Raamatun oudot eläimet Behemoth ja Leviathan
Mainitaanko Raamatussa dinosaurukset? Miten dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon?
--------------------------------------------------------------------------------
Päivitetty 24.02.2007
"Dinosaurukset eläneet samaan aikaan kuin ihmiset" - fundamentalistikreationistinen outo argumentti
Sekä ulkomaalaiset että kotimaiset (etenkin viime aikoina netissä Pauli Ojala, todennäköisesti nuoren maan kreationisti) varsinkin kreationistit esittävät joko täysin suorasukaisesti totena tai vihjailevina kysymyksinä (tyyliin elikö ihminen sittenkin samaan aikaan kuin hirmuliskot?) Ojalan tavoin, että dinosaurukset ja ihminen ovat eläneet samaan aikaan. Eikä aikaa siihen dinosauruksien ja ihmisten väitettyyn yhteiseloon ole kuin joitain tuhansia vuosia tai jopa vielä vähemmänkin. Lisäksi tähän argumenttiin kuuluu (alempana tässä artikkelissa käsiteltävä) väite, jonka mukaan Jobin kirjassa kuvaillaan dinosauruksia, eli että Raamatun ihmisten aikaankin niitä eli Lähi-idässä.
Pauli Ojala käyttää sivuillaan ensinnäkin tunnettuja väärennöksiä "todisteina" omaksumalleen eriskummalliselle "teorialle" dinosauruksista ihmisten seurassa, mikä asettaa kyseenalaiseen valoon Ojalan motiivit: miksi pitää markkinoida "Raamatun absoluuttista Totuuttatm " väärennöksien ja huijauksen voimin? Se, että kyseiset Ican kivet (so. "dinosauruksia ihmisten aikaan" ja "todisteita" korkealle tieteelliselle ja tekniselle tasolle kehittyneestä muinaiskulttuurista) ovat huijauksia, jonka väärennöksen tehneet huijarit (kivissä on jälkiä hiekkapaperinkin käytöstä ja tuoreesta kaivertamisesta!) tekivät, koska kivien maalaaminen oli helpompaa kuin maan kyntäminen on tunnettu tosiasia - jos asiaa haluaisi tutkia.
"That yellowish, ancient layer that covered the stones was as easily obtained, said Basilio: once the etching was done, the stones were placed in a poultry pen and chickens did the rest. Finally, a recent examination of the stones, done in Barcellona by José Antonio Lamich, founder of the Spanish "Hipergea" research group, revealed signs of sandpaper and recent carvings, thus fueling the hoax hypothesis. When questioned why they did it, the hoaxers answered that etching stones was easier than tilling the soil." Lähdesivu. Lihavoinnit minun tekemiä.
Minkäänlaisia fyysisiä todisteita sellaisesta superkulttuurista ja sen "tekniikasta" kaukoputkineen, aivosiirteineen, sydänleikkauksineen sekä lentoaluksineen ei ole olemassa kuten ei dinosauruksienkaan elämisestä ihmisten kanssa samaan aikaan sillä(kään) alueella.
Mitä noihin "dinosauruskuviin" tulee vielä, niin kuvat eivät edes vastaa todellisia eläneitä dinosauruksia, sillä esimerkiksi kuvien "sauruksien" kaulat ovat luonnottoman näköisiä, aivan liian taipuisia. Sauropodien kaulat eivät olleet sellaisia kuin piirroksissa, joten jos kuvien tekijä näki sauropodeja (suurimpia dinosauruslajeja) niin miksi hän sitten ei osannut sitä kuvata oikein? Eräissä aidosti vanhoissa kuvissa on esitettynä pikemminkin jättimäinen kana kuin mikään hirmulisko. Piirrokset ovat selkeästi mielikuvituksen tuotetta ja toiseksi ne voivat perustua maan pinnalla Afrikassa ja Aasiassa paikoitelleen nähtävillä oleviin dinosauruksien luurankoihin. Ihmiset eivät tienneet muinoin fossiloitumisprosessin luonnetta, vaan uskoivat eläinten eläneen ja kuolleen hiljattain ja niin luurangoista otettiin virikkeitä kuvien piirtelyyn. Sama asia selittää täysin luontevasti Babylonin kaupungin sirruš-kuvat eli otuksen, jolla on kotkan kynnet ja jalat takajalkoina, etujalkoina leijonan jalat, otsassa yksi sarvi ja suussa on käärmeen kaksihaarainen kieli ja lisäksi olennolla on häntä. Nämä sirruš-hahmot (lohikäärmeet, suomeksi "loistava käärme") on kuvattu aina yhdenmukaisesti, mutta selvää on, ettei tuollaista käärmeen, sarvikuonon, leijonan ja kotkan sekasikiötä ole ollut olemassa, vaan se on mytologinen,uskonnollinen hahmo. Sen innoittajana ovat voineet olla babylonialaisten kauppakumppaneiltaan Pohjois-Afrikasta ja muualta Aasiasta kuulemansa tarinat jättimäisten outojen eläinten luurangoista.
Tulta syöksevät dinosaurukset - älä tingi milliäkään Raamatun erehtymättömyydestä
Eräs mielikuvituksellinen ja outo väite on, että nuo ihmisten aikalaisina eläneet dinosaurukset olisivat syösseet tulta kidastaan (!) kuin satujen tultasyöksevät lohikäärmeet - esimerkiksi Pauli Ojala väittää Internetissä sellaista (sic!). Tällaisen oletuksen tueksi ei ole mitään todisteita biologian eikä fysiikan puolella (pommittajakuoriainen on aivan erilainen elämänmuoto niin kooltaan kuin kemiallisen aseensakin suhteen, ei sekään sentään tulta ammu ja pommittajakuoriaisen kemiallisen aseen kehitys on fysiikan puitteissa). Tulen syökseminen vaatii ei vain jotain polttoainetta, jota eläimen täytyisi osata tuottaa sekä vielä mekanismin sen sytyttämiseksi - ja melkoisen tulenkestävän kurkun ja suun sekä kielen! Ja jos moinen huippuase kuin tuli olisi ollut joillain eläimillä niin on perin erikoista, että moinen valtavan edun hyökkäyksessä ja puolustautumisessa antava ominaisuus olisi kadonnut evoluutiossa. Lisäksi "tulen tekotaito" ei kuulunut millekään dinosauruslajille.
Miksi ylipäätään "tulen syökseminen kidasta" on Ojalalle ja vastaaville kreationistikristityille niin tärkeä asia puolustettavaksi? Siitä yksinkertaisesta syystä, että Raamatussa Jobin kirjassa 41:10-11 kerrotaan kuinka Leviathanin aivastaessa näkyy "leimahdus" ja sen "kidasta lyövät lieskat, tulikipunat sinkoilevat ilmaan. Savu suitsuaa sen sieraimista niin kuin tulella kiehuvan padan alta, kun tulta lietsotaan". Koska Raamattu sanoo näin, on se totuus eikä Raamatussa ole mitään virhettä, joten on oltava tulta syökseviä hirmuliskoja ja niiden on oltava ihmisten kanssa samaan aikaan eläneitä. Tämä on koko argumentin motiivi, perusta ja päämäärä: todistaa Raamatun erehtymättömyys (ja siinä sivussa "kumota evoluutioteoria"). Tämäkin kohta Jobin kirjasta osoittaa osaltaan, että kyseessä on mielikuvituksen tuote, joka on löyhästi ottanut virikkeitä krokotiilistä ja käyttänyt sitä aiheena myyttisen kaaoshirviön kuvaamiselle (jollaista ei ole koskaan ollutkaan olemassa). Täysin mahdotonta on kreationistien kuten Ojalan hyväksyä sitä, että Jobin luvut 40-41 ovat myyttistä runoilua.
Jobin kirja ja väitetyt "dinosaurukset": behemoth ja leviathan
Jobin kirjassa (40:15-41:26) kuvaillaan eloisan runollisesti kahta salaperäistä voimakasta eläintä, joista käytetään nimiä Behemoth ja Leviathan. Nimi Leviathan esiintyy myös Job 3:8, Jes.27:1 ja Ps.104:26.
Nämä kuvaukset ovat herättäneet myös kreationisteissa mielenkiintoa, ja heidän keskuudessaan oletetaan, että Behemoth ja Leviathan ovat dinosauruksien kuvauksia. Kreationistit arvelevat saavansa näistä teksteistä tukea omalle literalistiselle luomiskertomuksen tulkinnalleen ja evoluutioteorian vastustukselleen. Varsinkin sille (epätieteelliselle) käsitykselleen, että dinosaurukset ja ihmiset elivät samaan aikaan he koettavat saada tukea Behemothista ja Leviathanista. Katso esim. tältä sivulta
Kreationistien tulkinnat näistä VT:n teksteistä eivät saa kuitenkaan tukea teologisen tutkimuksen valtavirran piirissä, vaikkakin Behemoth-nimen tarkka merkitys on askarrattunut monia teologeja. Esimerkkinä otettakoon katolisen ensyklopedian artikkeli Behemothista ja Leviathanista:
"BEHEMOTH, is generally translated by "great beasts"; in its wider signification it includes all mammals living on earth, but in the stricter sense is applied to domesticated quadrupeds at large. However in Job, xl, 10, where it is left untranslated and considered as a proper name, it indicates a particular animal. The description of this animal has long puzzled the commentators. Many of them now admit that it represents the hippopotamus, so well known to the ancient Egyptians; it might possibly correspond as well to the rhinoceros." LEVIATHAN. — The word Leviathan (Hebrew, líweyãthãn), which occurs six times in the Hebrew Bible, seems to have puzzled not a little all ancient translators. The D.V. has kept this name, Job, iii, 8; xl, 20; Is., xxvii, 1; it is rendered by dragon Ps. lxxiii (Hebr., lxxiv), 14, and ciii (Hebr., civ), 26; The word leviathan means: (1) crocodile (Job, xl, 20 and Ps, lxxiii, 14); (2) a sea-monster (Ps. ciii, 26, Is., xxvii, 1); (3) possibly the Draco constellation (Job, iii, 8).
Animals in the Bible
Nykyisessä teologisessa tutkimuksessa behemothia pidetään yleisesti virtahevon, sarvikuonon tai minkä tahansa muun suuren eläimen edustajana. Leviathan/Leviatan on meren tarumainen alkuhirviö. Job 3:8 tekstissä viitataan kanaanilaisten mytologiseen uskomukseen, jonka mukaan Leviatan herättyään nielaisee auringon eli pimentää sen.
Behemoth ja Leviatan Vanhassa testamentissa ovat kaaoksen ja pahuuden symboleita, mytologisia alkuhirviöitä ensisijaisesti eikä eläintieteellisiä kuvauksia esihistoriallisista eläimistä.
Behemoth ei ole dinosaurus, sillä Job 40:15s tekstissä ilmenee, että se on:
1) kasvissyöjä
2) hyvin voimakas, teksti kuvaa runollisesti eläimen voimaa.
3) eläin elää ilmeisesti osittain vedessä.
4) mahtuu paistattelemaan päivää lootuspensaan alle, joten selvästikään eläin ei ole merkittävän suurikokoinen
Muutenkin kansojen myyteissä ja saduissa tulen syökseminen on tavallinen ominaisuus taruolennoilla. Lisäksi Jobin kirjan otuksien kaksinkertainen hammasrivistö ei pidä paikkaansa, mitä tulee dinosauruksiin: ei ole ensimmäistäkään dinosauruslajia, jolla olisi ollut kaksinkertainen hammasrivistö. Eikä petosauruksilla ollut selkäpanssaria (velociraptorit, tyrannosaurukset jne.). Petodinosauruksilla oli vain yksi rivi hampaita. Kreationistit ovat koettaneet väittää Jobin kirjan kuvauksen sopivan hadrosaurideihin, mutta ei se sovi niihinkään ja lisäksi kreationistit väittävät valheellisesti, että hadrosaurideilla olisi ollut krokotiilimäinen häntä. Sorsaliskoilla oli häntä, joka oli luusauvojen takia jäykkä, mutta sorsaliskot eivät eläneet vedessä, vaan kuivalla maalla, joten nekään eivät sovi Jobin kirjan runoiluun.
Samoin Leviathan on vesieläin, jota pyydystetään "koukuilla, atraimilla ja harppuunoilla". Tämä viittaa selkeästi krokotiiliin, ja niilinkrokotiili esiintyi Palestiinassa Vanhan testamentin aikoina ja aina 1900-luvulle asti.
Sitä paitsi Behemothia ja Leviathania ei välttämättä luotu toisena luomispäivänä, vaan joidenkin rabbiini- ja apokryfikirjojen mukaan viidentenä, joten niitä ei voine samastaa normaaleihin eläimiin Raamatun viitekehyksessä. Behemoth ja Leviathan ovat myyttisiä hahmoja, joiden alkuperä on enemmänkin syvällä muinaisen Lähi-Idän myyteissä ja tavallisemmissa eläimissä eikä "dinosaurushavainnoissa".
Behomothin juuret palautuvat ilmeisesti Gilgamesh-eepokseen. Kuudennessa taulussa Anu lähettää Gilgameshin ja Enkidun kimppuun hirviömäisen (myrsky)demonin, taivaisen sonnin:
"Kolmannella korskullaan se Enkiduun [karkasi].
Enkidu sen ryntäyksen torjua taisi.
Karkasi ylös Enkidu, tarttui sarvista sonniin,
Turvalleen vaahtoa pärskytti taivainen sonni,
Vahvalla hännällään se [Enkidua] iski. "
[...]
"Enkidu syöksyi [kiinni tarttuakseen] taivaiseen sonniin.
Hän tarttui sitä kiinni vahvasta hännästä."
Tämänkin hirviön häntää korostetaan aivan kuin Jobin kirjassa Behemotin. Lisäksi, jos Behemot ymmärretään alunperin tarkoittaneen sonnia, niin se selittää senkin, miksi se on kasvissyöjä. JewishEncyclopedian mukaan Psalmi 50:10 alkutekstissä "tuhansien vuorten karjat" on : "the behemoth [A. V. "cattle"] upon a thousand hills", eli sana ‘behemoth' samastetaan karjaan.
Behemot ja Leviathan ymmärrettiin juutalaisissa apokryfikirjoissa myyttisenä parina, alkuhirviöinä, jotka olivat toistensa vastakohtia: Leviathan oli naispuolinen hirviö joka asui vedessä kun taas Behemot oli miespuolinen ja asui maalla. JewishEncyclopediassa viittataan tämän parin toiseen osapuolen, Behemothin, härkämäisyyteen:
"Those, says R. Judan bar Simon, who have not taken part in pagan sports will be allowed to participate in the hunting of the leviathan and of the behemoth (Lev. R. xiii. 3). Gabriel will be charged with the killing of the monster; but he will not be able to accomplish his task without the help of God, who will divide the monster with His sword. According to another haggadah, when Gabriel fails, God will order the leviathan to engage in a battle with the ox of the mountain ("shor habar"), which will result in death to both of them ."
Jewish Encyclopedia
Miten ja milloin dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon?
Tieteellinen tosiasia on, että liitukauden ja tertiäärikauden välissä on maailmanlaajuisesti havaittava rajavyöhyke eli K-T-raja (K tulee saksan liitua merkitsevästä sanasta), joka on Karibian meren alueella puolimetrinen, mutta esim. Kanadassa vain sentin paksuinen. Tämä tosiasia - muiden asteroiditörmäystä tukevien todisteiden lisäksi, kuten suuri määrä maapallolla muuten vähäistä iridiumia ko. ajan sedimenttikerrostumissa - osoittaa suuren asteroidin pudonneen Jukatanin niemimaalle nykyiseen Meksikoon Chicxulubiin 65 miljoonaa vuotta sitten Liitukauden lopussa. Törmäys aiheutti 180 km leveän kraaterin, joka sijaitsee kilometrin korkuisen karbonaattikerrostuman alla.
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=45
Mainitaanko Raamatussa dinosaurukset? Miten dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon?
--------------------------------------------------------------------------------
Päivitetty 24.02.2007
"Dinosaurukset eläneet samaan aikaan kuin ihmiset" - fundamentalistikreationistinen outo argumentti
Sekä ulkomaalaiset että kotimaiset (etenkin viime aikoina netissä Pauli Ojala, todennäköisesti nuoren maan kreationisti) varsinkin kreationistit esittävät joko täysin suorasukaisesti totena tai vihjailevina kysymyksinä (tyyliin elikö ihminen sittenkin samaan aikaan kuin hirmuliskot?) Ojalan tavoin, että dinosaurukset ja ihminen ovat eläneet samaan aikaan. Eikä aikaa siihen dinosauruksien ja ihmisten väitettyyn yhteiseloon ole kuin joitain tuhansia vuosia tai jopa vielä vähemmänkin. Lisäksi tähän argumenttiin kuuluu (alempana tässä artikkelissa käsiteltävä) väite, jonka mukaan Jobin kirjassa kuvaillaan dinosauruksia, eli että Raamatun ihmisten aikaankin niitä eli Lähi-idässä.
Pauli Ojala käyttää sivuillaan ensinnäkin tunnettuja väärennöksiä "todisteina" omaksumalleen eriskummalliselle "teorialle" dinosauruksista ihmisten seurassa, mikä asettaa kyseenalaiseen valoon Ojalan motiivit: miksi pitää markkinoida "Raamatun absoluuttista Totuuttatm " väärennöksien ja huijauksen voimin? Se, että kyseiset Ican kivet (so. "dinosauruksia ihmisten aikaan" ja "todisteita" korkealle tieteelliselle ja tekniselle tasolle kehittyneestä muinaiskulttuurista) ovat huijauksia, jonka väärennöksen tehneet huijarit (kivissä on jälkiä hiekkapaperinkin käytöstä ja tuoreesta kaivertamisesta!) tekivät, koska kivien maalaaminen oli helpompaa kuin maan kyntäminen on tunnettu tosiasia - jos asiaa haluaisi tutkia.
"That yellowish, ancient layer that covered the stones was as easily obtained, said Basilio: once the etching was done, the stones were placed in a poultry pen and chickens did the rest. Finally, a recent examination of the stones, done in Barcellona by José Antonio Lamich, founder of the Spanish "Hipergea" research group, revealed signs of sandpaper and recent carvings, thus fueling the hoax hypothesis. When questioned why they did it, the hoaxers answered that etching stones was easier than tilling the soil." Lähdesivu. Lihavoinnit minun tekemiä.
Minkäänlaisia fyysisiä todisteita sellaisesta superkulttuurista ja sen "tekniikasta" kaukoputkineen, aivosiirteineen, sydänleikkauksineen sekä lentoaluksineen ei ole olemassa kuten ei dinosauruksienkaan elämisestä ihmisten kanssa samaan aikaan sillä(kään) alueella.
Mitä noihin "dinosauruskuviin" tulee vielä, niin kuvat eivät edes vastaa todellisia eläneitä dinosauruksia, sillä esimerkiksi kuvien "sauruksien" kaulat ovat luonnottoman näköisiä, aivan liian taipuisia. Sauropodien kaulat eivät olleet sellaisia kuin piirroksissa, joten jos kuvien tekijä näki sauropodeja (suurimpia dinosauruslajeja) niin miksi hän sitten ei osannut sitä kuvata oikein? Eräissä aidosti vanhoissa kuvissa on esitettynä pikemminkin jättimäinen kana kuin mikään hirmulisko. Piirrokset ovat selkeästi mielikuvituksen tuotetta ja toiseksi ne voivat perustua maan pinnalla Afrikassa ja Aasiassa paikoitelleen nähtävillä oleviin dinosauruksien luurankoihin. Ihmiset eivät tienneet muinoin fossiloitumisprosessin luonnetta, vaan uskoivat eläinten eläneen ja kuolleen hiljattain ja niin luurangoista otettiin virikkeitä kuvien piirtelyyn. Sama asia selittää täysin luontevasti Babylonin kaupungin sirruš-kuvat eli otuksen, jolla on kotkan kynnet ja jalat takajalkoina, etujalkoina leijonan jalat, otsassa yksi sarvi ja suussa on käärmeen kaksihaarainen kieli ja lisäksi olennolla on häntä. Nämä sirruš-hahmot (lohikäärmeet, suomeksi "loistava käärme") on kuvattu aina yhdenmukaisesti, mutta selvää on, ettei tuollaista käärmeen, sarvikuonon, leijonan ja kotkan sekasikiötä ole ollut olemassa, vaan se on mytologinen,uskonnollinen hahmo. Sen innoittajana ovat voineet olla babylonialaisten kauppakumppaneiltaan Pohjois-Afrikasta ja muualta Aasiasta kuulemansa tarinat jättimäisten outojen eläinten luurangoista.
Tulta syöksevät dinosaurukset - älä tingi milliäkään Raamatun erehtymättömyydestä
Eräs mielikuvituksellinen ja outo väite on, että nuo ihmisten aikalaisina eläneet dinosaurukset olisivat syösseet tulta kidastaan (!) kuin satujen tultasyöksevät lohikäärmeet - esimerkiksi Pauli Ojala väittää Internetissä sellaista (sic!). Tällaisen oletuksen tueksi ei ole mitään todisteita biologian eikä fysiikan puolella (pommittajakuoriainen on aivan erilainen elämänmuoto niin kooltaan kuin kemiallisen aseensakin suhteen, ei sekään sentään tulta ammu ja pommittajakuoriaisen kemiallisen aseen kehitys on fysiikan puitteissa). Tulen syökseminen vaatii ei vain jotain polttoainetta, jota eläimen täytyisi osata tuottaa sekä vielä mekanismin sen sytyttämiseksi - ja melkoisen tulenkestävän kurkun ja suun sekä kielen! Ja jos moinen huippuase kuin tuli olisi ollut joillain eläimillä niin on perin erikoista, että moinen valtavan edun hyökkäyksessä ja puolustautumisessa antava ominaisuus olisi kadonnut evoluutiossa. Lisäksi "tulen tekotaito" ei kuulunut millekään dinosauruslajille.
Miksi ylipäätään "tulen syökseminen kidasta" on Ojalalle ja vastaaville kreationistikristityille niin tärkeä asia puolustettavaksi? Siitä yksinkertaisesta syystä, että Raamatussa Jobin kirjassa 41:10-11 kerrotaan kuinka Leviathanin aivastaessa näkyy "leimahdus" ja sen "kidasta lyövät lieskat, tulikipunat sinkoilevat ilmaan. Savu suitsuaa sen sieraimista niin kuin tulella kiehuvan padan alta, kun tulta lietsotaan". Koska Raamattu sanoo näin, on se totuus eikä Raamatussa ole mitään virhettä, joten on oltava tulta syökseviä hirmuliskoja ja niiden on oltava ihmisten kanssa samaan aikaan eläneitä. Tämä on koko argumentin motiivi, perusta ja päämäärä: todistaa Raamatun erehtymättömyys (ja siinä sivussa "kumota evoluutioteoria"). Tämäkin kohta Jobin kirjasta osoittaa osaltaan, että kyseessä on mielikuvituksen tuote, joka on löyhästi ottanut virikkeitä krokotiilistä ja käyttänyt sitä aiheena myyttisen kaaoshirviön kuvaamiselle (jollaista ei ole koskaan ollutkaan olemassa). Täysin mahdotonta on kreationistien kuten Ojalan hyväksyä sitä, että Jobin luvut 40-41 ovat myyttistä runoilua.
Jobin kirja ja väitetyt "dinosaurukset": behemoth ja leviathan
Jobin kirjassa (40:15-41:26) kuvaillaan eloisan runollisesti kahta salaperäistä voimakasta eläintä, joista käytetään nimiä Behemoth ja Leviathan. Nimi Leviathan esiintyy myös Job 3:8, Jes.27:1 ja Ps.104:26.
Nämä kuvaukset ovat herättäneet myös kreationisteissa mielenkiintoa, ja heidän keskuudessaan oletetaan, että Behemoth ja Leviathan ovat dinosauruksien kuvauksia. Kreationistit arvelevat saavansa näistä teksteistä tukea omalle literalistiselle luomiskertomuksen tulkinnalleen ja evoluutioteorian vastustukselleen. Varsinkin sille (epätieteelliselle) käsitykselleen, että dinosaurukset ja ihmiset elivät samaan aikaan he koettavat saada tukea Behemothista ja Leviathanista. Katso esim. tältä sivulta
Kreationistien tulkinnat näistä VT:n teksteistä eivät saa kuitenkaan tukea teologisen tutkimuksen valtavirran piirissä, vaikkakin Behemoth-nimen tarkka merkitys on askarrattunut monia teologeja. Esimerkkinä otettakoon katolisen ensyklopedian artikkeli Behemothista ja Leviathanista:
"BEHEMOTH, is generally translated by "great beasts"; in its wider signification it includes all mammals living on earth, but in the stricter sense is applied to domesticated quadrupeds at large. However in Job, xl, 10, where it is left untranslated and considered as a proper name, it indicates a particular animal. The description of this animal has long puzzled the commentators. Many of them now admit that it represents the hippopotamus, so well known to the ancient Egyptians; it might possibly correspond as well to the rhinoceros." LEVIATHAN. — The word Leviathan (Hebrew, líweyãthãn), which occurs six times in the Hebrew Bible, seems to have puzzled not a little all ancient translators. The D.V. has kept this name, Job, iii, 8; xl, 20; Is., xxvii, 1; it is rendered by dragon Ps. lxxiii (Hebr., lxxiv), 14, and ciii (Hebr., civ), 26; The word leviathan means: (1) crocodile (Job, xl, 20 and Ps, lxxiii, 14); (2) a sea-monster (Ps. ciii, 26, Is., xxvii, 1); (3) possibly the Draco constellation (Job, iii, 8).
Animals in the Bible
Nykyisessä teologisessa tutkimuksessa behemothia pidetään yleisesti virtahevon, sarvikuonon tai minkä tahansa muun suuren eläimen edustajana. Leviathan/Leviatan on meren tarumainen alkuhirviö. Job 3:8 tekstissä viitataan kanaanilaisten mytologiseen uskomukseen, jonka mukaan Leviatan herättyään nielaisee auringon eli pimentää sen.
Behemoth ja Leviatan Vanhassa testamentissa ovat kaaoksen ja pahuuden symboleita, mytologisia alkuhirviöitä ensisijaisesti eikä eläintieteellisiä kuvauksia esihistoriallisista eläimistä.
Behemoth ei ole dinosaurus, sillä Job 40:15s tekstissä ilmenee, että se on:
1) kasvissyöjä
2) hyvin voimakas, teksti kuvaa runollisesti eläimen voimaa.
3) eläin elää ilmeisesti osittain vedessä.
4) mahtuu paistattelemaan päivää lootuspensaan alle, joten selvästikään eläin ei ole merkittävän suurikokoinen
Muutenkin kansojen myyteissä ja saduissa tulen syökseminen on tavallinen ominaisuus taruolennoilla. Lisäksi Jobin kirjan otuksien kaksinkertainen hammasrivistö ei pidä paikkaansa, mitä tulee dinosauruksiin: ei ole ensimmäistäkään dinosauruslajia, jolla olisi ollut kaksinkertainen hammasrivistö. Eikä petosauruksilla ollut selkäpanssaria (velociraptorit, tyrannosaurukset jne.). Petodinosauruksilla oli vain yksi rivi hampaita. Kreationistit ovat koettaneet väittää Jobin kirjan kuvauksen sopivan hadrosaurideihin, mutta ei se sovi niihinkään ja lisäksi kreationistit väittävät valheellisesti, että hadrosaurideilla olisi ollut krokotiilimäinen häntä. Sorsaliskoilla oli häntä, joka oli luusauvojen takia jäykkä, mutta sorsaliskot eivät eläneet vedessä, vaan kuivalla maalla, joten nekään eivät sovi Jobin kirjan runoiluun.
Samoin Leviathan on vesieläin, jota pyydystetään "koukuilla, atraimilla ja harppuunoilla". Tämä viittaa selkeästi krokotiiliin, ja niilinkrokotiili esiintyi Palestiinassa Vanhan testamentin aikoina ja aina 1900-luvulle asti.
Sitä paitsi Behemothia ja Leviathania ei välttämättä luotu toisena luomispäivänä, vaan joidenkin rabbiini- ja apokryfikirjojen mukaan viidentenä, joten niitä ei voine samastaa normaaleihin eläimiin Raamatun viitekehyksessä. Behemoth ja Leviathan ovat myyttisiä hahmoja, joiden alkuperä on enemmänkin syvällä muinaisen Lähi-Idän myyteissä ja tavallisemmissa eläimissä eikä "dinosaurushavainnoissa".
Behomothin juuret palautuvat ilmeisesti Gilgamesh-eepokseen. Kuudennessa taulussa Anu lähettää Gilgameshin ja Enkidun kimppuun hirviömäisen (myrsky)demonin, taivaisen sonnin:
"Kolmannella korskullaan se Enkiduun [karkasi].
Enkidu sen ryntäyksen torjua taisi.
Karkasi ylös Enkidu, tarttui sarvista sonniin,
Turvalleen vaahtoa pärskytti taivainen sonni,
Vahvalla hännällään se [Enkidua] iski. "
[...]
"Enkidu syöksyi [kiinni tarttuakseen] taivaiseen sonniin.
Hän tarttui sitä kiinni vahvasta hännästä."
Tämänkin hirviön häntää korostetaan aivan kuin Jobin kirjassa Behemotin. Lisäksi, jos Behemot ymmärretään alunperin tarkoittaneen sonnia, niin se selittää senkin, miksi se on kasvissyöjä. JewishEncyclopedian mukaan Psalmi 50:10 alkutekstissä "tuhansien vuorten karjat" on : "the behemoth [A. V. "cattle"] upon a thousand hills", eli sana ‘behemoth' samastetaan karjaan.
Behemot ja Leviathan ymmärrettiin juutalaisissa apokryfikirjoissa myyttisenä parina, alkuhirviöinä, jotka olivat toistensa vastakohtia: Leviathan oli naispuolinen hirviö joka asui vedessä kun taas Behemot oli miespuolinen ja asui maalla. JewishEncyclopediassa viittataan tämän parin toiseen osapuolen, Behemothin, härkämäisyyteen:
"Those, says R. Judan bar Simon, who have not taken part in pagan sports will be allowed to participate in the hunting of the leviathan and of the behemoth (Lev. R. xiii. 3). Gabriel will be charged with the killing of the monster; but he will not be able to accomplish his task without the help of God, who will divide the monster with His sword. According to another haggadah, when Gabriel fails, God will order the leviathan to engage in a battle with the ox of the mountain ("shor habar"), which will result in death to both of them ."
Jewish Encyclopedia
Miten ja milloin dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon?
Tieteellinen tosiasia on, että liitukauden ja tertiäärikauden välissä on maailmanlaajuisesti havaittava rajavyöhyke eli K-T-raja (K tulee saksan liitua merkitsevästä sanasta), joka on Karibian meren alueella puolimetrinen, mutta esim. Kanadassa vain sentin paksuinen. Tämä tosiasia - muiden asteroiditörmäystä tukevien todisteiden lisäksi, kuten suuri määrä maapallolla muuten vähäistä iridiumia ko. ajan sedimenttikerrostumissa - osoittaa suuren asteroidin pudonneen Jukatanin niemimaalle nykyiseen Meksikoon Chicxulubiin 65 miljoonaa vuotta sitten Liitukauden lopussa. Törmäys aiheutti 180 km leveän kraaterin, joka sijaitsee kilometrin korkuisen karbonaattikerrostuman alla.
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=45
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tiede.fi:stä naula YEC:n arkkuun:
----------------------
Radiometrisellä ajoituksella, jossa määritetään esimerkiksi kallion ikä radioaktiivisen hajoamisen perusteella, on ollut yleisesti käytössä yli puoli vuosisataa. On jo yli 40 sellaista ajoitustekniikkaa, joista kukin käyttää erilaista radioaktiivista alkuainetta tai erilaista tapaa mitata niitä.
On käynyt selväksi, että nämä radioaktiiviset mittausmenetelmät ovat linjassa keskenään antaen yhtenäisen, johdonmukaisen tuloksen, esim. että maapallo on syntynyt hyvin kauan sitten. Maapallon iäksi on laskettu n. 4,5-4,6 miljardia vuotta.
Iänmääritysmenetelmät on osoitettu kokeissa antavan toistensa kanssa sopusoinnussa olevia tuloksia. Samoin ajoitusmenetelmät, jotka eivät ole radiometrisiä kuten mannerjäätiköiden jäälustojen, vuosittain kertyvien jääkerroksien tutkimus ovat yhtäpitäviä radiometristen iänmääritystekniikoiden kanssa: maapallo on hyvin vanha, eikä muutaman tuhannen vuoden ikäinen. Lisäksi se matematiikka, jota iänmäärityksissä tarvitaan on varsin yksinkertaista.
Kreationisteilta voisi kysyä: Miksi Jumala olisi harhauttanut ihmistä luulemaan maapalloa hyvin vanhaksi, jos se tosiasiassa onkin vain muutamia tuhansia vuosia ”nuori”?
-----------------------------