Perjantai 57, lauantai 50, sunnuntai 70, maanantai 82.
Luvut eivät ole tietysti isoja sinänsä, mutta vuodenaikaan nähden suuria. Kesäkuun keskiarvo oli alle 50/päivä, ja heinäkuussa eroaminen on yleensä ollut kesäkuutakin hiljaisempaa.
Mikäs nyt? Emme me ainakaan ole lähettäneet tiedotteita, ei ole ollut haastatteluja, Rankinen & Pöyhtäri eivät ole isommin olleet esillä... Onko YLEn "Jumalainen heinäkuu" vaikuttanut asiaan, vai mikä tässä on?
Luvut eivät ole tietysti isoja sinänsä, mutta vuodenaikaan nähden suuria. Kesäkuun keskiarvo oli alle 50/päivä, ja heinäkuussa eroaminen on yleensä ollut kesäkuutakin hiljaisempaa.
Mikäs nyt? Emme me ainakaan ole lähettäneet tiedotteita, ei ole ollut haastatteluja, Rankinen & Pöyhtäri eivät ole isommin olleet esillä... Onko YLEn "Jumalainen heinäkuu" vaikuttanut asiaan, vai mikä tässä on?
Vastaukset 9
Vanhimmat
todella. Kirkon selityslaitos tutkiin asiaa ja pikaisesti. Nyt ei voi asiaa millään järkevällä syyllä selittää.
Pahanmakuinenkin lääke alkaa pikkuhiljaa vaikuttaa!
eräänä syynä voisi olla tämä:
"Kirkon ja valtion suhteiden järjestäminen on kunkin maan oma asia. Tätä mieltä ovat suomalaiset kansanedustajat, jotka esittävät muutosta perjantaina Euroopan neuvoston yleiskokouksessa käsiteltävään raporttiin. Raportti suosittelee valtion ja kirkon erottamista toisistaan kaikissa EN:n jäsenvaltioissa."
Kansalaiset puoltavat ihmisoikeuksia ja ovat entistä vähemmän taikauskoisia vaikka osa edustajistaan toimiikin moraalittomammin.
Tuo voisi olla selittäjä, mutta ajallisesti ei oikein täsmää. EN:n kokous loppui 29.6., ja vaikutuksen uutisoinnista olisi olettanut näkyvän heti. Näin ei kuitenkaan käynyt.
http://www.yleradio1.fi/jumalainenheinakuu/ kuten mainitsit.
Samoin esimerkiksi Teemalta on tullut ohjelmia entisaikojen myyteistä.
Ehkäpä tuo herättelee ajattelevia ihmisiä huomaamaan että kristinusko on huomispäivän mytologiaa ja huomaamaan erilaisten loitsujen lukemisten, uhrausten ja muiden riittien samankaltaisuudet?
Toisaalta voi olla kyse merkittävämmästäkin murroksesta, itse veikkaan että eroamisen kasvu ei ole lineaarista, vaan jossain vaiheessa pato ns. murtuu ja ev-lut lahkoon jäävät oikeustoimkelpoisista henkilöistä vain ne jotka kokevat kyseisen taikauskon itselleen merkitykselliseksi.
Kauniilla ilmalla ihmiset ovat maalla, rannalla tai merellä eikä silloin erota kirkosta.
Sateella toteutuu Jumalan lupaus "Niin he pelkäävät sinua, niin kauan kuin aurinko paistaa ja kuu kumottaa, polvesta polveen" (Ps 72:5) ja ihmiset uskaltavat erota kun sataa ja kuu pienenee :-)
ja seurakuntia on kuin sieniä sateella.Miksi johonkin niistä jollakin paperilla pitäisi kuulua kyllä riittää kun uskoo.
Aina voi jokainen sammuttaa valot huoneesta ja vetää verhot kiinni. Sitten se eroaminen onnistuu :) Näin minä tein onnistuin.
Aina voi myös vetää vaikka aurinkolasit vielä silmille jos häikii monitoriin ja ei näe erota! Niksipirkkaan lähetän tämänkin vinkin!
Riittää mihin?
Seurakunta (kr. ekklesia) tarkoittaa joko koko katolista kirkkoa eli universaalia Kristuksen seurakuntaa tai paikallista kirkon osaa, hallinnollista paikallisseurakuntaa, joka kuuluu johonkin piispan kaitsemaan hiippakuntaan.
Seurakunta on pyhä, erikseen ”Herralle erotettu” yhteisö ja ”pyhäin yhteys” erotuksena maallisista järjestöistä ja yhteenliittymistä. Seurakunta on kristillisen uskon mukaan Jumalasta lähtöisin oleva yhteisö. Seurakunta on pelastukseen johdattava yhteisö, koska se on pohjimmiltaan yliluonnollinen eli Pyhän Hengen kokoama, johtama ja elävöittämä.
Kirkkolaissa (KL 4 luku 1 §) on määritelty seurakunnan tehtävät seuraavasti: ”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.”
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on jaettu alueellisesti rajattuihin seurakuntiin ja hiippakuntiin. Kirkon jäsen kuuluu siihen paikallisseurakuntaan, jonka alueella hän asuu.
Seurakuntajako noudattelee pääsääntöisesti kuntajakoa. Mikäli saman kunnan alueella on useita seurakuntia (tavallisimmin kaupungeissa), nämä seurakunnat muodostavat seurakuntayhtymän. Seurakunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä. Seurakunnilla on laaja toiminnallinen, taloudellinen ja hallinnollinen itsenäisyys.
Seurakunnissa toimii viranhaltijoiden ja muiden työntekijöiden lisäksi laaja vapaaehtoisten joukko, jotka osallistuvat monin eri tavoin seurakunnan hengelliseen palvelutehtävään. Seurakuntalaisia on myös erilaisissa toimielimissä luottamushenkilöinä. Ylintä päätösvaltaa käyttää seurakuntavaaleilla seurakunnan jäsenistä valittu kirkkovaltuusto ja seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkovaltuusto.