Suomi on ottanut venäläisten kanssa yhteen historiansa aikana 42 kertaa ja aina on tullut pataan joskin yksittäisiä taisteluita on voitettu. Aika helvetin hyvä kuva on suomalaisesta sotilaasta vieläkin vallalla vaikka ne on aina sotansa hävinneet.
Mitäs tästä meinaatten natsit ja komut?
Mitäs tästä meinaatten natsit ja komut?
Vastaukset 51
Vanhimmat
Kovakalloista sakkia. Pataan on tullut, ja apua on ainakin pyydetty, mutta Nato ei vieläkään näytä kelpaavan.
Vieraat sotajoukot ovat Helsinginkin vallanneet neljään kertaan.
..enemmistö suomalaisista vastustaa Suomen mahdollista NATO- jäsenyyttä. Miksi näin on? Eikö suomalaiset ole oppineet mitään historiasta vai ovatko suomalaiset oppineet kaiken olennaisen historiasta?
NL valtasi puoli Eurooppaa, mukana osia Suomesta, ja silti se muka "torjuttiin". Suomi menetti keskeisen alueensa ja silti se muka "torjuntavoitti". Tuolla logiikalla kannattaa ennemmin tulla torjutuksi.
..Suomen ydinalue säilyi ns. koskemattomana. Lisäksi syksyllä -44 Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan historiansa aikan. Ase- ja ammusteollisuus oli täydessä iskussa ja muutenkin usko tulevaisuuteen alkoi taasen saavuttaa jalansijaa Matissa ja Maijassa...
osoittaa selvästi se, että Suomi todellakin pysyi demokraattisena ja kapitalistisena (lue:terveenä) yhteiskuntana. Suomi kyllä menetti maa-alueitaan Neuvostoliitolle mutta se ei kumoa sitä tosiseikkaa, että Stalinin ei onnistunut valloittaa koko Suomea. Puna-armeija pysäytettiin Ihantalan sululle. Suomen armeija on muuten ainoa armeija, joka on onnistunut pysäyttämään puna-armeijan etenemisen.
Eikä se muutaman maapläntin varastaminen näyttänyt NL:sta kovinkaan rikasta valtiota tehneen. Persaukinen valtiohan tuo näytti olevan koko olemassaolon ajan. Joten voidaan siis aiheellisesti kysyä, että mitä he voittivat tuolla verenvuodatuksellaan jatko- ja talvisodassa?
Suomen ei onnistunut luoda havittelemaansa Suur-Suomea. NL on ainoa maa, joka on pysäyttänyt Suomen hyökkäyksen.
Neuvostoliiton ei myöskään onnistunut luoda havittelemaansa Neuvosto-Suomea.
Väärin
NL ei pysäyttänyt Suomen hyökkäystä, vaan suomalaiset pysähtyivät ihan omasta tahdostaan.
..on kahdenlaista vetoa olemassa. Kumpiko lienee oikeassa poliittinen tahto vaiko sotilaallinen pakko?
Suomen yhteiskuntajärjestys pysyi demokraattisena , ja sanoa voidaan että se oli suuri voitto kuitenkin, kun vielä muistetaan kenen kanssa yhteenotettiin.
Voidaan myös hyvällä omallatunnolla todeta että suomalaiset ovat ihan KIISTATTOMASTI pysäyttäneet puna-armeijan...talvisodassa!
Talvisodassa NL saattoi todellakin voittaa paljonkin niillä muutamilla kilometreillä mitä se kannaksella sai rajaa siirrettyä. Voidaan kysyä että jos raja olisi ollut entisellä paikallaan olisiko se houkuttanut saksalaisiakin enemmän Leningradin suuntaan täältä kannakselta päin?
Taloudellisia etuja NL sai aika mukavasti suomalaisten kustannuksella kummassakin sodassa lypsettyä itselleen. Talvisota ratkaisi Leningradin energian tarpeen kertakaikkisesti, joka oli kuitenkin suuri asia silloin kun muistetaan että kyseinen kaupunki poti kroonista energiapulaa jo paljon ennen sotaa. Lienee kuitenkin tullut ns. "kaupanpäälle". Puhumattakaan muusta teollisuudesta mitä Karjalassa silloin oli.
Jatkosodassa NL saikin sitten taas lisää rahallista mannaa suomalaisten (innokkaiden kommunismin kaatajien)selkänahasta. Jo tuo sotakorvaus joka sidottuna vuoden -38 arvoon oli silloisissa oloissa aivan järkyttävän huima summa. Vaikka puhuttiin 300 milj. dollarista se kuitenkin oli tosiassa melkein se sama 600 milj. mitä alunperinkin venäläiset vaativat. Ja paljon muuta.
Tietysti mikään rahallinen arvo ei korvaa niitä mittaamattomia henkisiä kärsimyksiä ja ihmishenkien menetyksiä mitä kummankin maan kansalaiset tuosta sotimisesta joutuivat uhraamaan...
"Voidaan myös hyvällä omallatunnolla todeta että suomalaiset ovat ihan KIISTATTOMASTI pysäyttäneet puna-armeijan...talvisodassa!"
Kyllä tämä myytti on uudemman tutkimuksen mukaan saanut toisenlaisen arvioinnin,kyllä Suomen rintamat olivat hiuskarvan varassa etenkin Viipurinlahdella ja Äyräpäässä.Kaikki kunnia Talvisodan veteraaneille mutta kestokyky oli loppumassa.Stalin keskitti uusia joukkoja,ja maaliskulla hänellä oli jo miljoonan miehen armeija Suomen reilut 200 000 miehen armeijaa vastaan.Kyllä RAUHA pelasti Suomen.Stalinin suunnitelmat sotkeutuivat kansainvälisiin eturistiriitoihin,kuten mm.Petsamon ja Kiirunan malmialueisiin liittyneisiin tekijöihin.Näistä syistä johtuen,Stalin oli pakotettu suostumaan Suomen esittämään rauhaan,jota kutsumme VÄLIRAUHAKSI.
..olemme liikuttavan yksimielisiä asiasta! Tarkoitin tietysti suomalaisten menestyksekästä venäläisbarbaarilauman rynnistyksen pysäyttämistä kaikilla rintamilla joulukuussa -39.
Hätää olimmekin sitten kärsimässä venäläisten aloitettua suurhyökkäyksensä ja keskitettyä valtavan ylivoiman meitä vastaan...rauha taisi tulla viimetipassa.
Toisella kädellä kiitämme kansainvälistä suurpolitiikkaa uhkakuvineen joka pelasti meidät tuhon kidasta ja toisella kädellä annamme raikuvan korvapuustin samaiselle suurpolitiikalle joka meidät tähän sotaan vei...
Näinhän se on sodassa aina, joko loppuu miehet, varusteet tai aika.
Stalinilla loppui aika, Suomi olisi pitänyt vallata alkuperäisen suunnitelman mukaan noin 14 vrk:ssa, mutta se ei siihen kyennyt, sen jälkeen poliittiset asetelmat muuttuivat Suomelle yhä edullisemmaksi, vaikka rintamalla näytti yhä pahemmalta.
Kun Talvisota alkoi, Suomelta puuttui aseet käydä sotaa, miehiä oli riittävästi.
Talvi auttoi Suomea ja antoi aikaa, motit myös saatiin talven aikana laukaistua.
Tästä seurasi se, että joukkoja vapautui kannakselle, samoin moteista saatiin aseistusta ja ulkomailta ostetut aseetkin oli tulleet maahan.
Nämä pienet tekijät auttoivat Suomea venymään niin kauan, että poliittiset suhdanteet muuttuivat.
Saksalaiset tiesivät, että Brittien siirtomaa-armeija oli kolmen päivän päästä maissa Narvikissa ja alkaisi sen jälkeen edetä kohti Kiirunaa.
Nämä kolme päivää oli se aika, mikä Suomen piti vielä kestää, sen jälkeen sota olisi muuttunut ihan toiseksi kun mukaan olisi tullut myös Saksa.
Eli Stalinilla loppui aika, ei miehet ja aseet.
Se olisi tarvinnut vielä kuukauden tai ainakin kaksi viikkoa ...
Mahtoi neuvostokenraaleja vit..ttaa, kun niiltä vietiin varma voitto nenän edestä ...
Pelkän ajan puutteen vuoksi.
taas toisaalta kuitenkaan ei.
Olihan Viipurin menetys Suomelle iso juttu ja sen vaikutukset talouteemme mittavat. Myös vastaavasti nämä sotakorvaukset olivat tuntuvat. Lisäksi tietysti täytyy ottaa huomioon sodan aiheuttamat inhimilliset arvet, joista ei ehkä olla toivuttu täysin vieläkään. Tätäkin listaa tietysti voisi jatkaa loputtomiin.
Mitä näihin NL:n saamiin taloudellisiin etuihin näistä sodista tulee niin olen sitä mieltä, että ko. asia on täysin toisarvoinen. NL ei kuitenkaan jäänyt missäännimessä voitolle tuossa kaupassa. No tietysti siinä mielessä voidaan puhua voittoa tehneestä sodasta, jos ihmishengille ei lasketa arvoa. Tällöin nuo kaikki panostuksethan olivat NL:lle ilmaisia. Kaikki sotakalusto, ammukset niihin, ruoka,.. jne. Asiaa voidaan siis jatkaa tällä oletuksella kysymällä, että maksaako mikään mitään?
Olen erimieltä tuosta asiasta, että nämä NL: alueelliset saavutukset tai Suomelta saadut sotakorvaukset olisivat vaikuttaneet tuon maan asioihin millään tavalla. Varsinkin jos ottaa huomioon sen panostuksen, joka heidän itsensä täytyi antaa saavuttaakseen tuon tilan. Kyllä ne Suomen maksamat sotakorvaukset ovat käytännössä uponneet täysin tuohon NL:n jälleenrakenukseen.
Tuosta en ole aikaisemmin kuullutkaan. Annatko jonkun lähteen tuohon liitteeksi. Loogisesti ajateltuna on vaikea kuvitella että tuolla sodalla olisi loppupeleissä ollut paljoakaan vaikutusta Leningradin energiatalouteen. Ensinnäkin Leningrad oli miljoonakaupunki jo tuolloin. Asukkaita taisi olla reippaasti muutama miljoona. No verrattaessa tätä Viipuriin, jossa taisi olla muutama satatuhatta, niin olisiko Viipurin energia tuotanto ollut niin hyvä, että Leningrad olisi siitä jotain hyötynyt? Ainakaan jos suhteutetaan se väkilukuun, niin hyöty on ollu kovin heikko. Toisekseen tälläkin palstalla puhutaan miljoonasta punasotilaasta Suomen rintamalla. Jos nämä sotilaat olisivat laitettu siviilityöhön sodan sijaan, niin kuinkahan monta vastaavaa voimalaa NL olisi kyennyt rakentamaan Leningradiin todella lyhyessä ajassa. Tällöin voidaankin kysyä, että kuinka monta samantehoista voimalaa kannattaa uhrata saadakseen yhden itselleen?
Lisäksi välirauha ei kestänyt kovin kauan, joten eipä sekään voimala kauaa sitä sähköä NL:lle tuottanut..
Joten tämä väittämä näistä taloudellisista eduista on kyllä minusta kuolleena syntynyt ajatus.
"Mitä näihin NL:n saamiin taloudellisiin etuihin näistä sodista tulee niin olen sitä mieltä, että ko. asia on täysin toisarvoinen. NL ei kuitenkaan jäänyt missäännimessä voitolle"
Saattaa olla että NL:n kokonaistase jäi miinukselle, mutta esim.Enson tehtaitten paperin tuotanto vastasi n.50% NL tuotannosta.Ja eikös sellusta saa myös räjähteitäkin niin kyllä saalis oli varmasti hyvin mieluinen Stalinille.
NL oli varsin kehittymätön,paitsi sotateollisuudessa.
"Mitä näihin NL:n saamiin taloudellisiin etuihin näistä sodista tulee niin olen sitä mieltä, että ko. asia on täysin toisarvoinen. NL ei kuitenkaan jäänyt missäännimessä voitolle"
Saattaa olla että taseet jäivät miinukselle.
NL sai esim.Enson tehtaitten tuotannonsta paperia mikä vastasi 50%:ia NL silloisesta paperin tuotannosta.Lisäksihän sellusta saa räjähdettä,joten kovin mieluinen saalis tehdas oli Stalinille.
Talvisota pelasti N-liiton eri tavalla kuin yleisesti oletetaan.
Nimittäin Talvisota paljasti Stalinille ja ylimmälle N-liiton sodanjohdolle sen, ettei puna-armeija ole valmis kohtamaan Saksan armeijaa.
N-liitossa oli upseeristossa ollut suuret puhdistukset ja armeijan kouluttaminen, nykyaikaistaminen ja uudelleen organsointi oli vielä kesken, mutta yksi asia oli Venäläisille valjennut, nimittäin se ettei ensimmäisen maailmansodan taktiikoin ja taistelumenetelmin Puna-armeija tule pärjäämään, eikä ainakaan Saksaa vastaan.
Talvisota vauhditti tätä uudistusta kertaheitolla.
Tosin kyllä Hitler sitten kumminkin pääsi vielä 1941 N-liiton yllättämään ja tuhosi valtavan määrän joukkoja heti sodan aluessa.
Mutta laiva oli jo kääntynyt ...
Muuten tämä vajaan sadankilometrin rajan siirto ja melkein miljoonan miehen kokonaistappiot Suomen rintamilla toisen maailmansodan aikaan, ei kyllä ole kannattavan sodan määritelmä.
nuo edut vain välirauhan ajaksi. Jatkosodassahan Suomi valtasi nuo alueet takaisin seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Siihen se sellutehtailu sitten päättyi.
Et ota myöskään huomioon sitä, että NL oli kovaa vauhtia teollistumassa. Jos esim. tätäkään talvisotaa ei olisi ollut nämä miehet rintamalla olisivat olleet käytössä tuossa teollistumisprosessissa. Olen melko varma, että miljoonalla miehellä olisi rakennettu montakin vastaavaa "Viipuria" lyhyessäkin ajassa.
Stalin sitten muutti sotastrategiaansa tämän huomattuaan?
Samanlaista sotilaiden tappamista se oli kuin ensimmäisessäkin MS:ssa, sillä erolla tietysti, että nyt niitä tapettiin vieläkin enemmän. Jos puna-armeijalaista ei ampunut hyökkäyksessä suomalainen sotilas niin sitten se ammuttiin takaa päin. Hyvin yksinkertaista ja näppärää.
Talvisodalla oli kyllä vaikutusta venäläiseen upseeristoon mutta katson, että tuo vaikutus perustuu nimenomaan oppimiseen sodanaikana.
"Jos esim. tätäkään talvisotaa ei olisi ollut nämä miehet rintamalla olisivat olleet käytössä tuossa teollistumisprosessissa. Olen melko varma, että miljoonalla miehellä olisi rakennettu montakin vastaavaa "Viipuria" lyhyessäkin ajassa."
Sehän ihan N:liiton oma valinta. Itse se halusi Talvisodan ja valloittaan Suomen.
"Tosin kyllä Hitler sitten kumminkin pääsi vielä 1941 N-liiton yllättämään ja tuhosi valtavan määrän joukkoja heti sodan aluessa.
Mutta laiva oli jo kääntynyt ..."
En malta olla huomauttamata ilman "putkismaniaa",kyllä ne NL:n joukot olivat hyökkäysasemissa v.41.Suomalaistenkin tiedustelutiedot totesivat asian paikan päällä näköala paikalta.Stalin yritti voittaa aikaa kaikella tavalla,ja KIELSI Saksaa vastaan kaiken vastarinna Barbaroksen alettua.
..mieltä olen minäkin , niinkuin jo totesin aikaisemminkin, että taloudellinen puoli oli kuitenkin toisarvoinen Neuvostoliitolle noissa suomalaisten kanssa käydyissä sodissa. Se kaikki rahallinen sun muu mikä siitä sitten saivat tuli tavallaan "kaupanpäälle". Nämä sodat tuskin alkoivat taloudellisten etujen tavoittelun takia.Tuskin kuitenkaan kaikki kulut saatiin tuolla "saaliilla" kuitattua? Kuitenkin nuo talousasiat kulkevat aina näiden katastrofienkin mukana, sille ei voi mitään. Saihan suomalaisetkin hetkellistä hyötyä valloitetuista alueista itä-karjalassa, jota ei paljoa liene tutkittukaan?
Tuosta taloudellisesta puolesta ,siis lähinnä tosiaankin talvisodan tuloksista, löysin vanhan kunnon Viktor Vladimirovin kirjoittamasta opuksesta "kohti talvisotaa" , nuo sinällään mielenkiintoiset asiat laitan tähän alle lainauksena;
"Karjalassa jälleenrakennettiin ja käynnistettiin mm. miljardin ruplan arvoiset selluloosa- ja paperitehtaat joiden kapasiteetti oli pelkästään selluloosan osalta saman verran kuin koko Neuvostoliiton selluloosan tuotanto oli v.-39.
Valkaistun korkealaatuisen selluloosan tuotantoa venäläiset laskeskelivat saavansat näistä tehtaista kaksinkertaisen määrän siihen verrattuna mitä koko Neuvostoliitto oli tuottanut siihen mennessä vuosittain.
Erityisesti Vladimirov mainitsee tekosilkkiä,kelmua ja tekovillaa valmistavan tehtaan (mikäpä lienee nimeltään?)joka oli viimeisen teknologian mukaan koneistettu ja sen
pohjalta ilmeisesti ainakin ajateltiin lähteä kehittämään koko viskoosin tuotantoa muualla Neuvostoliitossa.
Lisänä sitten vesivoima joka tuli erityiseen tarpeeseen juuri tällä Neuvostoliiton kulmalla. Leningradin miljoonakaupunki oli siihen aikaan jatkuvassa energiapulassa joka tietysti
oli sodan aikana jatkuvasti vain kärjistynyt, mutta Leningrad oli kärsinyt energiapulasta jo pitkään ennen talvisotaakin. Tähän tarpeeseen löytyi sitten ratkaisu tästä käydystä so-
dasta. NL:lle siirtyi Vuoksella sijaitseva Rouhialan vesivoimala joka riitti tyydyttämään koko Leningradin energiatarpeen. "
----Nuo tiedot siis siitä vladimirovin kirjasta ,asiaa sivutaan myöskin Baryshnikovin suomennetussa artikkelissa "talvisota - NL puolustusteollisuuden kulmakivi". Eli tietysti nuo talvisodan tuotokset olivat vain sen välirauhan ajan venäläisten käytössä, osaa ei varmasti edes saatu täysimääräisesti hyödynnettyä. Mutta tosiasia on se että nuo alueet ovat siis edelleenkin heidän käytössään.
Suomalaisten maksamat sotakorvaukset ,reaalisesti n.500 - 550 milj. dollaria Vesikansan laskelmien mukaan, olivat aivan hirvittävä summa silloisen suomalaisen yhteiskunnan kontolle sälytettynä. Tuo summa vastasi suurinpiirtein silloista suomalaista kansantuloa, ja kun muistetaan että nykyisenkin venäjän kansantulo lienee Hollannin luokkaa, niin olihan sillä merkitystä venäläisillekin. Edelleenkään en siis väitä että näistä sodista olisi jotakin voittoa jäänyt venäläisille vs niihin valtaviin tuhoihin mitä Neuvostoliitossa lähinnä saksalaisten toimesta tuli, mutta kyllä suomalaiset oman laskunsa maksoivat paljon paremmin kuin moni muu kansakunta silloin.
..ajaksihan tosiaankin tuo alueet tulivat ja sen lisäksi kun karttaa vilkaisemme huomaamme että kyseiset alueet kuuluvat edelleenkin heille. Siis tietysti noita alueita ja niillä olevia voimavaroja hyödyntää nykyään Venäjä ja on hyödyntänyt siihen saakka Neuvostoliitto.
Otamme huomioon Neuvostoliiton teollistumisvauhdin muun maailman mukana, sama prosessihan oli menossa myös muualla maailmaa, jopa Suomessa. Suomalaisessa metalli- ja konepajateollisuudessa työskentelevien työläisten määrä kaksinkertaistui -30 luvulla. Samantyyppinen kehitys lieni ollut NL:ssa?
Talvisota kaikkine seuraamuksineen oli silloiselle Suomelle sama kuin egyptin seitsemät vitsaukset, ellei pahempikin...se katkaisi erittäin hyvän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen vuosiksi eteenpäin.
Talvisodan aikana Venäläiset muutti taistelutaktiikkaansa ja luopuivat laajoista rintamahyökkäyksistä, mitä ne teki talvisodan alussa vielä, tämä oli jäänne nimenomaan ensimmäisestä maailmansodasta.
Joukot, taistelut ja tykistö keskitettiin Timoshenkolle ja Karjalan kannakselle helmikuussa ja tulosta alkoi tulla, Suomen armeija joutui keskittämään yli 70 %:tia yksiköistään karjalan kannakselle ja siellä oli tilanne itseasiassa pahin Suomalaisten kannalta.
Talvisota vauhditti niitä uudistuksia mitä puna-armeijassa oli menossa, miesmassasta ja sen käytöstä siirryttiin tulivoimaan, Talvisodassa se tarkoitti tykistöä, mutta muut aselajit tuli perässä.
Totta, jopa Mauno Koivisto on tämän todennut puheissaan.
taktiikkaansa sen vuoksi kun niiltä alkoivat miehet loppua. Se oli samanlaista menoa jatkosodassa kuin 1. maailmasodassakin. Suurin paine oli kannaksella jatkuvasti. Taisi olla jopa välirauhan aikanakin..
Venäjällä oli ollut Stalinin toimesta kevyehköt puhdistukset päällä, joka oli pikkuisen raapaissut jopa puna-armeijan henkilökuntaa. Tämän seurauksena myös suurijoukko kenraaleita oli mullan alla. Puna-armeijan sotakoneistoa vaivasi siis kokemattomuus.
Sitäpaitsi Suomen maastossa kun ei edes nämä laajat rintamahyökkäykset ole mahdollisia. Tai teoriassa tietysti on mutta näiden lukuisien järvien, lampien ja jokien vuoksi tällaista "laajaa rintamaa" on älytöntä edes alkaa käyttää. Ja mitenkäs muuten tuo raattentienmotti sitten mahtuu tuohon sinun teoriaasi? Kovin laajallehan se ei ollut levinnyt.. Vai olikohan siinä käynyt vain kömmähdys ja koko divisioona olikin vahingossa väärinpäin.. sekään kun ei olisi noissa piireissä mahdotonta..
Puna-armeija ei ole koskaan luopunut miesmassankäytöstä. Se on ollut niillä aina näihin päiviin asti perusdoktriinina. Mitä esimerkiksi jatkosotaan tulee niin silloinhan heillä kun ei ollut enää miehiä käytettävissä. Silloinhan siitä oli vähän pakko luopua mutta vain hetkeksi. Olisiko juuri talvisota vähän nakertanut puna-armeijan vahvuuksia kriittisellä tavalla. Tätä ei tietenkään ehditty välirauhan aikana korjata..
No tuokaan seikka ei ole ihan niin yksikäsitteinen. Venäjällä oli kyllä talvi- ja jatkosodassa mahtava tykistö mutta useimmiten sitä käytettiin tehottomasti. Esimerkiksi Suomella oli jatkosodan lopulla osumatiheys huomattavasti suurempi kuin Venäjällä. Juuri tykistön keskityksillä suomalaiset pysäyttivätkin venäläisten etenemisen. Ne oltaisiin pysäytetty jo pääpuolustuslinjalle jos upseerimme olisivat tehneet kotiläksynsä huolellisemmin.. Siis tuumastakaan ei olisi tarvinnut luopua.
Yleisenä nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että Venäjällä oli paljon aseita ja sotilaita mutta niiden käyttö oli tehotonta. Tämä pitää yhä tänäkin päivänä paikkansa.
Tässä menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin ...
Totesin, että Talvisodassa N-liitto muutti taktiikkaansa, miten jatksodan tapahtumat tähän liittyy.
Raatteen tien motti, kuten muutkin motit sysntyi aika varhaisessa vaiheessa, niiden jälkeen Helmikuussa N-liitto muutti taktiikkaansa, eli motit oli jo syntyneet kun taktiikkaa muutettiin.
N-liitolla miehet väheni, mutta paine varsinaisesti keskitettiin vasta Helmikuulla kannakselle, kun koko rintaman leveynen hyökkäys ei ollut purrut.
Laajan rintaman käyttö oli nimenomaan sitä ensimmäisen maailmansodan taktikkaa, josta luovuttiin Helmikuussa.
Puna-armeija on aina käyttänyt miesmassaa hyväkseen, mutta kyllä puna-armeija on silti pyrkinyt tuliylivoiman, varsinkin sodan loppuvaiheessa eli Helmikuun jälkeen.
Tässä tykistössä ja sen käytössä jälleen sekoitat surutta Talvisodan ja Jatkosodan, ne on ihan eri sotia ja varsinkin kun Timoshenko otti komennon helmikuussa, niin tykistön käyttö lisääntyi oleellisesti, eikä ollut enää niin tehotonta.
Suomalaisten tilanne huononi hyvin nopeasti helmikuussa, joukot yksinkertaisesti kuluivat.
Tämä sotilaiden tehoton käyttö, noinniinkuin nyrkkisääntönä piti varmaan paikkaansa, näin oli varmasti Talvisodassa.
Lasse Laaksonen syyllistyi talvisodan viimeisien päivien kuvauksessa yksipuolisuuteen. Kaikki rintamilta tulleet positiiviset uutiset selitettiin jälkijättöisiksi tai katteettomiksi. Laaksonen syyllistyy omissa tutkimuksissaan myös rannattomaan jossitteluun.
Tosiasiassa talvisodan viimeisinä päivinä kumpikin sotiva osapuoli alkoi olla uuvuksissa. Venäläisiä uhkasi mm. Viipurinlahdella veden nousi jään pinnalle
..paikkahan se tosiaankin on tuon suomalaisen korpisoturin arvostus maailmalla...jopa saksalaistuhopolttaja Rendulich sanoi että " jos kaksi maailman parasta armeijaa Suomen ja Saksan ottavat yhteen niin jne..." siis vuonna -44 lausuttua on tuo. Mieti sitä kun halveksit suomen soturia.
Venäjää vastaan voitettuja sotia:
1256 Narvan sota
1293 Karjalan ristiretki
1313 Staraja Ladogan poltto
1323 Laatokan sota ja Pähkinäsaaren rauha
1448 Kaarle Knuutinpojan sota Novgorodia vastaan
1495-1497 Vanha Viha, joka päättyy Novgorodin tuhoon ja Moskovan nousuun
1555-1561 Vanha Vironsota, johtaa Viron valloitukseen ja Suomen itärajan siirtymiseen kohti Täyssinän rauhan rajaa
1570-1595 Pitkä Viha, joka päättyy Täyssinän rauhaan. Suomen maa-alue kaksinkertaistuu.
1610-1616 Inkerinmaan sota, joka päättyy Stolbovan rauhaan 1617. Suomen maa-alue laajimmillaan vuosien 1617-1721 välillä.
1656-1658 Kaarle X:n Venäjän-sota
Tämän jälkeen onkin ollut sitten voittorintamalla rauhallisempaa.
Sitten lukuun on vielä laskettava Turkin sota 1877-1878, joka päättyy Gornyi Dubnjakin taistelun jälkeen Suomen kaartin osalta Bulgarian vapautumiseen Turkin vallasta. Suomen kaarti - nykyisen Kaartin Jääkärirykmentin edeltäjä - ratkaiseen Gornyi Dubnjakin taistelun ja Bulgarian itsenäistymisen. Tällä kertaa oltiin Venäjän kanssa samalla puolella.
Ai niin, ja Lapin sota 1944-1945, mutta vastassa ei ollutkaan Venäjä.
..laitoit esille edustavan otoksen ruotsalaista sotahistoriaa. Piti keskittyä suomalaisten sotimiseen...
. . . ja mistäs se ketjun aloittaja repäisi 42 hävittyä SUOMEN ja Venäjän välistä sotaa?
Suomi ja Venäjä eivät ole edes kertaakaan keskenään sotineet, ja hyvä niin . . .
Mikäli halutaan katsoa nimenomaan Suomen valtion käymiä sotia, niin silloin pitää katsoa vuodesta 1917 eteenpäin.
Suomi itsenäistyi 1917.
Suomen vapaus-sota 1918, Venäläinen sotaväki riisutaan aseista ja yhtyneet Punaisten/venäläisten voimat tuhotaan sisällis-osdassa.
Jäljelle jääneet punaiset pakanevat itärajan taakse.
Viron vapaus-sota 1919.
Punaisten ja Venäläisten jo vallattua Viron, nousee Suomalaisten vapaaehtoisten joukko maihin Tallinnan itäpuolella ja sota alka uudestaan, tällä kertaa Punaiset/Venäläiset lyödään, Suomalaiset kotiutetaan väärän tiedon perusteella ja Viro työntää Saksalaiset ja niiden pääasiassa kartanonherroista koostuvan eliitin ominvoimin ulos maasta.
Vienan retki 1919, Suomalaiset vapaaehtoiset etenevät Vienan karjalaan ja juuttuvat taisteluihin Venäläisiä valkoisia ja Englantilaisia ja niiden punaisista suomalaisista kerättyjä palkkasotilaita vastaan, joukot vetäytyvät takaisin Suomeen Tarton sopimuksen perusteella.
Aunukset retki 1919, Suomalaiset vapaaehtoiset etenevät kohti Petroskoita, mutta Suoemlaisista punaisista koottu Karajalan armeija ekee maihinnousun valkoisen armeijan selkäpuolelle, Suomesta ei lähetetä lisää joukkoja, joten Aunuksen armeija Vetäytyy Porajärven alueella lähelle Suomen rajaa, josta se kotiutetaan Tarton rauhansopimuksen perusteella ja porajärvi palautetaan Venäjälle.
Petsamon retki 1919, Suomalaiset vapaaehtoiset etenevät Petsamon alueelle ja työntävät Muurmannin legioonan Murmanskiin.
Muurmannin legioona koostui Suomalaista punaisista, Venäläisistä valkoisista ja Englantilaisista siirtomaa-armeijan palkkasotilaista.
Petsamo liitetään Suomeen Tarton rauhansopimuksen perusteella 1920, tosin Suomi oli liittänyt sen jo itseensä aikaisemmin.
Talvisota 1939-40, N-liitto ryhmitti Suomen rajoille noin 2 miljoonaa miestä, tehtävänä Suomen valtaaminen 14 vurokauden sisällä ja uuden hallituksen asettaminen, sekä vallankumousken tekeminen ja maan liittäminen Neuvostoliittoon.
Hyökkäys toteutettiin koko rajan leveydeltä.
Suomi pysäytti kaikki puna-armeijanjoukot alle sadan kilometrin etenemisen jälkeen, johon sota juuttui 105 päiväksi.
Suomen armeija täytti kaikki tehtävät, mitä hallitus, eduskunta ja ylipäälikkö sille asettivat.
Pysäytti puna-aremeijan.
Säilytti maan miehittämättömänä vieraista joukoista.
Turvasi laillisen yhteiskuntajärjestyksen ja hallituksen aseman.
Jatko-sota 1941-44.
Suomi liittyi Saksan rinnalla sotaan N-liittoa vastaan, tavoittena menettyjen alueiden takaisin saaminen, sekä korvaus.
Saksa ei kyennyt alkuperäisen lupauksensa mukaisesti tuhoamaan N-liittoa, joten sodan päämäärät piti muuttaa samoiksi kuin oli talvisodassa, sekä irtautua sodasta.
Tavoite saavutettiin, liäsmenetyksiä tuli Petsamo, joka hävittiin Pariisin rauhanneuvotteluissa 1947.
Lapin sota 1945.
Tavoite, oli aseleposopimuksen mukaan Saksalalaisten joukkojen karkoittaminen Lapista ja lisäksi varmistaa Lapin pysyminen osana Suomea.
Tavoite saavutettiin Saksalaiset karkotettiin Lapista, eikä puna-armeija edennyt alueelle, joka oli täysin tuhoutunut ja Suomalaisten joukkojen hallussa.
Yhdessäkään Suomen valtion tai kansan käymässä sodassa ei ole tullut täysin turpiin, lopputulokset on olleet yleisesti ottaen niin hyviä kuin noin suurta vastústajaa vastaan voi olettaa olevankin parhaassakin tapauksessa.
..muuta, Suomen ja Venäjän yhteinen taival on ollut rauhanomaista rinnakkaiseloa, koko yhteisen reilun kymmenen vuoden ajan kestäneen rajanaapuruuden...
Kyllähän suomalaisille on tullut täysin turpiin, Isonvihan ja Pikkuvihan aikana, vaikka mitään valtiota ei suomalaisilla silloin ollutkaan.
"Yhdessäkään Suomen valtion tai kansan käymässä sodassa ei ole tullut täysin turpiin, lopputulokset on olleet yleisesti ottaen niin hyviä kuin noin suurta vastústajaa vastaan voi olettaa olevankin parhaassakin tapauksessa."
Talvi tai Jatkosodissa ei tuhottu tai saarrettu YHTÄÄN kokonaista Suomalaista divisioonaa.
Eiköhän Tuuloksessa 1944 ollut hiuskarvan varassa ?
Sinun nyt täytyy kumminkin ensin päättää, käsitteletkö Suomea vain Suomena vai sekoitetaanko myös Ruotsin käymät sodat tähän soppaan ...
Etkö käsitä? Suomea ei miehitetty 1939-44. Siis EI täysin turpiin. Comprende?
PSS-aseman Laatokan rannalla kulkevan huoltotien katkaisu maihinnousulla meinasi koitua tuhoksi.Blick ei ryhtynyt vastahyökkäykseen vastoin Talvelan komentoa.Mannerheim kiitteli jälkeenpäin Blickiä miesten pelastamisesta,koska tuho olisi ollut vastahyökkäyksen seuraus.
Blickin ja Kempin Taipaleessa kannuksensa hankkineet upseerit olivat ottamassa nyt muutaman päivän sisällä vastaan karkeaa arvostelua toinen heistä vieläpä sai syytteen.
vastaisuudessakin, ettei idänpoikaa taas tarvitse opettaa olemaan ihmisiksi..
Leikkaa, leikkaa, entäs sinulla. Ottaisit nyt ensin selvää isostavihasta ja pikkuvihasta, koska ne oikein olivat ??
No jos otetaan mukaan Ruotsin vallan ajalta sodat, joissa oli huomattava suomalaisedustus mukana. Tosin niin on ollut myös Venäjän puolella, sillä karjalaiset valitsivat usein mieluummin Venäjän kuin Ruotsin, joten niissä kahinoissa "Suomi" sekä hävisi että voitti.
Eikä missään muussakaan Suomen käymässä sodassa, sotatoimet on aina oleet halussa, mutta samaa ei voi sanoa poliitikoista.
Viipuri hävittiin Moskovan rauhan-neuvotteluissa Maaliskuussa 1940, Petsamo menettiin Pariisin rauhan-neuvotteluissa 1947, jossa muuten lopullisesti meni Viipurikin.
Suomalaiset arvostaa helvetisti näitä omia poliitikkojaan, jotka itseasiassa on yleensä aina hävinneet taistelunsa ...
Sotilaita, jotka on aina täyttäneet tehtävänsä, sitten arvostellaan varsin avoimesti.
Vaikka tosiasia on se, ettei ilman sotilaiden voittoja olisi poliitikot edes päässeet neuvottelupöytään antamaan alueita ja periksi, eli myymään Suomea ...
Olivatko Vienan, Aunuksen ja Petsamon retket Suomen valtion käymiä sotia?
Ei ne olleet valtion virallisesti käymiä, mutta pitää muistaa sellainen asia, että Suomen ja Venäjän välillä oli voimassa sotatila ja näinollen Suomalaisten rahoittamat ja organisoimat valkoiset vapaussota-armeijat, sekä niiden aseistaminen ja tukikohtien antaminen on tavallaan samaa vapausostaa kuin Suomessakin.
Tämä toimintahan lopetettiin Tarton rauhansopimuksen perusteella, Suomi sitoutui vetämään nämä joukot pois ja purkamaan ne, niiltä alueilta jotka palauettiin Venäjälle, Petsamo jäi Suomelle saman sopimuksen perusteella.
Ei voida väittää, ettei Suomen valtiolla ole tekemistä näiden sotien kanssa, jos sen palkkalistoilla olevat upseerit johtavat näitä vapausarmeijoita maata vastaan, jonka kanssa Suomi on virallisesti sotatilassa.
Ainakin Vienan ja Aunuksen retket "rahoitettiin" suomalaisten suuryritysten varoilla. Retkien miehistö värvättiin suomalaisista työttömistä tai kansallisuusaatteeseen hurahtaneesta sivistyneistöstä.
Upseerit olivat Suomen armeijan upseereita, joille annettiin kyseisen retken ajaksi ero. Sopimus sisälsi myös sen, että paluu entiseen asemaan armeijassa oli taattu retken jälkeen.
Aseistus ja muut varusteet oli Suomen armeija luovuttanut "runsaista varastoistaan". Retkien jälkeen niitä ei tiettävästi palautettu, vaan ne jäivät käyttäjilleen.
"Virallisesti" retket eivät olleet Suomen hyväksymiä tai tekemiä.
Toisaalta, esim. Vienan retket käynnistettiin jo 1918 maaliskuussa, kun omakin vapaus-sota oli vielä kesken, kuuluisan miekantuppi päiväkäskyn retkille antoi senaikainen valkoisen armeijan ylipäällikkö Mannerheim, rahoituksen retkille osoitti valtionhoitajana ollut Svinhuvud ja esim. Wallenius sai joukkohinsa kun se eteni Vienaan 500 asevelvollista mukaan vapaaehtoisten lisäksi, jotka oli käsketty tähän sotaan.
Asevelvolliset oli hyvin haluttömia koko operaatioon ja mm kapinoivat, joista sitten kolme teloitettiin kenttäoikeuden tuomioilla.
Suomi oli myös virallisesti sotatilassa Venäjän kanssa ja oli mm esittänyt aluevaatimuksia Itä-karjalan suhteen, eli vaatinut koko Itä-karjalan.
Tästä käytiin parhaillaan neuvotteluja Venäjän kanssa.
Kyllä ne oli nuoren valtion varsin rohkeita avauksia uusien alueiden suhteen ja saatiinhan sitä sentään Petsamo lisää, eli ei ne ihan hukkaan menneet.
Mistä toi 42 on revitty? Tämä kiinnostaa ihan oikeasti. Jos et pysty antamaan vastausta, niin ostaisit sinä sitä kotiisi.( rotanmyrkkymainos 60- ja 70 luvuilta: "Osta kotiin 42, pistää rotat matalaks.") Etteivät loputkin(?) tietokirjasi tule järsityksi.
Suomalaiset on lähes aina littoutuneet väärin.
Ruottalaisten ja sakujen kanssa yhteisellä asialla liikuttaessa on ylennsä tullut "pataan" joskaan siitä ei ole aina viitsitty kertoa kansalle korulauseita suuremmin.
Ja ne retket joissa suomalaiset yksinään on ollu asialla luetaan saakelin tarkkaan vasta sitten kun niistä on jotain näyttöä. Älä nyt ala muohuamaan mistään rappasodista tmvs. Tukholmasta käskettyä valloitussotaahan sekin oli.
Aina ollaan oltu koukkunokkien ja heidän lakeijoidensa juoksupoikina.
Ts. vallasväki on ollut ja varmuudeksi muovannut nykyisen historian tulkinnan niistä ajoista itselleen edulliseksi totuutta juuri kunnoittamatta ja yrittämällä samalla yhdistää "koko kansan" tämän heidät karkeista rikoksistaan puhdistavan valheen taakse.
Sanonta, jonka mukaan "ei pidä tehdä niin kuin minä teen vaan niinkuin sanon", tulee tässä lihaksi.
Tässä hyvä juttu, vaikka ei ihan aiheesseen liitykään.
Hienoa kehitystä havaittavissa kun näinkin voidaan kirjoittaa. Tässä on joillakin sampoahdoilla,putkisjusseilla ja muille erillissotaseikkailuun juuttuneilla se loppujenkin hiuksien repimisen aika.
http://www.taru.pp.fi/jutut/tiejatkosotaan.html
toi 42 on revitty Apulehdestä nr 12/2007 olleesta artikkelista.
Muilta osin en katso tarpeelliseksi kommentoida oksennustasi.
"tsenäisellä Suomella ei voi katsoa olleen käytännössä mitään mahdollisuuksia välttää toiseen maailmansotaan joutumista. Saksan ja Neuvostoliiton epäpyhän liiton syksyllä 1939 sinetöinyt etupiirijako vei Suomen vääjäämättä sotaan.
Sota Neuvostoliiton kanssa olisi voitu välttää vain valtiollinen suvereniteetti menettämällä, kuten oli tapahtunut Baltian maissa. Neuvostoliiton ensimmäisen hyökkäyksen Suomi kuitenkin kykeni kaikkien hämmästykseksi torjumaan, tosin lähinnä puna-armeijan heikkouden ansiosta ja suostuttuaan valtaviin aluemenetyksiin.
Kenellekään ei ollut epäselvää, että toista kertaa ei mitenkään kestettäisi. Neuvostoliiton hyökkäävästä käytöksestä ei myöskään ollut jäänyt epäselväksi, etteikö se suorittaisi valtaustaan loppuun heti sopivan tilaisuuden saatuaan.
Suomella ei siten ollut mitään reaalisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, että se vielä joutuisi osallistumaan suursotaan.
Suomi tarvitsi keväällä 1940 kipeästi apua. Arvioitiin, että pelkästään kenttätykistö tarvitsi lähes 600 uutta tykkiä. Voi tietysti kysyä, eikö tätä apua olisi ollut saatavissa muualta kuin Saksasta? Olihan Suomi saanut Talvisodan aikana jos nyt ei joukkoja niin ainakin materiaaliapua niin Ruotsista, Ranskasta, Englannista kuin USA:sta. Todellisuudessa näistä maista oli kuitenkin saatu "apuna" vain isot kasat romurautaa, jotka nekin saapuivat aivan liian myöhään vaikuttaakseen talvisotaan. Ruotsia lukuun ottamatta suurin osa saadusta "avusta" oli niin vanhoja tykkejä ja pikakivääreitä, että ne olivat olleet vanhoja jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Tämän lisäksi toimitetut aseet olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta täysin tai osittain toimintakyvyttömässä kunnossa. Se, että tälle avulle annettiin aikanaan niin iso arvo, oli täysin tietoisesti valittu propagandalinjaus; avun liioittelu kun palveli aikanaan sekä sisä- että ulkopoliittisia päämääriä."
"On siis aika turvallista sanoa, että vuonna 1940 Euroopassa oli tasan yksi Suomen tukemiseen kykenevä valtio - Saksa. Saksan ja Neuvostoliiton estettyä heti talvisodan jälkeen Suomen valtioliittohankkeen Ruotsin kanssa oli sekin tie tukossa. Suomen ainoa mahdollisuus oli pyrkiä aktiivisesti luomaan yhteyksiä Saksaan ja saada Suomi Saksan etupiiriin."
http://www.taru.pp.fi/jutut/tiejatkosotaan.html
Apu-lehti historian lähteenä?
Uskomatonta mutta totta.
Tai ei sentään. Kilpaileva lehti eli Seura paljasti taannoin huhtiniemen kammottavan salaisuuden. Tuhansien rintamalta kadonneiden arvoitus selvisi sittenkin:)
Lähdekritiikkiä kannattaa harjoittaa.