nostan levangin keskelle ja kelaan skuuttia sisälle jonkin verran (ison puomi esimerkiksi 30 astetta sivulla). Sitten heitän skuutista ison yli. Ja heti samaan aikaan, kun skuutti kiristyy löysään sitä. Perämies kääntää venettä heti jiipin jälkeen myötäiseen, jotta tuuleen leikkausta ei tapahdu.

Skuuttisysteemit vaihtelevat eri veneissä. Manööveritottumukset myös.

Lue lisää

Jos vene ei plaanaa, ei surffi hirveästi auta, kun tuulta on niin paljon, että jiippi on ongelmallinen (12 m/s). Jos vene menee vaikkapa 6 kn ja surffeissa 10 kn, ei purjeen näkemä suhteellinen tuuli kevene kovinkaan oleellisesti kovemmilla tuulilla (15 m/s tuulessa se pienenee 12 m/s -> 10 m/s).

Monet nykyaikaiset veneet eivät pysy hallinnassa, jos skuutin kiristää keskilinjalle ellei isoa ole reivattu reippaasti (mikä helposti jää tekemättä avotuulilla). Broachaa väkisin joko ennen tai jälkeen jiipin. Ison yläosa kiertyy aika paljon, joten purje ei mene yli plattista ajamalla ja tarpeeksi kääntäminen johtaa broachiin isopurjeen yläosan lävähtäessä yli.

Viime vuoden Henry Lloydissakin näki monta broachiin päättynyttä jiippiä, vaikka tuulta ei ollut "kuin" 12-15 m/s ja jiipit tehtiin ilman spinnua. Vastakäännöksillä kääntyneet ohittivat usein tavallista jiippiä yrittäneet. Broachaajien joukossa oli myös 70-luvun S&S vene, joten ei ole pelkästään modernien veneiden ongelma.

Kun skuuttitaljan välitys on 6-8 kertainen, ei kukaan ehdi surffin aikana sekä vetää sisään, että päästää skuuttia.

Joakim kirjoitti:

Jos vene ei plaanaa, ei surffi hirveästi auta, kun tuulta on niin paljon, että jiippi on ongelmallinen (12 m/s). Jos vene menee vaikkapa 6 kn ja surffeissa 10 kn, ei purjeen näkemä suhteellinen tuuli kevene kovinkaan oleellisesti kovemmilla tuulilla (15 m/s tuulessa se pienenee 12 m/s -> 10 m/s).

Monet nykyaikaiset veneet eivät pysy hallinnassa, jos skuutin kiristää keskilinjalle ellei isoa ole reivattu reippaasti (mikä helposti jää tekemättä avotuulilla). Broachaa väkisin joko ennen tai jälkeen jiipin. Ison yläosa kiertyy aika paljon, joten purje ei mene yli plattista ajamalla ja tarpeeksi kääntäminen johtaa broachiin isopurjeen yläosan lävähtäessä yli.

Viime vuoden Henry Lloydissakin näki monta broachiin päättynyttä jiippiä, vaikka tuulta ei ollut "kuin" 12-15 m/s ja jiipit tehtiin ilman spinnua. Vastakäännöksillä kääntyneet ohittivat usein tavallista jiippiä yrittäneet. Broachaajien joukossa oli myös 70-luvun S&S vene, joten ei ole pelkästään modernien veneiden ongelma.

Kun skuuttitaljan välitys on 6-8 kertainen, ei kukaan ehdi surffin aikana sekä vetää sisään, että päästää skuuttia.

Lue lisää

Joskus sitä olen itsekin turvautunut vastakäännökseen, kun on jiippi pelottanut. Varmaan se onkin ollut viisasta.

Jossain tilanteessa se surffi voi kuitenkin vähän auttaa, vai?

Kyllä sitä joutuu kääntämään selvästikin tuulen silmän yli ennen kuin saa ison punnerrettua yli. Pinnamiehen pitää ainakin yrittää heti kääntää alas. Ja skuuttaajan heti löysätä niin paljonko ehtii. Sitten vain toivotaan toivotaan... Vai miten?

Omassa rikissä on vantit suoraan sivulla ja masto on tosi hoikka. Lisäksi vielä on topissa vapaata osaa etustaagin yläpuolella reilusti. Joskus jännittää pysyykö masto pystyssä jiipissä, kun on spinnu ylhäällä, kova tuuli (10 m/s) ja 2 hengen miehistö. Pitäisi vielä ehtiä barduuna saada kiinni jossain vaiheessa. Mites Joakim tällaisella paatilla hoitaisit jiipin?

Jiippailija kirjoitti:

Joskus sitä olen itsekin turvautunut vastakäännökseen, kun on jiippi pelottanut. Varmaan se onkin ollut viisasta.

Jossain tilanteessa se surffi voi kuitenkin vähän auttaa, vai?

Kyllä sitä joutuu kääntämään selvästikin tuulen silmän yli ennen kuin saa ison punnerrettua yli. Pinnamiehen pitää ainakin yrittää heti kääntää alas. Ja skuuttaajan heti löysätä niin paljonko ehtii. Sitten vain toivotaan toivotaan... Vai miten?

Omassa rikissä on vantit suoraan sivulla ja masto on tosi hoikka. Lisäksi vielä on topissa vapaata osaa etustaagin yläpuolella reilusti. Joskus jännittää pysyykö masto pystyssä jiipissä, kun on spinnu ylhäällä, kova tuuli (10 m/s) ja 2 hengen miehistö. Pitäisi vielä ehtiä barduuna saada kiinni jossain vaiheessa. Mites Joakim tällaisella paatilla hoitaisit jiipin?

Lue lisää

Kyllä surffi auttaa, mutta tosiaan kunnon tuulessa paine ei lähde pois purjeista surffissakaan.

Kun tuulta on 10 m/s, veneessä barduunat, spinnu ja vain kahden hengen miehistö on kyllä aika todennäköistä, että jotain menee pieleen. Vai onko teiltä jiipit sujuneet hyvin ko. tilanteissa? Isommallakin porukalla aika usein puomi tarttuu barduunaan tms. ja sitten mennään ja toivotaan, että riki pysyy pystyssä.

En minä osaa antaa yleispätevää ohjetta. Tärkeintä lienee, että tuntee veneen ja molemmat tietävät miten homma kuluu ja aiotaan hoitaaa.

Joakim kirjoitti:

Kyllä surffi auttaa, mutta tosiaan kunnon tuulessa paine ei lähde pois purjeista surffissakaan.

Kun tuulta on 10 m/s, veneessä barduunat, spinnu ja vain kahden hengen miehistö on kyllä aika todennäköistä, että jotain menee pieleen. Vai onko teiltä jiipit sujuneet hyvin ko. tilanteissa? Isommallakin porukalla aika usein puomi tarttuu barduunaan tms. ja sitten mennään ja toivotaan, että riki pysyy pystyssä.

En minä osaa antaa yleispätevää ohjetta. Tärkeintä lienee, että tuntee veneen ja molemmat tietävät miten homma kuluu ja aiotaan hoitaaa.

Lue lisää

Ensin jiippaan ison ja sen jälkeen spinnun. Peräharuksen pidän lukossa (mutta löysällä), vaikka se ei välttämättä tuekaan mastoa tarpeeksi. Ensin kelaan isoa sisään ja kun se alkaa olemaan aika tiukalla, kiristän suojanpuolen barduunaa jo valmiiksi. Sen verran kireälle kuin sen saa. Se painaa jo isoa ja on löysällä varmaan 10- 20 cm. Sitten ison jiippaus ja barduunan löysäys sekä kiristys, mielellään samaan aikaan.

Ennen jiippiä löysään spinnun skuuttia niin, että uudella halssilla spinnun kulma yltää lähes etustaagin tasolle. Kun jiipissä kääntää riittävästi (45 astetta) täyttyy spinnu (tai pysyy koko ajan vedossa) uudella halssilla, vaikka spinnupuomi on väärällä puolella. Spinnun tuulen puolen kulma nojaa etuvanttiin. Viimeisenä vaihdetaan spinnupuomin puolta.

Näin teoriassa mulla, mutta joskus joutuu kuitenkin soveltamaan kaikenlaista, jos sattuu sitä sun tätä...

Jiippailija kirjoitti:

Ensin jiippaan ison ja sen jälkeen spinnun. Peräharuksen pidän lukossa (mutta löysällä), vaikka se ei välttämättä tuekaan mastoa tarpeeksi. Ensin kelaan isoa sisään ja kun se alkaa olemaan aika tiukalla, kiristän suojanpuolen barduunaa jo valmiiksi. Sen verran kireälle kuin sen saa. Se painaa jo isoa ja on löysällä varmaan 10- 20 cm. Sitten ison jiippaus ja barduunan löysäys sekä kiristys, mielellään samaan aikaan.

Ennen jiippiä löysään spinnun skuuttia niin, että uudella halssilla spinnun kulma yltää lähes etustaagin tasolle. Kun jiipissä kääntää riittävästi (45 astetta) täyttyy spinnu (tai pysyy koko ajan vedossa) uudella halssilla, vaikka spinnupuomi on väärällä puolella. Spinnun tuulen puolen kulma nojaa etuvanttiin. Viimeisenä vaihdetaan spinnupuomin puolta.

Näin teoriassa mulla, mutta joskus joutuu kuitenkin soveltamaan kaikenlaista, jos sattuu sitä sun tätä...

Lue lisää

vielä yli 12 m/s, josta on ollut puhe?

pelokas... kirjoitti:

vielä yli 12 m/s, josta on ollut puhe?

En. En ainakaan, koskaan nosta siihen tuulen. Lasku voi joskus 'venyä'. En omista tuulimittariakaan.

Kumpi puoli täysmyötäsessä on lee (suojan puoli)?
Nähtävästi aina se puoli millä puomi ei ole.

Kiitos, tässä on tullut erilaista ihan pätevän oloista näkemystä. Toisaalta Joakim kuvaili aika hyvin tilanteen ongelmallisuuden sellaisella veneellä millä itsekin seilaan eli tuo sisään/ulos skuuttaaminen ei oikein toimi normaalilihaksistolla varustetulla ihmisellä.

Mielellän kuulisin vielä Joakimin ja muidenkin näkemyksiä onnistuneesta jiipistä enkä tarkoita vain kovaa tuulta vaan ihan kohtalaistakin (n. 10 m/s).
Meidän veneessä vielä barduunat hoidettavana.

Taitaa tämä jiippi olla useimmilla perhepurjehtijoilla se kuumottavin manööveri :)

p.p. kirjoitti:

Kumpi puoli täysmyötäsessä on lee (suojan puoli)?
Nähtävästi aina se puoli millä puomi ei ole.

luu tuulen puoli windward

lee suojan puoli, alahanka, alihanka, alalaita, leeward

alahanka lee, veneen suojan puoli, tuulen alapuoli

halssi puoli hals tack Puoli, josta tuuli tuulee purjeeseen (oikea,vasen) Suhteessa tuuleen, vasen tai oikea halssi,paapuurin tai styyrpuurin halssi, styrbords eller babords halsar; starboard or port. Perästä eteenpäin katsoen jos tuuli tulee aluksen vasemmalta puolelta ollaan paapuurin halssilla. Kuitenkin virsarilla ajettaessa asian ratkaisee isopurjeen halssi.


http://www.uta.fi/~fipeku/skigla.htm

Eli tässä tapauksessa lee on puoli jolla isopurje on. Tosin virsarillakin vene kulkee paremmin leikaten ei suoraan myötäiseen.

Kiinan merellä kirjoitti:

Kiitos, tässä on tullut erilaista ihan pätevän oloista näkemystä. Toisaalta Joakim kuvaili aika hyvin tilanteen ongelmallisuuden sellaisella veneellä millä itsekin seilaan eli tuo sisään/ulos skuuttaaminen ei oikein toimi normaalilihaksistolla varustetulla ihmisellä.

Mielellän kuulisin vielä Joakimin ja muidenkin näkemyksiä onnistuneesta jiipistä enkä tarkoita vain kovaa tuulta vaan ihan kohtalaistakin (n. 10 m/s).
Meidän veneessä vielä barduunat hoidettavana.

Taitaa tämä jiippi olla useimmilla perhepurjehtijoilla se kuumottavin manööveri :)

Lue lisää

Ison skuuttaaminen keskilinjalle on ilman muuta turvallisin tapa jiipata. Broutsin välttämiseksi olennaista on skuutin avaaminen heti kun purje lyö yli, barduunat hankaloittavat tätä huomattavasti. Jos keli on liian kova sisään skuuttaamiseen, cruisaillessa oikea ratkaisu on siirtyä lehmänkäännökseen, eli vendan kautta.

cruisaillessa kirjoitti:

Ison skuuttaaminen keskilinjalle on ilman muuta turvallisin tapa jiipata. Broutsin välttämiseksi olennaista on skuutin avaaminen heti kun purje lyö yli, barduunat hankaloittavat tätä huomattavasti. Jos keli on liian kova sisään skuuttaamiseen, cruisaillessa oikea ratkaisu on siirtyä lehmänkäännökseen, eli vendan kautta.

Lue lisää

Kyllä iso keskilinjalle on hyvä perustapa kovemmalla tuulella. Yleesä huomaa ennen kuin sen saa lähellekään keskilinjaa onko tilanne sellainen, että broachaaminen on lähellä.

Viime vuonna tuli harjoiteltua jiippejä ensin täydellä ja sitten kertaalleen reivatulla isolla 12-15 m/s tuulessa. Iloisesti lähti vene käsistä ennen kuin sai puomin edes 30 asteen kulmaan. Sitä ei vaan koskaan tajua kuinka kovaa tulee kun menee plattista...

Cruisaillessa paras ohje lienee reivata tarpeeksi, jolloin keskilinjalle skuuttaaminen ei ole mikään ongelma.

Joakim kirjoitti:

Kyllä iso keskilinjalle on hyvä perustapa kovemmalla tuulella. Yleesä huomaa ennen kuin sen saa lähellekään keskilinjaa onko tilanne sellainen, että broachaaminen on lähellä.

Viime vuonna tuli harjoiteltua jiippejä ensin täydellä ja sitten kertaalleen reivatulla isolla 12-15 m/s tuulessa. Iloisesti lähti vene käsistä ennen kuin sai puomin edes 30 asteen kulmaan. Sitä ei vaan koskaan tajua kuinka kovaa tulee kun menee plattista...

Cruisaillessa paras ohje lienee reivata tarpeeksi, jolloin keskilinjalle skuuttaaminen ei ole mikään ongelma.

Lue lisää

Joskus tullut jätettyä reivaamatta kovalla myötäisellä (kiire päästä rintaman alta pois). Siinä sitten onkin ihmettelemistä kun alkaa paikat käymään ahtaiksi (tavoiteltu ranta lähestyy) ja pitäisi jiipata. Skuutti tiukalle, kädet ristiin ja menoksi. Tuo levangin kiskominen leenpuolelle ennen käännöstä, on hyvä keino ja varmistaa jiipin onnistumista, kunhan pitää skuutin tiukalla, ja varoo samalla ettei purje pääse lyömään yli, koska skuuttia on enemmän ulkona ennen käännöstä!!! Vaatii skuutin nopean kiristyksen siinä vaiheessa kun puomi alkaa tulla, sitten äkkiä löysää. Vasemman käden pitää tietää mitä oikea tekee, eli ruorin ja skuutin käyttö pitää olla saumatonta ja päässä tieto tuulen suunnasta.

Mitä pidempi skuutti (=isompi vene ja talja) sitä hanakalampi jiippi, jos yksin pitää touhuta.

myös myötäisellä kirjoitti:

Joskus tullut jätettyä reivaamatta kovalla myötäisellä (kiire päästä rintaman alta pois). Siinä sitten onkin ihmettelemistä kun alkaa paikat käymään ahtaiksi (tavoiteltu ranta lähestyy) ja pitäisi jiipata. Skuutti tiukalle, kädet ristiin ja menoksi. Tuo levangin kiskominen leenpuolelle ennen käännöstä, on hyvä keino ja varmistaa jiipin onnistumista, kunhan pitää skuutin tiukalla, ja varoo samalla ettei purje pääse lyömään yli, koska skuuttia on enemmän ulkona ennen käännöstä!!! Vaatii skuutin nopean kiristyksen siinä vaiheessa kun puomi alkaa tulla, sitten äkkiä löysää. Vasemman käden pitää tietää mitä oikea tekee, eli ruorin ja skuutin käyttö pitää olla saumatonta ja päässä tieto tuulen suunnasta.

Mitä pidempi skuutti (=isompi vene ja talja) sitä hanakalampi jiippi, jos yksin pitää touhuta.

Lue lisää

"Tuo levangin kiskominen leenpuolelle..." Voitteko vielä selittää tuota levangin käyttöä, Eikös levanki ole leen puolella valmiiksi myötäistä ajaessa vai onko se kovassa tuulessa keskellä pienentämässä tehoja isosta, josta se lasketaan leehen ja ison skuutti sitten "ajaa" levangilla yli jiipatessa...? Mä vähän putosin tässä kohtaa.

Kiitos muuten erittäin asiallisesta vastailusta.

Kiinan merellä kirjoitti:

"Tuo levangin kiskominen leenpuolelle..." Voitteko vielä selittää tuota levangin käyttöä, Eikös levanki ole leen puolella valmiiksi myötäistä ajaessa vai onko se kovassa tuulessa keskellä pienentämässä tehoja isosta, josta se lasketaan leehen ja ison skuutti sitten "ajaa" levangilla yli jiipatessa...? Mä vähän putosin tässä kohtaa.

Kiitos muuten erittäin asiallisesta vastailusta.

Lue lisää

joo, siis leen puolella ainakin minä tarkoitin käännöksen jälkeistä leen puolta, eli levanki vedetään ennen käännöstä valmiiksi "väärälle" puolelle. Idea on siinä, että kun jiipataan rauhallisesti jiippi menee varmasti läpi, eikä iso tule takaisin. Toinen asia on jaksaako levangin vetää toiselle puolelle, jos purjeessa on veto päällä. Sopii siksi paremmin keskituulille ja pienempiin veneisiin kovallakin tuulella.

Ei pidä antaa levankivaunun rullata puolelta toiselle lukitsemattomana, koska se aiheuttaa samanlaisen rempaisun kuin löysä skuutti ja levanki sekä vaunu on kovilla.

Ajatus ainakin minulla on, että ison pitää olla jaluksesta koko ajan konrollissa, jolloin ei pääse syntymään rajuja liikkeitä jotka särkee paikat. Kerran kun purje pääsi menemään vauhdilla yli kuului kuin kiväärin laukaus ja puomi meni vantteihin. 8 mm terässokka sai vähän leikkausvoimaa.

Tota barduunalla jarruttamista mä olen miettinyt. Kerran jiipissä barduuna jäi jumiin ja seurauksena oli välitön brouchaaminen. Mutta mitä jos tuollaisen jarrutuksen tekisi löysättävällä barduunalla - onnistuuko vai hajoaako riki?

Kiinan merellä kirjoitti:

Tota barduunalla jarruttamista mä olen miettinyt. Kerran jiipissä barduuna jäi jumiin ja seurauksena oli välitön brouchaaminen. Mutta mitä jos tuollaisen jarrutuksen tekisi löysättävällä barduunalla - onnistuuko vai hajoaako riki?

Lue lisää

Tarkoitin juuri tälläistä systeemiä. Barduunalle ei tietenkään koko kuormaa, vaan vinsille vähän kierroksia niin että luistaa. Ymmärsin että näin se tehdään...