Inhoan marisijoita ja ruikuttajia.On niin kamalaa, kun on köyhä.Köyhänä on varmasti kamala olla. Siksi pitää päättää, että ei ole köyhä.Päätöksestä se lähtee.Itse synnyin köyhään kotiin,äiti siivooja ja isä eläkkeellä.Päätin, että tälläiseen niukkuuteen en jää. Olin koulussa ahkera,tein kesät hanttihommia ja kun pääsin korkeakouluun opiskelin ahkerasti ja etsin ihan tietoisesti itselleni mukavan, ujon ja varakkaan opiskelija poikakaverin.Hänen vanhempansa olivat ostaneet pojalle asunnon, kustansivat ruuat,kirjat,lomamatkat ym. Oli ihan mukavaa aikaa seurustella.Omaa rahaa ei kulunut.Nyt minulla on hyvä työ, kunnon palkka ja olen naimisissa hieman yli 50 v miehen kanssa, jolla oli omaisuus valmiina ja kiire saada lapsi.Minä tai perheeni ei köyhyyttä tunne.Mutta tämä vaati tietoisia valintoja, ei ruikutusta.On niin helppo jäädä köyhäksi valittajaksi, rikkaus vaatii työtä.
Älä jää köyhäksi!
Rikkas nyt
484535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
sillähän se on selvä,vaikka vanhemman.
köyhyyden torjunta ohjeittesi kanssa.
Mitä jos onkin mies, Niin mitä mieltä oot, pitäisikö alkaa vaihtamaan seksuaalista suuntaustaan.
Taidat olla köyhä ja katkera.Unohdit lukea, että opiskelin ahkerasti ja sain hyvin palkatun työn.Käytin järkeä aviomiehen valinnassa.Toisin kuin valtaosa nyt keski-ikäisistä naisista.Mieheksion otettu säälistä kaiken maailman tyhjä taskuja ja juoppoja luusereita.
"Nim.Niin hommaan rikkaan miehen" älä ole katkera, vaan pyri eteenpäin!Älä jää köyhäksi!
Vaimoksi varakas nainen.Itsenäinen, hyvästä perheestä, kunnon tutkinto.Ikävä kyllä köyhät tuntuvat valitsevan vain köyhiä kumppaneita.Varakkaat naiset ovat hoitaneet itsensä hyvin, ovat sivistyneitä ja hvyiä äitejä.Miksi valita köyhää naista, joka näyttää parin vuoden kuluttua vanhalta akalta.
Totta kai ihmisellä on oikeus valita itselleen sopiva kumppani! Minäkin olen naimisissa itseäni 15 vuotta vanhemman miehen kanssa. Kylmä totuus on vain, että harvalla 20 vuotiaalla on omaisuutta kertynyt.Ei kai ihanaa miestä pidä jättää naimatta vain siksi, että hän on vanhempi ja varakas.
Minun elämäni on kivaa.Olen iloinen, että löysin fiksun(ja rikkaan) miehen, joka tekee elämästäni vaivatonta.On kiva matkustella, ostaa uusia vaatteita ym ilman, että tarvitsee pohtia riittävätkö rahat.
Kyllä varmaan on kiva olla elättinä, tuommosille akoille on oma nimityskin!!!
Minä olen kamppaillut tieni köyhyydestä rikkauksiin. Kovaa opiskelua, kamppailua työstä ja kunnollisen miehen etsimistä. En ole tyytynyt millään osa-alueella huonoon. Entiset lapsuuden ystäväni jäivät kylille, jättivät koulut kesken, naivat sällejä ja tekivät heti lauman lapsia.Nyt he kadehtivat minua.Asun ihanassa omakotitalossa Helsingissä, kesäpaikka Saimaalla, loma-osake Espanjassa, kaksi koulutettua lasta, rakastava lääkärimies ja olen työssäni pätevä sekä arvostettu. Tähän en olisi päässyt, jos olisin vain tyytynyt köyhyyteen.
köyhyys on usein tietoinen valinta.mutta on osattava olla tyytyväinen elämäänsä,vaikkei kaikki menekkään niin kuin suunnittelee.
"olen työssäni pätevä sekä arvostettu."
mites kotona tai ystäväpiirissä? (tuskin on edes oikeita ystäviä)
ans olla kun arvaan: ylpeä, ylimielinen inhokki.
se luulo että rikkaita (sinua) kadehditaan voipi olla teidän omahyväisessä omassa päässänne.
minun ei käy kateeksi. minun käy sääliksi.
teiltä jää elämän kauneus huomaamatta, kun katselette maailmaa dollarin - tai euron - kuva silmillä.
valitsette varmaan ystävännekin sen perusteella minkälainen hänellä on tilinauha.
elämä on nyt suurin verroin parempaa vähäväraisena
kun jätin rikkaan miehen. en huolinut siltä penniäkään.
- ei se raha - vaan rakkaus tekee onnelliseksi.
Taidat olla kateellinen menestyville ihmisille!Se, että ihminen on varakas, ei estä rakkautta ja ystävyyttä.Voit tietysti lohduttaa itseäsi, että olet nyt onnellinen köyhä. Olen pahoillani, jos sinä et saanut rikkaalta mieheltäsi rakkautta. Mutta johtuikohan rakkaudettomuus kuitenkaan miehesi varakkauudesta. Tuomitseva ja kateellinen asenne ei herätä rakkautta.
Nykyisin ei välttämättä hyvälläkään tutkinnolla saa töitä, koska työpaikat menevät suhteeilla eli jos ei saa töitä niin köyhäksi jää, vaikka olisi miten yrittänyt. Ihminen ei myöskään voi omille sairauksilleen mitään. Kun sairaus iskee, ei välttämättä saakaan enää töitä.
Mielestäni sinua kuvaa sana opportunisti. Opiskeluaikana poikaystävä siis elätti sinua ja maksoi harrastuksiasi. Kehtaat vielä kehuskella, että omaa rahaa ei mennyt lainkaan.
Yleensähän se on niin, että kun mies on paljon vanhempi kuin nainen parisuhteessa, niin nainen ei joko saa omanikäistä miestään tai mies on rikas. Eipä ole paljon kehumista. Itse en ottaisi kumppania rahan takia, vaan rakkaudesta.
Valittaminen on niin helppoa.Olen köyhä, kun olen sairas, olen työtön... Kyllä suuremmissa kaupungeissa töitä löytyy, jos ei nirsoile. Moni vaan mielummin valittaa kuin ryhtyy toimeen.Eo kai akateeminen loppututkinto estä siivoamista, lehden jakamista, myyjän hommia jne.Yleensä se on oma valinta, että ollaan niin nirppanokkia, että ei tehdä töitä.
Ja muuten,et kai ole tosissasi, että rha olisi jokin este rakkaudelle.Kummankin voi kuule saada samassa paketissa.
Mene töihin, äläkä kerjää sääliä!
on oikeasti sairas,idiootti!Vai väitätkö että kaikki työkykynsä menettäneetkin vain laiskottelee?!Kyllä se on niin mukava paistatella omakehuissa,kun itsellä on käynyt tuuri.Ja työasioissa ei ole kyse nirsoilusta vaan rahasta.Jos itte haluut vääntää purilaisia tukirahoilla,siitä vaan.Viisaampi ihminen tajuaa että hullun hommaa se on,ilmaseks työn tekeminen meinaan.Tää palsta alkaa täyttyä paskanjauhajista.
Likat lukeneet taas silmät kirvellen ameriikan oppaita ryysyistä rikkauksiin ja miten saan ystäviä vaikutsvaltaa ja rahaa, vai mitensenymeni.
Jos sulla kerran on noin hyvin ja oot rikas niin mitäs ihmettä sää käyt täälä köyhyys palstalla?
Vai ookko sä slummailemassa?
Aivan sama mulle, mutta jos oot tyytyväinen elämääs niin miks ihmeessä sun täytyy tulla tänne purnaamaan?
Niin että reittä pitkin rikkauteen.
sopii joillekin ehkä, minulle ei.
voisin tietysti alkaa katselemaan yli-ikäisiä rikkaita miehiä, jonka olettaisin kohta kuolla kupsahtavan ja minä perisin kaiken.
täytyisi tietysti ottaa selville, ettei tuolla ole muita perillisiä tai että se ei ole kerinnyt tekemään testamenttia ja jättämässä vaikka kirkolle kaiken omaisuutensa.
sitten voisin tulla huokailemaan tänne, että kuinka inhoan köyhiä ruikuttajia, jotka ei tee näitä tietoisia valintoja.
- hyvin menee, mies köhii jo ...
eikö niin?
olet aivan kun veljeni vaimo.
hänkin eli veljeni siivellä koko opiskelunsa ajan ja kehui kuinka helppoa ja halpaa opiskelu on.
jos jotain tarvittiin niin "kyllä mies maksaa!"
vaikka oli velkainen talo ja kaksi alaikäistä huollettavaa. (mitkä -sanalla sanoen - hoiti myös veljeni)
muistan kuinka veljeni vaimo poikansa kanssa (toinen ei ollut vielä syntynyt) oli käymässä luonani.
olimme saunassa ja pesin oman poikani hiukset.
sanoin että samalla voisinkin pestä Matinkin (nimi muutettu) hiukset.
Matin äiti sitten että "noinhan se käykin näppärästi. en olekaan koskaan lapsen päätä pessyt kun mieheni on aina pessyt ne".
tähän vielä, että veljeni vaimon silloinen ammatti oli - - - perhepäivähoitaja!
että silleen!
Älä kadehdi veljesi vaimoa! Hän on löytänyt hyvän miehen, joka antaa hänelle kaiken.Eihän veljesi avioliitto sinulle kuulu millään lailla!Miksi puutut siihen.Olisit taitanut haluta pitää veljesi itselläsi etkä antaa häntä toiselle naiselle. Tulee mieleen ihan ne kamalat tarinat hirviö anopeista, jotka puuttuvat poikansa elämään. Veljesi ja hänen vaimonsa vaikuttavat onnellisilta, kun on pystytty perustamaan perhe ja tekemään lapsia! Jätä heidät rauhaan!
Miksi kadetisin?
Vastaan vaikka tiedän tämän olevan provo.
tai sitten olet sairas ihminen, mitä ei todellakaan ole kadehtimista. pikaista paranemista.
Kuka sanoo että puutun heidän elämäänsä. aika vaikea kun asuvatkin yli sadan kilometrin päässä.
Miksi olisin halunnut veljeni pitää itselläni?
Vaikuttaako onnellisilta? se on hyvä että sinä sen näet. veljeni ei ainakaan ole niin onnellinen. (on itse sen tuonut ilmi) säälin häntä. nyt ehkä jo menee paremmin, kun veljeni sai heidän talonsa maksettua, ja vaimokin on valmistunut, ja vihdoin hänellekin kelpas työ mitä tarjottiin.
Mutta lapsista huolehtiminen on jäännyt kokonaan veljelleni.
HUH!HUH! Veljesi vaikuttaa tosi vätykseltä, kun valittaa siskolleen.Puhuisi vaimonsa kanssa.Juuri tuollainen käytös erottaa parit toisistaan.Toivottavasti veljesi vaimo jaksaa tuollaisen nössön kanssa.
Kilometrit eivät tunnu estävän sinua puuttumasta veljesi elämään.Sinun ei pitäisi sääliä veljeäsi vaan rohkaista häntä ottamaan vastuu omasta elämästään ja perheestään.Miksi et kehoita veljeäsi puhumaan vaimolleen?Miksi annat hänen valittaa sinulle? Miksi säälit aikuista miestä, joka ei ole kypsä aviomieheksi saatika isäksi!
Sinun pitäisi kunnioittaa veljesi perhettä sen verran edes, että toivot heille parasta.Keskittyisit omaan elämääsi ja antaisit veljesi elää omaa elämäänsä.
Aikuinen mies voi aina ottaa avioeron! Kumma tyyppi, kun piiloutuu siskonsa helmoihin. No voi voi, kun aikuinen mies joutuu elättämään perheensä ja oikeen kantamaan vastuun lapsista. VOI!VOI!
Pitäsiköhän sinun tehdä eropaperit veljesi puolesta, kun ei itse siihen pysty.
Ei ole kysymys siittä, että veljeni "valittaisi".
Onpahan tullut joskus mainittua. ja onhan se näkynyt päältä. veljeni vaimokin on sen myöntänyt.
On veljeni vaimolleenkin puhunut, mutta miten koira karvoistaan pääsisi.
Jaa - ei ole veljestäni "isäksi". vaikka on lapset hoitanut melkeinpä yksin.
Miksi "annan veljeni valittaa". hih:=)
tuohon en muuta osaa sanoa, kun totean vaan, että puhumalla paras on. se on vaikea sellaisen käsittää, joka ei asioistaan mitään kenellekään puhu. kannattais sunkin kokeilla.
mielelläni kuuntelen ja otan kantaa.
Ja huom. veljeni ei ole puhunut valittaakseen, eikä ole tarvinnutkaan - on huomattu muutenkin.
Teidän mielestänne kaikki negatiivisista asioista puhuminen on valittamista.?
Vai eikö teidän omaisten kesken ole ollut tapana puhua mieltä askarruttavista asioista, ja tukea toisia?
Meillä se on ollut tapana.
En puutu muiden asioihin, mutta oma kanta asioihin silti voi olla.
sanoinkin että veljeni perhe on vastaavanlainen kun tässä aikaisemman kirjoittajan.
lukekaapa viestiketjua ylöspäin ja tarttukaa hänen ongelmaansa.
tottakai toivon veljeni perheelle (kuten kaikille muillekin - sinullekin) parasta. siksi säälinkin veljeäni.
ja siksi toivon sinulle pikaista paranemista.
ja kuka tässä nyt puuttuu toisten elämään?
vaikka ei edes tunneta. katsokaa peiliin, ennenkun alatte arvostelemaan toisia.
siskoni perheestä ja hänen ongelmistaan en edes viitsi tässä tämänkaltaisten ihmisten kanssa alkaa kirjoittelemaan, sanonpa vaan että ollaan saatu tukea puolin ja toisin. Nyt hän kiittää minua siittä että rohkaisin häntä pitämään päätöksen asian ratkaisuista.
onko teistä tukemaan omia omaisianne. tuskin
ero ja pakeneminen vastoinkäymisten kohdatessa ei ole kaikille ominainen ratkaisu. teillä se on ehkä tapana.
miksi kaikki luulee, että veljeni valittaisi minulle?
hän on KESKUSTELLUT asiasta. eikä vain minulle.
Minäkin olen KESKUSTELLUT omista asioistani ja saanut häneltä tukea.
se ehkä on teille vaikea ymmärtää, mitä on sisarten välinen rakkaus, tukeminen, ja kuunteleminen.
ja tästä KESKUSTELUSTA on melkein kaksikymmentä vuotta.
miksi tässä(kin) keskustelussa puututaan taas yhden kirjoitusta vastaan.
ettekö näe metsää puilta?
kehottaisin lukemaan viestiketju nyt ylhäältä asti kaikessa rauhassa ja pitämään keskustelu nyt yleisellä tasolla.
Ja jos teidän on ihan pakko ronkkia yhden ihmisen asioita, niin tässä on herkullisempi tapaus juuri ennen minua. käykää kiinni. puskii!
pysykäähän ihmiset ketjun varsinaisessa aiheessa.
jos on unohtunut- niin tarkistakaa ekasta viestistä.
oletteko kuulleet mitään sellaisesta sanasta kun : empatia?
katsokaa sanakirjasta mitä se tarkoittaa?
jos yritätte vielä noudattaa sitä, niin huomaatte kun oma piponne löystyy.
kohta voitte sitten heittää ne mielialalääkkeennekin pois. kannattaa kokeilla.
Älä ota itseesi näitä kirjoitteluja. Nämähän ovat vain mielipiteitä.Kun kirjoitit veljestäsi ja hänen vaimostaan, et kai odottanut vain sinua myötäileviä mielipiteitä.
On tietysti tylsää, jos veljesi on onneton vaimonsa kanssa. Tylsää on myös, jos sinä asetut veljesi vaimoa vastaan. Ei se ainakaan paranna heidän perheelämää.
Ymmärrän, että välität veljestäsi, mutta veljesi joutuu viimekäsessä itse rakentamaan suhteensa vaimoonsa.
"et kai odottanut vain sinua myötäileviä mielipiteitä."
Siis en todellakaan. olenhan pyörinyt tällä Suomi24:sen foorumilla jo sikseen pitkään että myötäilevät mielipiteet ei käynyt mielessänikään.
Jos niitä haluaa, tänne ei kannata kirjoittaa.
Mutta että jotkut käyvät yleisessä keskustelussa yhden ainoan kimppuun ja yhden mielipiteen vastaiseen "iskuun". sitä vaan jaksan aina ihmetellä.
Olihan kirjoitukseni tarkoitettu alunperin vain esimerkiksi samantaipaiseen kirjoitukseen.
Toivottavasti vastakirjoittajille tuli hyvä mieli ja parempi itsetunto haukkumalla minut ja veljenikin siinä samassa. jos laittaisin tähän lisää tarinaa elävästä elämästä niin voisivat mällätä koko sukuni. mutta jos en sitä iloa heille antaisikaan.
saavat pönkittää itseään jonkun muun kustannuksella.
Olin ilman ammatillista koulutusta pari vuotta sitten ja päätin aloittaa yritystoiminnan, otin riskin ja lähdin tekemään isoa yritystä melkein nollasta ( siis nolla budjetilla )ja jollain kummalla sain tämän projektin onnistumaan. Nyt työllistän noin 20 henkilöä itseni lisäksi ja saan kuukaudessa noin 4800euron palkkaa. Onni potki meikäläistä ja saimme juuri 15 vuoden sopimuksen yhteistyökumppaniltamme. Eli ottakaa riskejä koska joskus ne kannattavat!
Kysymys:menestyneenä yrittäjänä suositteletko pikaruoka-alan Franchising yrittäjyyttä?
rikkauteen. Itse olen erittäin köyhistä ja onnettomista lähtökohdista, naimaton, nelikymppinen. Olen täysin velaton, on omistusasunto, vuositulot runsaat 70 000, tilillä 200 000 e. Mutta ei tuo omaisuus sinänsä tee ketään onnelliseksi, itselläni se on ennemminkin vapaus päättää omista asioistaan.
Avioliitto ei tosiaan ole tae rikkauksista, mutta voi olla toimeentulon tuho.Itse "rakastuin" niin ihanan boheemiin mieheen(=patalaiska, siipeilijä, työtä vieroksuva, viinaan menevä)Kyllä rahasta teki tiukkaa, vaikka minulla oli omistusasunto ja hyvä palkka. Hyvä, että lapselle sai välillä kaupasta ruokaa, kun "elämän taiteilija" oli ostanut vähän viiniä ja istunut turisemassa taiteilijoiden kanssa.
Tunnustan , että olin sinisilmäinen, mutta onneksi elämä opettaa.Erosin ja siihen loppui rahavaikeudet. Rakkaus taitaa olla monen muunkin kohdalla ihan läheisriippuvuutta.Varsinkin me naiset tunnumme ottavan vaikka minkälaisia renttuja rakkauden nälässä.
On ihan järkevää miettiä, minkälaisen avioliiton haluaa ja minkälaisen kumppanin. En etsi mitään kroisosta, mutta jos joskus lähden uuteen suhteeseen, asetan miehelle tiettyjä vaatimuksia.
Viestisi kuulostaa tosi säälittävältä. Taidat olla tosi surkea ihminen. Rahasta myynyt itsesi ja tulet vielä kehumaan sitä toisille.
Olen itsekin käyhistä oloista ja päättänyt pärjätä. Mutta olen pärjännyt OMILLANI. Enkä ikinä olisi myynyt itseäni vaikka olisi ollut nälissäni. Koska olen kunniallinen nainen.
Voisitko kuvitella lukevasi kirjan Alkemisti? Löytyy tällä hetkellä pokkarinakin. Ehkä saisit itsellesi jonkin ulottuvuuden joka tuntuu puuttuvan kokonaan.
Kirjoittelusta päätellen et ole köyhä materiaalisesti. Mutta todella köyhä henkisesti. Jos selostuksesi pitää paikkansa et ole todella kokenut oikeata köhyyttä, vaan käyttänyt hy
väksesi muiden samaa ansiota.Joten et tiedä todellisesta köydyydestä mitään.Jos todella olet joutunut miettimään päivittäistä ruoka-laskua , mikä voi köyhällä olla noin 3 euroa pv kohden, millä pitää saada koko perhe ruokittua noin 3-5 henkilöä. Joten on todellakin turha hienostella köyhien kustannuksella. Toivon todellakin että huomaat todellisen arjen, kuten rakkaan aviomiehehesin mahdollisen sala-rakkauden. Oletko muuten seurannut puolisosi eri koulutus ym tilaisuuksia, joissa voi olla useita vrk poissa kotoa, onko niitä ollut yhä enenpi. Vai oletko itse kyllästynyt, elämään jossa kaikki on helposti saatavissa, ja olet päätynyt pettämään puolisoasi, joka on uskollinen, tietämättä petollisuudestasi.Joten älä retostele hyvinn-voinnillasi, se voi loppua minä pv hyvänsä, vaikka rakkainpansi kuolemaan.
kun luin tuon tekstin,tuli ensimmäisenä mieleen, mikset kirjoita elämäntarinaasi oikein kirjaksi asti, tienaisit vielä lisää,no onhan siinä vähän hommaa kieroilemalla ja reittäpitkin ,on monen muunkin omaisuus hankittu, katos kun monelta se juna on jo mennyt.
Minustakin tässä olisi ns ainesta !
Entäs rakkaus, vai tuliko se siinä sivussa tuon rahan myötä, on tietysti hyvä että olet osannut nauttia saamistasi eduista tietoisesti vain ne hyväksymällä, mutta elämällä on kaikki puolensa, toivottavasti olet sen käsittänyt. Eli joskus tynnyrin täyttö omaan pussiin päin käy päinvastaiseksi muodossa jos toisessa, toivottavasti sinulle ei käy näin.
nim. elämäntotuus hallintaan
siis tämä oli aloittajalle.
Olen samaa mieltä kanssasi. Synnyin erittäin vaatimattomissa oloissa asuvaan perheeseen maalle. Päätin jo nuorena opiskella ja tavoitella pois siitä kurjuuden kyläpahasesta. Seurustelukumppaniksi kelpasi vain kunnolliset ja työteliäät nuoret miehet. Opintojen loppuvaiheessa perustin oman yrityksen. Paljon saa tehdä töitä, mutta kaikki on sen arvoista, kun kuukausipalkka on 8000-10 000.
Taas näitä ryysyistä rikkauksiin stooreja...Kaikilla ei ehkä ole kuitenkaan samoja mahdollisuuksia.Muutenhan meistä kaikista tulis miljonäärejä!Ja tuskinpa olet perustanut sitä yritystäs ihan viime vuosina.Olosuhteet on aika radikaalisti muuttunu viime vuosina..
Vaikka olen raivannut tieni menestykseen, ei minusta ole tullut kyynistä ja ilkeää. Vanhukset ja hyväntekeväisyys ovat lähellä sydäntäni, samoin lapset. Vanhempiani autan joka kuukausi taloudellisesti.
Ystäviä on vain vähän ja nekin todellisia sellaisia. Lapsuudenystäviä ei ole, he jäivät kyläpahaseen, tekivat liudan lapsia, asuvat tukiasunnoissa ja surevat huonoa kohtaloaan.
Minä opiskelin kunnialla ja nyt nautin mukavasta elämästä, matkoista, hulppeasta asunnostani, kauniista autoista, tauluista ja muusta materiasta, jota olen voinnut hankkia. Vanhempani ovat tyytyväisiä menestykseeni.
kun köyhyyspalstalla kehuskelet!
sinä työteliäs osa 2 paljastit vahingossa, sinulla EI ole ystäviä eikä elämää, osanottoni sinulle ja kaikille sinun kaltaisille,pidä tauluistasi huolta.
Hyvä että olet pärjännyt mutta tuosta kirjoituksestasi viestii, et kait hävennyt kotiasi, tuli vaan sellainen tunne, kun tekstiäsi lukee, mitä äitisi ja isäsi olisi sanoneet tuon luettuaan?
viestistäsi ei uskoisi että olet jo 50 v.
En ole todellakaan kateellinen jos niin luulet, kunnioitan vaan elämänarvoja etten tekojani ala kehumaan, kelpasiko vanhempasi kylään sinun appilaan?
yst. tutkija
>>50 vaiheeseen mennessä olisi pitänyt talous saada kuntoon.
"etsin ihan tietoisesti itselleni mukavan, ujon ja varakkaan opiskelija poikakaverin.Hänen vanhempansa olivat ostaneet pojalle asunnon, kustansivat ruuat,kirjat,lomamatkat ym. Oli ihan mukavaa aikaa seurustella.Omaa rahaa ei kulunut."
Toisinsanoen sinä olet hyväksikäyttäjä?
Arvaa kahdesti arvostetaanko ja kadehditaanko hyväksikäyttäjiä tässä, tai missään muusskaan maassa? Paskat nakkaan sinun rikkauksillesi, koska raha ja tavara ei merkitse yhtään mitään.
Siinä olet oikeassa että rikkaus vaatii työtä. Sinun valintojasi on leimannut ja motivoinut pelkkä pelko. Et uskalla olla oma itsesi vaan sinun piti hyväksikäyttää miehen vanhempia ja miestä ja elää kuin iilimato että saisit rahalla turvatun tulevaisuuden.
Minä en ole tehnyt yhtäkään päätöstäni pelosta sen jälkeen kun lähdin maailmalle, vaan olen antanut palaa elämässäni ja nauttinut ihmisistä ja heidän ajatuksistaan. Se on tuonut rikkauksia minulle, mutta voin sanoa että minun pankkitilini ei varmasti pärjää sinun rahoillesi ja omaisuudellesi. Kokemuksilla ja muistoilla päihitän sinut kyllä kuus-nolla ja minulla on varmasti enemmän esineitä jotka on annettu rakkaudesta juuri minulle, kuin sinun statussymbolit jotka olet itse haalinut kartanosi seinien sisälle pelkällä rahalla.
Mikä merkitys sillä kaikella haalitulla paskalla on, kun pähkäilet asiasta ja projektista toiseen kun elämäsi tuntuu tyhjältä jos pysähdyt? Pelkäätkö todella hengähtää ja katsoa ympärillesi? Ei elämän tarkoitus ole tehdä työtä ja kerätä pelkästään rahaa. Säälin lastasi jonka äidillä ei ole mitään muuta elämässä kuin fyysinen omaisuus. Toivottavasti hän ymmärtää joskus ettei kaikki ihmiset maailmassa ole pelkkiä tyhjiä kuoria joiden arvo mitataan rahassa, ja toivottavasti hän ymmärtää joskus ettei vanhemmat olekaan kaikkivoipia ja että hän pystyy sen vuoksi antamaan anteeksi sinulle ja hyväksymään sinun puutteesi.
siinä tuli tyhjentävästi ,ja asiallisesti kerrottua kaikki oleellinen, kiitos
Kuvitteletko , että olet joku kateuden kohde tai ,että olet jotenkin arvostettu ihmisenä?
Hyväksikäyttäjät loiseläjät on inhottavimpia ja tyhjänpäiväisiä paskakasoja!!!!
Ällötät!!!!!
Tuohan on aika simppeliä.
Iskit valmiiseen kultasuoneen.
Meidän muija oli paljon kaukokatseisempi.
Mennessämme naimisiin meillä ei ollut kuin pahvilaatikollinen astioita ja lakanoita.
Sekä minulla hieman opintolainaa.
Vaimo ilmeisesti panosti koulutukseen. Siis minun.
Itsellään hänellä oli takana perinteinen kansakoulu.
Alusta alkaen vaimo on ollut tyytyväinen aineellisiin puitteisiin.
Kouluttamattomuus myös antoi mahdollisuuden tietyn laiseen "koskemattomuuteen".
= Oli melkein sama oliko töissä vai ei.
Lasten kanssa vuosikaudet kotona.
Yhteinen tili ja rinnakkaiset luottokortit.
Emme nytkään ole rikkaita.
Sen verran taloudellista pelivaraa että voimme kohtuuden puitteissa toteuttaa mielihalujamme.
kuten töissä käymisen lopetus kulutustottumuksia muuttamatta.
Mutta eipä muija ole valittanutkaan!
Toiset antaa kertamaksulla ja toiset sitoutuvat antamaan jatkuvaa korvausta vastaan kunnes kuolema erottaa... Että silleen.