En enää rutise kameravalvonnasta. Kameravalvonta on puolittanut kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrän niillä tieosuuksilla, millä se on käytössä.
Onnitellaan viranomaisia!
Onnitellaan viranomaisia!
Kameravalvonta
Yön yli nukkunut
221462
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
kameravalvonta on perseestä ja poikittain. Sopii hyvin holhousyhteiskuntaan.
Itse olet perseestä ja syvältä. Kun samana vuonna osut kahdesti tilanteeseen, jossa ihmisen palasia (aivot ja irtonainen käsi) on pitkin tietä, opit ymmärtämään, miksi kameravalvontaa tarvitaan Suomessa.
Vaikka et omasta elämästäsi yhtään välittäisikään.
Ajattele äitiäsi isääsi, vaimoasi ja lapsiasi.
Haluavatko he että kuolet tai loukkaannut.
Minä ainakin käytän turvavöitä, etten aiheuttaisi muille suruja.
Toiseksi olen nähnyt muutoman onnellisen perheen hajoavan, kun vaimo ei ole jaksanut hoitaa känkkäränkkä miestään auto-onnettomuuden jälkeen.
Kolmanneksi. Suomessa tulee liikenteessä vaikeati vammautuneita kymmenen kertaa enemmän kuin lottomiljonäärejä.
Eli rikastuminen on niin pieni mahdollisuus, että kannattaako enää yrittääkään.
Ei voi enää ajaa turvallisesti omaa vauhtia ja ohittaa ylämäkeen matelevia rekkoja (jotka ajaa tasasella melkein sallitua nopeutta) ajamatta ohituksessa ylinopeutta. Muutenkin nämä rajoitukset on p-seestä mutta sieltähän me kaikki olemme kait lähtösin?
Taitavat nuo lukemat olla niin pieniä, että niiden vaihtelusta ei voi tehdä luotettavia päätelmiä. Lisäksi tulisi tarkastella tapahtuneiden onnettomuuksien syitä ja miettiä nopeudenvalvonnan vaikutusta vasta sitten.
Tosiasiahan on, että ylivoimaisesti suurin osa Suomessa tapahtuvista kuolonkolareista johtuu rattijuopumuksesta, ja puhalluskokeita kamerat eivät tietääkseni suorita.
Todella yllättävän tilanteen tullessa 100 km nopeudesta, tehdään yleensä jokin virheliike ja sitä ei enää kukaan pysty korjaamaan.
80 km nopeudesta ihminen jo hallitsee paremmin ja ehtii jarruttamaan esim 60km nopeuteen.
(koska 80km/h nopeudesta 60 km/h nopeuteen on jarrutusmatka vain neljäsosa verrattuna jos aloitusnopeus olisi ollut 100 km/h.
Kun saa nopeuden 60 km/ tunnissa on loukkaantumisriski enää kymmenesosa verrattuna 80 km/h nopeuteen.
60 km/h nopeudesta ihminen pystyy jo väistämäänkin.
Hyvin harva pystyy hallitsemaan, väistämään autoaan 100 km/h nopeudesta, siihen tarvitaan jo kuppi-istuimet ja nelipisteturvavyöt.
Siihen asti kun kaikki menee hyvin on autolla ajo helppoa.
Ei tarvita kuin edelläajavan todella äkkijarrutus niin silloin mennään, mihin auto vie.
Tuoreita tilastoja on ihmeellisen hankala löytää, mutta ylinopeus oli v.1999 tutkijalautakuntien mukaan pääasiallinen syy 1,7 prosenttiin kuolonkolareista. 27,5 prosentissa pääsyy oli rattijuopumus, ja rattijuopot ajavat varomattomasti kameroista riippumatta.
Luin yhteenvedon tuosta raportista
Kameravalvonta vähensi kuolonkolareita yli puolella. Tämä on kiistaton tulos. Syytä en tiedä, mutta kannattaisi kai lisätä valvontaa, kun tulokset ovat tällaisia.
Yhtä järkevää olisi laittaa kaikille teille 30km/h nopeusrajoitus, varsinkin moottoriteille!
Kuolonkolarit tippuisivat varmasti lähes nollaan!
Koska onnettomuusluvut ovat matalia, näyttävät pienetkin muutokset prosenteissa ilmaistuna suurilta.
Esimerkki: Jos kuolonkolarien määrä tietyllä tieosuudella on ollut vaikkapa kaksi kolaria yhtenä vuonna ja seuraavana vuonna kameroiden asentamisen jälkeen yksi kolari, on kuolonkolarien määrä vähentynyt puolella. Mitään syy-seuraus -suhdetta ei kuitenkaan voida näillä tiedoilla osoittaa olevan. Jotta voitaisiin osoittaa kameravalvonnan mahdollinen vaikutus, tulisi ottaa huomioon kolareihin johtaneet tekijät, liikennemäärän kehitys, mahdolliset muut liikenneympäristöön tehdyt muutokset ja ties kuinka monta muutakin tekijää.
Kameravalvontaa vastustan monestakin syystä. Tässä tärkeimpiä:
- Muut kuin ylinopeusrikkomukset jäävät havaitsematta
- Vain murto-osa ylinopeutta ajaneista saa sakon (esim. moottoripyöräilijät, lippalakkipäiset ja häikäisysuojaa käyttävät jäävät ilman)
- Ylivarovaiset kuljettajat hidastavat kameroiden kohdalla luoden haitariliikettä
- kameralla ei ole harkintavaltaa
- pahimmat kaaharit saattavat yrittää ottaa menetetyn ajan takaisin kamerattomilla osuuksilla
Ulkomaisissa tutkimuksissa on osoitettu kameravalvonnan vähentävän onnettomuuksia, mutta tilastoja tutkimalla selviää, että suomalaiset eivät syyllisty törkeisiin ylinopeuksiin läheskään yhtä usein kuin muut eurooppalaiset. Lisäksi ylinopeudet ovat täällä syynä huomattavasti harvempiin onnettomuuksiin.
Liikennevaloihin automaattista valvontaa voisi kyllä soveltaa, nopeusvalvonnan voisi keskittää esimerkiksi koulujen ympäristöön. Maanteillä näkisin mieluummin ihan eläviä poliiseja.
Italiassa nostivat moottoriteiden nopeusrajoituksen 150:een, turvallisuussyistä. Sataakolmeakymppiä ajaessa kuljettajat tylsistyivät niin, että keskittyminen herpaantui...
No, saas nähdä miten käy.
- Vain murto-osa ylinopeutta ajaneista saa sakon (esim. moottoripyöräilijät, lippalakkipäiset ja häikäisysuojaa käyttävät jäävät ilman)
Rekkari siinä kuvataan eikä kasvoja!
Pelkällä rekkarilla ei sitä sakkoa kuitenkaan anneta. Sekä kasvot että rekkari vaaditaan. Näyttövelvollisuudesta on kyse.
Anyway gemini on puhunut pelkkää asiaa ja tuntuu olevan perillä asioista. Keskikaiteet vähensivät moottoriteidemme lukuja 40% eli 3,6 ihmishenkeä. Jokainen varmasti yhtä arvokas, mutta samaan aikaan rattijuopot, huumekuskit ja kortittomat hurjastelijat tappavat 200. Samaan aikaan itsensä tappaa päivässä 3,6 ihmistä eli vuodessa reilu 1200. Joten jotain suhteellisuutta.
Myös nämä jotka ovat päättäneet päivänsä ajamalla päin "rekkaa" henkilöautolla, näitä on hankala eritellä tilastoissa jos ei ole jätetty mitään viestiä mutta luulen että niitä on aika paljon.
Monesti kuulee että yksin ajavan henkilöauton kuljettaja oli ajautunut vastaantulevien kaistalle ja juuri sopivasti rekan kohdalla:-(
Älä syytä peiliä, jos nenäsi on vino.
Kameroita on Suomessa käytetty useilla tieosuuksilla. Näillä kaikilla tulos on ollut samansuuntainen. Ei ole kyse yhdestä vuodesta, eikä yhdestä tieosuudesta.
Ovatko kaikki muutokset sattumaa? Kyseisillä tieosuuksilla on kuolonkolarien määrä puolittunut. Miksi se ei miellytä kaikkia autoilijoita, onkin sitten jo aivan eri juttu.
Ajallisesti lyhyt ja kilometrimääräisesti pieni tieosuuksien määrä mahdollistaa tilastollisesti suuren vaihtelun tulosten suhteen, mutta tässä on kyse pitkästä ajasta ja isoista tiealueista. Vähänkään tilastotiedettä opiskellut ymmärtää, että silloin enää satunnaisvaihtelu ei selitä tällaisia muutoksia.
Miksi tulos ei miellytä? Onko juuri vastustajat ne, joilla on asenteellisia ongelmia liikennekäyttäytymisessään?
Kameravalvonta on myös veronmaksajille halvin tapa lisätä tieturvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Miksi pitäisi käyttää veronmaksajien kannalta kalliimpia keinoja?
Mikäli Suomessa on sellaisia tieosuuksia, joilla tapahtuu paljon ylinopeudesta johtuvia onnettomuuksia, valvottakoon niitä kameroilla. Parempi vaihtoehto tosin saattaisi olla sen pohtiminen, mitä kyseisessä tieosuudessa on vialla.
Totuus kuitenkin on, että melkeinpä millä tahansa yksittäisellä tieosuudella vuosittain tapahtuvien kuolonkolarien määrä on pieni, ja yksikin onnettomuus enemmän tai vähemmän muuttaa prosenttilukemia dramaattisesti.
Esimerkki: Valtatie 15:lla välillä Kouvolan Tykkimäki - Kotkan Rantahaka kameravalvonta aloitettiin 2001, koska tie oli Suomen onnettomuustilastojen kärjessä. Vuosina 1989-1999 tieosuudella kuoli 12 ihmistä, eli 1,2 per vuosi.
Jokainen vähänkään tilastotiedettä lukenut ymmärtää, että tällaisten lukemien perusteella ei voi tehdä mitään päätelmiä, vaan onnettomuuksien syyt tulisi muiden tekijöiden ohella ottaa mukaan tarkasteluun. (Tutkijalautakuntien mukaan v. 1999 selkeä ylinopeus oli pääasiallinen syy viiteen kuolonkolariin).
Liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset esittävät mielellään suuria lukuja ja dramaattisia toimenpiteitä, koska media iltapäivälehdet etunenässä ruokkii virheellistä kuvaa liikenteen ongelmista. "Nuorten hurjastelu päättyi kolmen kuolemaan" ja sitä rataa. Jos nuoret hurjastelevat tuhannen päissään romutuskuntoisella autolla, tuskinpa kameravalvonta sitäkään ongelmaa korjaa.
Kameravalvonnan edullisuudestakin voidaan olla montaa mieltä. Kamera maksaa 40000 euroa ja tolppa koteloineen 10000. Jos pystytetään vaikkapa kuusi tolppaa joissa käytetään yhtä kameraa, tulee kustannuksiksi 100000 euroa. Lisäksi tulee tietenkin juoksevat käyttö-, ylläpito-, huolto-, korjaus- yms. kulut. Toisaalta voisi ajatella että kameravalvonnasta saatava tuotto on suurempi kuin kustannukset, ja maksamaan ei joudu jos ei riko lakia. Kameravalvonta rikkoo kuitenkin tasavertaisuusperiaatetta vastaan, koska osa kuvatuista jää aiemmin mainitsemistani syistä sakottamatta. Sen lisäksi kamera ei kuvaa ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen rikkojia, esimerkiksi satasen rajoitusalueella yhdeksääkymppiä ajavaa rekkaa tai perävaunua vetävää henkilöautoa. Ulkomaille rekisteröidyllä autolla ajavan ei myöskään tarvitse seuraamuksia pelätä.
Tutkijalautakuntien mukaan vuonna 1999 sattuneista 302 kuolonkolarista 54 (eli siis melkein 11-kertainen määrä ylinopeuksiin nähden) johtui ajo- tai arviovirheestä. Tutkijalautakuntien raportteja lukeneet tietävät että mainitunlaisen onnettomuuden kulku on kutakuinkin seuraava: Kolmion takaa päätielle tuleva autoilija (tyypillisesti vanhahko mies) ei huomaa päätietä ajavaa autoa vaan ajaa sen eteen. Jos edellä mainitut sata tuhatta euroa käytettäisiin risteysalueen parantamiseen hankalaksi todetussa risteyksessä tai vanhusten ajokunnon tarkkailuun, saataisiin varmasti vähintäänkin yhtä hyviä tuloksia kuin kameravalvonnalla.
Ai niin. Turvavyön kiinnittämällä olisi 57 edellämainitun 302 kolarin kuolonuhreista todennäköisesti selvinnyt hengissä. Turvavöitäkään eivät kamerat valvo...
(Kuolonkolarien lukemat ja syyt ovat peräisin Moottori-lehden numerosta 3/2001 ja kameroiden kustannukset kameravalvonnan esivalmisteluraportista)
Eihän kukaan väitä, että kameravalvonnalla saataisiin kuriin kaikki kaahailu, tai että kaikki kuolonkolarit loppuisivat. Käytännössä kameravalvonta on vain puolittanut ne.
Mielestäni sekin on kiistatta hyvä tulos.
Kuten jo aiemmin totesin, jos seurantajaksolla kuolonkolarien määrä tippuu keskimäärin kahdesta keskimäärin yhteen, kuolonkolarien määrä puolittuu. Edes asiaa hoitavat viranomaiset eivät väitä, että se olisi kameravalvonnan ansiota, he ainoastaan antavat ymmärtää niin.
Kuulin joskus tutkimuksesta, jonka mukaan lakkipäiset kuljettajat aiheuttavat suhteessa enemmän onnettomuuksia kuin ilman lakkia ajavat. Voidaanko tästä päätellä, että lakki päässä ajaminen tulisi kieltää?
9 kymmenestä on selvinpäin, eli kyllä känniläiset ajaa vähemmän kolareita. Kännissä on pakko noudattaa sääntöjä ja ajaa varmanpäälle ettei herättäisi poliisien ja muiden tielläliikkujien huomiota!
Vuonna 1999 rattijuopumus oli kuolonkolareiden pääsyynä 27,5 prosentissa. Eli minun olisi pitänyt kirjoittaa: "rattijuopumus on suurin yksittäinen syy".
osaatko sanoa kuinka moni onnettomuus johtuu ylinopeudesta. Anna nyt perk... jotain faktoja ton liirum-laarumin sijaan!
(taitaapi olla jotain 2% luokkaa).
Useille autoilijoille näyttää olevan ongelma, että kuolonkolarit vähenevät