Tämmöinen juttu Oli KTV:n lehdessä.
--------------------------------------------------------------------------------
Kuntasiivoojan arki:
Pakko tehdä kahta työtä
Siivoojan Gun-Christin Åbergin (39 v.) on pakko tehdä useampaa työtä, jotta hän ylipäänsä pystyy maksamaan elantonsa. Hänelle jää päätyöstä ja kahdesta sivutyöstä käteen noin 6700 markkaa kuukaudessa, kaikki lisät mukaan lukien.
Gun-Christinellä on kolme osa-aikatyötä, mutta hän paiskii kuitenkin pidempää päivää kuin moni kokoaikainen työntekijä.
Karjaan kaupungilta saatu palkka ei riitä asumiseen, ruokaan, vaatteisiin ja laskuihin - ei edes yhden hengen "huushollissa" elävälle Gun-Christinelle. Hän ei pötkisi pitkälle kunnan palkalla, koska varsinaisesta päätyöstä päiväkodin siivoojana jää puhtaana käteen 4764 markkaa kuukaudessa. Hänen kuntasiivoojan työnsä päiväkodissa ei ole kuitenkaan kokopäivätoiminen, vaan 88 prosenttia kokopäivätoimisen siivoojan työajasta. Siksi Gun-Christinen vaihtoehdot ovat vähissä, jos mielii joskus jotakin ylimääräistä itselleen.
Palkka ei olisi kuitenkaan häävi, vaikka kyseessä olisi kunta-alan siivoojan kokopäivätoimi. Kokoaikaisen kunta-alan siivoojan peruspalkka jäi selvästi alle 7000 markkaa kuukaudessa viime vuoden lokakuun palkkatilastojen mukaan. Palkasta ei jää paljoa millä mällätä - toisin kuin esimerkiksi optiojohtajilla.
Useampi työpaikka tarkoittaa myös, että Gun-Christinellä on kolme työnantajaa: Karjaan kaupunki, Tammisaaren sairaanhoitopiiri ja yksityinen Karjaan talopalvelu.
- Ei ole hankalaa, vaikka onkin kolme työnantajaa, paitsi jos sairastun. Silloin saan soitella eri puolille ja kiikuttaa sairaslomatodistuksen jokaiselle erikseen. Vuosilomat on myös sovitettava Karjaan kaupungin päiväkodissa olevan päätyön mukaan, Gun-Christin kertoo.
Jotain mätää palkoissa
Gun-Christinen mielestä kuntapalkoissa on jotain mätää, koska monet pienpalkkaiset eivät pysty elämään pelkästään yhdellä palkalla. On tehtävä muutakin työtä. Hän on usein miettinyt, että pitääkö tehdä työtä selviytyäkseen hengissä vai elääkseen?
Harvat ihmiset - perheellisistä puhumattakaan - pystyvät elämään yksinomaan esimerkiksi kunnan siivoojan noin 7000 markan palkalla, vain todelliset selviytyjät kykenevät siihen. Palkanhan pitää riittää vähintään asumis- ja muihin välttämättömiin elinkustannuksiin.
- Siivoojan täytyisi melkein olla naimisissa, koska ei hänen palkallaan eletä.
Sitä voi vaikka kutsua pienpalkkaisen siivoojan pakkoavioliitoksi.
Gun-Christin ei ole kuitenkaan valinnut palkan takia pakkoavioliittoa, vaan asuu yksinään kolmen kissansa kanssa pienessä punaisessa hirsimökissä. Pieni punainen tupa maalla on ollut hänen unelmansa. Talon ostaminen ei olisi käynyt toteen ilman useampaa työtä ja viidentoista vuoden asuntolainaa. Ja aina välillä on elettävä pelkällä "näkkileivällä ja kurkulla", jos mieli halaaja esimerkiksi ulkomaille lomailemaan.
- Olen asuntolainan kanssa "naimisissa" monta vuotta ja se sitoo minut sekä tähän taloon että työhön. Mutta viihdyn yksin ja täällä maalla.
Gun-Christinen laskelmien mukaan asumiskustannuksissa ei ole suurta eroa, jos asuu vuokralla tai maksaa asuntolainaa omaa taloa varten. - Minulle jää kuitenkin oma talo, mutta ei mitään, jos asun 15 vuotta vuokralla, huomauttaa Gun-Christin.
Ansiot kokopäivätyöstä ei liioin muuttaisi hänen tilannettaan, koska pienellä paikkakunnalla työpaikan saaminen - ilman erityistä koulutusta - voi olla kiven alla. Nykyiset iltatyöpaikat vaikeuttavat myös pidempään koulutukseen hakeutumista, kun jo pelkästään Gun-Christinen parhaillaan menossa oleva atk-kurssi iltaisin tuottaa hänelle aikamoisia työaikojen järjestelyä.
Karjaalta noin sadan kilometrin päässä oleva pääkaupunkiseutu ja Helsinki työpaikkoineen ei myöskään houkuttele Gun-Christineä. - Ne eivät ole minua varten. Matkakustannuksia tulee vain enemmän, eikä Helsingissä siivoojien palkat niin ihmeellisiä ole.
Enemmän työssä kiinni
Gun-Christinen työpäivä on kahtia jaettu. Työ sitoo häntä enemmän kuin yhtä työtä tekeviä. Hänelle ei jää yhtä paljon vapaata kuin jos olisi normaalissa päivätyössä. Vapaa-aika keskittyy viikonloppuihin.
Hänen työpäivänsä alkaa yleensä aamu viideltä. Puolelta päivin on vapaata aina noin ilta viiteen, jolloin on iltasiivousten vuoro. Gun-Christin siivoaa iltaisin päivästä riippuen kolme - neljä tuntia. - Työpäiväni venyvät kyllä aika pitkiksi ja ne ovat varmaan enemmän kuin kahdeksan tuntia.
Gun-Christin siivoaa useimmiten yksin, paitsi päiväkodissa. Hän on todennut, että siivoojan ei monenkaan mielestä pidä näkyä liikaa. Mutta kaikki ovat siivoojan työstä riippuvaisia.
- Jos mikään ei toimi, se on meidän vika. Silloin meitä tarvitaan, mutta muuten meidän työtä ei arvosteta.
Ehkä siivoustyön alhainen arvostus on eräs syy myös kunta-alan siivoojien pieniin palkkoihin.
Verottaja saa omansa
Harva rakastaa veroja, ei myöskään Gun-Christin. Itsensä elättäjä saa lähinnä olla "onnellinen" veronmaksaja.
Verottajan kanssa on oltava tarkkana ja Gun-Christin seuraa kuukausittain tulojen vuosikertymää, koska tietyn rajan jälkeen verotusprosentti nousee huimasti. Perusprosentti on 25, ja kohoaa hieman yli 40 prosenttiin, jos vuositulot ylittävät 105 000 markan rajan.
- Minulla ei ole paljon vähennyksiä, koska elän yksin, mutta näillä palkoilla verot ovat aivan liian korkeat. Saan vähentää asuntokorot, ne ovat kuitenkin vain noin 6000 markkaa vuodessa.
Siivooja Gun-Christin Åberg lähettää asuntokorkojen vähennyksistä päättävälle valtiovarainministeri Niinistölle terveisiä: korkovähennykset eivät paljon pienipalkkaisia lämmitä. Tehkää jotain.
Minipalkalla kitkuttaa
kunnissa yli 130 000
Kunta-alan työntekijöiden palkkatilastot viime vuoden lokakuulta paljastavat kylmän totuuden: yli 130 000 kuntapalkollisen peruspalkka on pienempi kuin 8000 markkaa kuukaudessa.
Kunta-alalla työskentelee noin 490 000 työntekijää. Oheinen taulukko kuvaa kunnallisen kokoaikaisen henkilöstön palkkausta lokakuussa 1999 ja taulukko osoittaa, että noin kolmannes kaikista kunta-alan työntekijöistä yrittää kitkuttaa ja tulla toimeen tosi pienellä palkalla. Jos lukuihin lisätään vielä ne työntekijäryhmät, joiden peruspalkka on alle 9000 markkaa kuukaudessa, päädytään peräti yli 170 000 kuntapalkolliseen.
Taulukosta löytyy kolme eri hinnoitteluryhmää ja keskimääräinen peruspalkka kussakin ryhmässä. Hinnoitteluryhmässä on muun muassa sellaisia ammattinimikkeitä kuten siivooja, sairaala-apualinen, välinehuoltaja, päiväkotiapulainen, kotiavustaja, vahtimestari jne. Peruspalkka on tässä ryhmässä keskimäärin 6685 markkaa kuukaudessa.
Seuraavassa hinnoitteluryhmässä (7000-7999 markka) kuukauden keskimääräinen peruspalkka oli 7498 markkaa. Tästä ryhmästä, joka on vertailun suurin ryhmä 86 025 henkilöä, löytyy muun muassa apuhoitaja, mielenterveyshoitaja, lastenhoitaja, keittäjä, kirjastovirkailija ja linja-autonkuljettaja. Ero edellisen ryhmään, esimerkiksi siivoojaan, oli noin 800 markkaa kuukaudessa.
Kolmanteen hinnoitteluryhmään (8000-8999 markkaa) kuuluu yhteensä 43 588 henkilöä. Tässä ryhmässä on sellaisia ammattinimikkeitä, kuten kirjastonhoitaja, ravitsemispäällikkö ja sosiaalikasvattaja. Tämän ryhmän keskimääräinen peruspalkka oli 8395 markkaa.
Palkkatilastotkin saadaan näyttämään paremmilta, jos tarkastellaan kaikkien ryhmien säännöllisen työajan ansioita. Tulokkaille maksetaan toki noin tuhat markkaa vähemmän kuin muille hinnoitteluryhmien työntekijöille.
Benita Kopra
--------------------------------------------------------------------------------
Kuntasiivoojan arki:
Pakko tehdä kahta työtä
Siivoojan Gun-Christin Åbergin (39 v.) on pakko tehdä useampaa työtä, jotta hän ylipäänsä pystyy maksamaan elantonsa. Hänelle jää päätyöstä ja kahdesta sivutyöstä käteen noin 6700 markkaa kuukaudessa, kaikki lisät mukaan lukien.
Gun-Christinellä on kolme osa-aikatyötä, mutta hän paiskii kuitenkin pidempää päivää kuin moni kokoaikainen työntekijä.
Karjaan kaupungilta saatu palkka ei riitä asumiseen, ruokaan, vaatteisiin ja laskuihin - ei edes yhden hengen "huushollissa" elävälle Gun-Christinelle. Hän ei pötkisi pitkälle kunnan palkalla, koska varsinaisesta päätyöstä päiväkodin siivoojana jää puhtaana käteen 4764 markkaa kuukaudessa. Hänen kuntasiivoojan työnsä päiväkodissa ei ole kuitenkaan kokopäivätoiminen, vaan 88 prosenttia kokopäivätoimisen siivoojan työajasta. Siksi Gun-Christinen vaihtoehdot ovat vähissä, jos mielii joskus jotakin ylimääräistä itselleen.
Palkka ei olisi kuitenkaan häävi, vaikka kyseessä olisi kunta-alan siivoojan kokopäivätoimi. Kokoaikaisen kunta-alan siivoojan peruspalkka jäi selvästi alle 7000 markkaa kuukaudessa viime vuoden lokakuun palkkatilastojen mukaan. Palkasta ei jää paljoa millä mällätä - toisin kuin esimerkiksi optiojohtajilla.
Useampi työpaikka tarkoittaa myös, että Gun-Christinellä on kolme työnantajaa: Karjaan kaupunki, Tammisaaren sairaanhoitopiiri ja yksityinen Karjaan talopalvelu.
- Ei ole hankalaa, vaikka onkin kolme työnantajaa, paitsi jos sairastun. Silloin saan soitella eri puolille ja kiikuttaa sairaslomatodistuksen jokaiselle erikseen. Vuosilomat on myös sovitettava Karjaan kaupungin päiväkodissa olevan päätyön mukaan, Gun-Christin kertoo.
Jotain mätää palkoissa
Gun-Christinen mielestä kuntapalkoissa on jotain mätää, koska monet pienpalkkaiset eivät pysty elämään pelkästään yhdellä palkalla. On tehtävä muutakin työtä. Hän on usein miettinyt, että pitääkö tehdä työtä selviytyäkseen hengissä vai elääkseen?
Harvat ihmiset - perheellisistä puhumattakaan - pystyvät elämään yksinomaan esimerkiksi kunnan siivoojan noin 7000 markan palkalla, vain todelliset selviytyjät kykenevät siihen. Palkanhan pitää riittää vähintään asumis- ja muihin välttämättömiin elinkustannuksiin.
- Siivoojan täytyisi melkein olla naimisissa, koska ei hänen palkallaan eletä.
Sitä voi vaikka kutsua pienpalkkaisen siivoojan pakkoavioliitoksi.
Gun-Christin ei ole kuitenkaan valinnut palkan takia pakkoavioliittoa, vaan asuu yksinään kolmen kissansa kanssa pienessä punaisessa hirsimökissä. Pieni punainen tupa maalla on ollut hänen unelmansa. Talon ostaminen ei olisi käynyt toteen ilman useampaa työtä ja viidentoista vuoden asuntolainaa. Ja aina välillä on elettävä pelkällä "näkkileivällä ja kurkulla", jos mieli halaaja esimerkiksi ulkomaille lomailemaan.
- Olen asuntolainan kanssa "naimisissa" monta vuotta ja se sitoo minut sekä tähän taloon että työhön. Mutta viihdyn yksin ja täällä maalla.
Gun-Christinen laskelmien mukaan asumiskustannuksissa ei ole suurta eroa, jos asuu vuokralla tai maksaa asuntolainaa omaa taloa varten. - Minulle jää kuitenkin oma talo, mutta ei mitään, jos asun 15 vuotta vuokralla, huomauttaa Gun-Christin.
Ansiot kokopäivätyöstä ei liioin muuttaisi hänen tilannettaan, koska pienellä paikkakunnalla työpaikan saaminen - ilman erityistä koulutusta - voi olla kiven alla. Nykyiset iltatyöpaikat vaikeuttavat myös pidempään koulutukseen hakeutumista, kun jo pelkästään Gun-Christinen parhaillaan menossa oleva atk-kurssi iltaisin tuottaa hänelle aikamoisia työaikojen järjestelyä.
Karjaalta noin sadan kilometrin päässä oleva pääkaupunkiseutu ja Helsinki työpaikkoineen ei myöskään houkuttele Gun-Christineä. - Ne eivät ole minua varten. Matkakustannuksia tulee vain enemmän, eikä Helsingissä siivoojien palkat niin ihmeellisiä ole.
Enemmän työssä kiinni
Gun-Christinen työpäivä on kahtia jaettu. Työ sitoo häntä enemmän kuin yhtä työtä tekeviä. Hänelle ei jää yhtä paljon vapaata kuin jos olisi normaalissa päivätyössä. Vapaa-aika keskittyy viikonloppuihin.
Hänen työpäivänsä alkaa yleensä aamu viideltä. Puolelta päivin on vapaata aina noin ilta viiteen, jolloin on iltasiivousten vuoro. Gun-Christin siivoaa iltaisin päivästä riippuen kolme - neljä tuntia. - Työpäiväni venyvät kyllä aika pitkiksi ja ne ovat varmaan enemmän kuin kahdeksan tuntia.
Gun-Christin siivoaa useimmiten yksin, paitsi päiväkodissa. Hän on todennut, että siivoojan ei monenkaan mielestä pidä näkyä liikaa. Mutta kaikki ovat siivoojan työstä riippuvaisia.
- Jos mikään ei toimi, se on meidän vika. Silloin meitä tarvitaan, mutta muuten meidän työtä ei arvosteta.
Ehkä siivoustyön alhainen arvostus on eräs syy myös kunta-alan siivoojien pieniin palkkoihin.
Verottaja saa omansa
Harva rakastaa veroja, ei myöskään Gun-Christin. Itsensä elättäjä saa lähinnä olla "onnellinen" veronmaksaja.
Verottajan kanssa on oltava tarkkana ja Gun-Christin seuraa kuukausittain tulojen vuosikertymää, koska tietyn rajan jälkeen verotusprosentti nousee huimasti. Perusprosentti on 25, ja kohoaa hieman yli 40 prosenttiin, jos vuositulot ylittävät 105 000 markan rajan.
- Minulla ei ole paljon vähennyksiä, koska elän yksin, mutta näillä palkoilla verot ovat aivan liian korkeat. Saan vähentää asuntokorot, ne ovat kuitenkin vain noin 6000 markkaa vuodessa.
Siivooja Gun-Christin Åberg lähettää asuntokorkojen vähennyksistä päättävälle valtiovarainministeri Niinistölle terveisiä: korkovähennykset eivät paljon pienipalkkaisia lämmitä. Tehkää jotain.
Minipalkalla kitkuttaa
kunnissa yli 130 000
Kunta-alan työntekijöiden palkkatilastot viime vuoden lokakuulta paljastavat kylmän totuuden: yli 130 000 kuntapalkollisen peruspalkka on pienempi kuin 8000 markkaa kuukaudessa.
Kunta-alalla työskentelee noin 490 000 työntekijää. Oheinen taulukko kuvaa kunnallisen kokoaikaisen henkilöstön palkkausta lokakuussa 1999 ja taulukko osoittaa, että noin kolmannes kaikista kunta-alan työntekijöistä yrittää kitkuttaa ja tulla toimeen tosi pienellä palkalla. Jos lukuihin lisätään vielä ne työntekijäryhmät, joiden peruspalkka on alle 9000 markkaa kuukaudessa, päädytään peräti yli 170 000 kuntapalkolliseen.
Taulukosta löytyy kolme eri hinnoitteluryhmää ja keskimääräinen peruspalkka kussakin ryhmässä. Hinnoitteluryhmässä on muun muassa sellaisia ammattinimikkeitä kuten siivooja, sairaala-apualinen, välinehuoltaja, päiväkotiapulainen, kotiavustaja, vahtimestari jne. Peruspalkka on tässä ryhmässä keskimäärin 6685 markkaa kuukaudessa.
Seuraavassa hinnoitteluryhmässä (7000-7999 markka) kuukauden keskimääräinen peruspalkka oli 7498 markkaa. Tästä ryhmästä, joka on vertailun suurin ryhmä 86 025 henkilöä, löytyy muun muassa apuhoitaja, mielenterveyshoitaja, lastenhoitaja, keittäjä, kirjastovirkailija ja linja-autonkuljettaja. Ero edellisen ryhmään, esimerkiksi siivoojaan, oli noin 800 markkaa kuukaudessa.
Kolmanteen hinnoitteluryhmään (8000-8999 markkaa) kuuluu yhteensä 43 588 henkilöä. Tässä ryhmässä on sellaisia ammattinimikkeitä, kuten kirjastonhoitaja, ravitsemispäällikkö ja sosiaalikasvattaja. Tämän ryhmän keskimääräinen peruspalkka oli 8395 markkaa.
Palkkatilastotkin saadaan näyttämään paremmilta, jos tarkastellaan kaikkien ryhmien säännöllisen työajan ansioita. Tulokkaille maksetaan toki noin tuhat markkaa vähemmän kuin muille hinnoitteluryhmien työntekijöille.
Benita Kopra
Vastaukset 2
Vanhimmat
kukaan pääse edes niille palkoille joita sain haalarit päällä metallifirmassa -85, silloin sillä palkalla oli edes hiukan ostovoimaa. Kuvitteellisia ovat suuret palkat nykyään.
Amen!