Kuolema on ajankohtainen perheessämme, sillä isämme tekee kuolemaa.
Pelkään hänen kuolemaansa? Pelkään hänen menettämistään "jonnekin". Pelkään myös äidin kuolemaa ja hänen "katoamistaan" jonnekin? Myös oma kuolemani pelottaa.
Kuka voi sanoa, minne me joudumme/pääsemme? Mitä kuolemassa tapahtuu? Onko se kuin nukahtaminen?
Mitä kuoleman jälkeen? Onko sairas taas terve jne.
Lohdutuksen sanoja pyydän, pliis
Pelkään hänen kuolemaansa? Pelkään hänen menettämistään "jonnekin". Pelkään myös äidin kuolemaa ja hänen "katoamistaan" jonnekin? Myös oma kuolemani pelottaa.
Kuka voi sanoa, minne me joudumme/pääsemme? Mitä kuolemassa tapahtuu? Onko se kuin nukahtaminen?
Mitä kuoleman jälkeen? Onko sairas taas terve jne.
Lohdutuksen sanoja pyydän, pliis
Vastaukset 40
Vanhimmat
minun lohdutuksen sanat jotka ovat: Kuolemaa ei ole.
Jatkamme elämää muussa ulottuvuudessa. Voimme myös käydä katsomassa välillä lähimmäisiämme jotka jatkavat maan päällistä elämää.
Siellä toisella puolella ei ole mitään sairauksia.
"Pelkään hänen kuolemaansa? Pelkään hänen menettämistään "jonnekin". Pelkään myös äidin kuolemaa ja hänen "katoamistaan" jonnekin? Myös oma kuolemani pelottaa."
No hän "katoaa" henkimaailmaan, eli ei oikeastaan katoa minnekään, vaan palaa alkuperäiseen astraalimuotoonsa.
"Kuka voi sanoa, minne me joudumme/pääsemme? Mitä kuolemassa tapahtuu? Onko se kuin nukahtaminen?
Mitä kuoleman jälkeen? Onko sairas taas terve jne."
Kuolema on olomuodon vaihdos. Se on tietynlaista "taajuusmatkustamista". Koko maapallolla eläminen on tietynlaista taajuusmatkustamista, joka onkin tarkoitettu väliaikaiseksi reissuksi.
Tjaa...nukahtaminen - tavallaan kyllä, tavallaan ei. Ei ihminen kuoltuaan mitään "ikiunta" nuku, vaan on hyvinkin pirteä henkimaailmassa. Fysiologisen kuoleman jälkeen ei todellakaan ole mitään sairauksia, mikä onkin koko "homman kauneus".
Lohdutuksen sanoja pyydän, pliis
niin yltiö positiiviselta, että on melkein vaikea uskoa:)
Ja itsekin olen vähän tutkiskellut tätä asiaa ja astraalijuttuja jne, mutta silti itseäni on aina jotenkin pelottanut/ahdistanut se ajatus siitä "siirtymisestä" astraalitasolle. Olen jotenkin aina ajatellut, että se on varmaan kivuliasta tai jollain muulla tavalla "outoa", oudon tuntuista jne.
Mitä tiedän "kuolintaajuuksista", niin olo siellä on aivan mahtava. (Pääsen käsittääkseni itse sinne meditoimalla.)
Sellainen mieletön "laaja" fiilis. Olen osa kaikkea, kaikki on osa minua. Ei ole pelkoa, eikä stressiä...tietynlaista rakkaudessa leijumista...
"Mitä tiedän "kuolintaajuuksista", niin olo siellä on aivan mahtava. (Pääsen käsittääkseni itse sinne meditoimalla.)
Sellainen mieletön "laaja" fiilis. Olen osa kaikkea, kaikki on osa minua. Ei ole pelkoa, eikä stressiä...tietynlaista rakkaudessa leijumista... "
...olen sen itsekin käsittänyt, mutta - huvittavaa - itseäni pelottaa juuri sanantarkasti se SIIRTYMINEN tuonne astraaliselle puolelle. Olen aina ajatellut, että se on jotenkin tosi epämielyttävää. Siis, juuri se siirtyminen. Olen myös käsittänyt niin, että sen jälkeen on lähinnä vain hienoja - juuri tuollaisia stressittömiä - olotilija ja kokemuksia edessä- En ole kyllä varma mistään, mutta näin olen lueskellut. Tilasinkin juuri aiheesta tämän kirjan: http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9781571744470
Vai astraaliprojektio kiinnostaa? Tiesitkö, että astraaliprojektiota harjoitellaan ja harjoitetaan paljon noitien keskuudessa? Kykyä todella tarvitsee harjoitella, sillä se ei ole ihmisen luonnollinen kyky. Jumala on luonut ihmisen pysymään omassa kehossaan ja siksi omasta kehosta tuntuu vaikealta poistua. Niin asian kuuluukin olla! Ihminen tarvitsee demonisia kykyjä poistuakseen kehostaan.
Valitettavasti todella monet ovat etsineet vastauksia kysymyksiinsä näiltä alueilta ja halunneet saada hienoja kokemuksia. Todella monet etsivät rauhaa, täyttymystä, iloa näistä vastaavista asioista, mutta eivät löydä. Miksi ihmiset etsivät vettä tyhjästä astiasta? Miksi eivät etsi sieltä, missä vesi virtaa runsaana, puhtaana ja kirkkaana?
Kirjassa Gurun kuolema (kirjoittaneet Rabindranath R. Maharaj & Dave Hunt) kerrotaan pojasta, joka alkoi kolmivuotiaana opiskella hindulaisuutta. Mietiskelyn hän aloitti viisi vuotiaana. Hänestä tuli joogi ja häntä palvottiin guruna.
Tässä pieni pätkä kirjasta. Maharajkin harjoitti astraaliprojektiota ja oli paljon joogatranssissa, mutta luepas, ketä hän transsissaan tapasi. Huomaa myös, että hänkin saavutti mietiskelyn aikana rauhan, mutta se ei kestänyt mietiskelyhetkeä pitempään.
"Vaikka mietiskelyssä kokemani rauha niin helposti häipyikin minusta, jooganharjoittamisen ruokkimat okkulttiset voimani lisääntyivät hitaasti ja alkoivat näyttäytyä julkisesti. Koska tiesin, että ilman näitä yliluonnollisen todellisuuden ilmentymiä en milloinkaan saisi paljon seuraajia, olin iloinen hengellisen voimani kasvusta. Usein ne, jotka kumarsivat minua, tunsivat kirkkauden ja kokivat sisäistä valaistumista, kun kosketin heitä otsaan siunaukseni merkiksi. Olin vasta kolmentoista, ja jo nyt avustin kuuluisan gurun "Shakti patia". Se oli todellinen merkki siitä, että kutsumukseni oli oikea! Shakti on yksi niistä nimistä, joita on annettu Kalille, Shivan murhanhimoiselle, vertajuovalle puolisolle. Hän on maailmankaikkeuden ytimestä vuotavan alkuvoiman äitijumala. Miten jännittävää olikaan olla hänen voimansa kanava!
Usein jumalat näyttäytyivät syvän mietiskelyni aikana ja puhuivat kanssani. Toisinaan tuntui siltä, että minut kuljetettiin astraaliprojektion avulla kaukaisille planeetoille tai uusien ulottuvuuksien maailmoihin. Vasta vuosia myöhemmin sain tietää, että hypnoosia ja LSD:tä käyttämällä samanlaisia kokemuksia voitiin saada aikaan laboratorioissa parapsykologian tutkimuksissa. Useimmiten olin joogatranssissa kahden kesken Shivan Hävittäjän kanssa. Istuin pelokkaana hänen jalkojensa juuressa. Hänen kaulansa ympärille kietoutunut jättiläiskobra tuijotti minua sähisten ja lipoi uhkaavasti kieltään. Toisinaan ihmettelin, miksi yksikään tapaamistani jumalista ei näyttänyt ystävälliseltä, lempeältä eikä rakastavalta. Mutta ainakin ne olivat todellisia - sitä en epäillyt - eikä pelkkiä myyttejä niin kuin kristittyjen jumala, joulupukki." (sivut 73, 74)
Huomaa, että Maharajn koskiessa ihmisiä, nämä ihmiset kokivat voimakkaita elämyksiä. Kyse ei ollut kutienkaan Jumalan voimasta, joka vaikutti tämän nuoren joogin elämässä. Kyse oli aivan päinvastaisesta voimasta. Kannattaa kiinnittää huomiota, että samoista voimista on kyse myös "äiti" Ammasta puhuttaessa.
Maharaj kohtasi myöhemmin Jeesuksen ja tuli todelliseen uskoon. Hindulaisuuden tarjoamat asiat eivät tyydyttäneet häntä.
"Itkin katumuksen kyyneliä sen elämän vuoksi, jota olin elänyt; kaduin kiukkua, vihaa, itsekkyyttä ja ylpeyttä, kaduin sitä, että olin palvellut epäjumalia ja ottanut itselleni kunnian, joka kuului yksi Jumalalle, ja sitä, että olin kuvitellut hänen olevan samanlainen kuin lehmä tai tähti tai ihminen. Rukoilin monta minuuttia. Ennen kuin olin lopettanut rukoukseni, olin saanut varmuuden siitä, ettei Jeesus ollut vain yksi monesta miljoonasta jumalasta. Hän oli tosiasiassa se Jumala, jota olin kaivannut. Olin kohdannut uskossa Jeesuksen ja saanut selville, että hän oli Luoja itse. Kuitenkin hän rakasti minua niin paljon, että tuli ihmiseksi minun tähteni ja kuoli minun syntieni takia. Kun tajusin sen, tonneittain pimeyttä tuntui kohoavan päältäni ja loistava valo virtasi sieluuni. 'Rakkauden aurinko' oli syttynyt minunkin sydämeeni!
Astraalimatkat toisille planeetoille, ylimaallinen musiikki ja psykedeeliset värit, jooganäyt ja syvässä mietiskelyssä saavutetut tajunnan korkeammat asteet - kaikki nämä asiat, jotka kerran olivat olleet niin jännittäviä ja ylevöittäviä, hajosivat tuhkaksi ja tomuksi. Nyt en ollut kokemassa mitään uutta psyykkistä matkaa. Siitä olin varma. - - Jeesus oli tullut asumaan minuun. Tiesin, että hän oli ottanut pois syntini. Tiesin, että hän oli tehnyt minut sisältäpäin uudeksi ihmiseksi. En ollut koskaan ollut niin aidosti onnellinen. Katumuksen kyyneleet muuttuivat ilon kyyneleiksi. Ensi kertaa elämässäni tiesin, mitä todellinen rauha oli. Viheliäinen, onneton, surkea, kurja tunteeni meni menojaan. Olin Jumalan yhteydessä. Tiesin sen. Kuuluin nyt Jumalan lasten joukkoon. Olin syntynyt uudelleen." (Sivut 130, 131)
Astraalimatkat ovat mahdollisia. Joogassa voi kokea mielettömiä fiiliksiä. Mutta tyydyttävätkö nämä kokemukset ihmistä todella? Miten edes saatatte ajatella, että ihminen päätyisi kuoleman jälkeen tähän tilaan, johon ihminen voi päästä meditoidessaan, joogatessaan, transsissa ollessaan, hypnoosissa. Väitän, että kuolema on jotain ihan muuta!
Miksi kokeilla jotain, joka on todettu jo turhaksi? Miksi ei heti pyytäisi Jeesukselta juotavaksi elävää vettä, joka tyydyttää janon perinpohjisesti?
Siunausta sinulle! Lukekaahan kirja Gurun kuolema kokonaisuudessaan, jos kiinnostaa! Kirja on mielenkiintoinen!
on kokea olonsa hyväksi? Eikö jopa kristinuskon Jumala sitä ihmiselle haluaisi? Ja jos joku kokee olonsa astraalitasolla (käsittääkseni on muitakin tasoja) hyväksi, niin mitä pahaa siinä on? Olen muutama kerran onnistunut tekemään astraaliprojektio ja se on ollut ihan hyvä kokemus, mutta asenteeni siihen oli kuitenkin aika maanläheinen, eli että se nyt vain oli tuollainen juttu. Tarkoitan sitä, että en nostanut asiaa millekään jalustalle. Mutta, en myös painanut sitä maan rakoon.
Toivon hyvää meille kaikille, se riittäköön minulle.
Samaten voisin kysyä onko elämässä tärkeintä kokea olonsa hyväksi? Joku juuri väitti, että tärkeintä Jumalalle on ihmisen onnellisuus. Eikö paljon tärkeämpää ole tehdä asiat oikein? Ei kaikki asiat, jotka tuottavat mielihyvää, ole oikein ja ihmiselle hyväksi. Astraaliprojektio ei ole tarkoitettu ihmiselle. Eikä ihminen sitä luonnostaan osaa, juuri siitä syystä. Sen tekemiseen tarvitaan apua pahoilta voimilta, ymmärrätkö? PAHOILTA HENGILTÄ. Astraaliprojektion tekeminen ja muunlainen kanssakäyminen pahojen henkien kanssa rikkoo sinua itseäsi, vaikka hetkellisesti tuntisitkin siitä hyvää oloa.
Kyllä Jumala tietenkin haluaa, että ihminen kokee olonsa hyväksi. Se tulee kuitenkin juuri sitä kautta, että ihminen tekee oikein. Jos tekee väärin/tuntee syyllisyyttä, voi pyytää anteeksi jne. Jumala haluaa ehdottomasti suojella sinua ja kaikkia ihmisiä kaikelta rikkinäisyydeltä. Vihollisen kanssa touhuaminen on äärimmäisen riskialtista. Sen vuoksi Jumala on ehdottomasti kieltänyt kaikenlaisen noituuden harjoittamisen, johon astraaliprojektio myös kuuluu.
Vanhan testamentin aikaan noituuden harjoittamisesta seurasi kuolemantuomio. Niin vakava rikos se oli. Kapinointi Jumalaa vastaan on myös noituuteen verrattava asia. Ihmisen kuuluu pitää Jumala korkeimpana ja noudattaa hänen antamiaan ohjeita. Silloin ihmisen käy hyvin ja hän voi olla onnellinen.
Minäkin toivon hyvää meille kaikille!
onnellinen jos ei tee asioita oikein. Sitä tuntee myös olonsa hyväksi jos on tehnyt kaikki oikein. Ja se on ainoa asia josta Jumala voisi olla kiinnostunut.
"Astraaliprojektio ei ole tarkoitettu ihmiselle."
Kelle sitten? Meillä on se kyky plus monta muutakin kykyä. Joka yö nukkuessamme me irtaudumme ruumiistamme ja käymme "kotona" hakemassa voimia että jaksaisimme elää tätä maallista elämää.
"Vanhan testamentin aikaan noituuden harjoittamisesta seurasi kuolemantuomio. Niin vakava rikos se oli."
Ei vain vanhan testamentin aikoihin vaan paljon myöhemminkin on kirkko vainonnut ns noitia ja tuominnut heidät kuolemaan. Vieläkin on uskovaisilla se luulo että ihmiset jotka ovat kehittäneet erilaisia kykyjä ovat paholaisen kavereita. No, paholaista ei ole olemassa. Ainoa mitä on on Jumala. Se paha mitä näet on ihmisen omaa luomista johtuen paljon juuri uskonnoista jotka näkevät ja samalla luovat pahaa. Jos fokusoi niin paljon pahaan ja pelkoon kuin nyt uskovaiset tekevät luo samalla juuri sitä. "Mitä kylvät, sitä niität."
"Kapinointi Jumalaa vastaan on myös noituuteen verrattava asia."
Mitä ihmettä on kapinointi Jumalaa vastaan? Kaikki mitä teemme on kokemusta Jumalalle. Hyvä tai paha.
että kirjoittelet tänne! Minä ainakin olen saanut paljon rohkaisua teksteistäsi, olen sen jo kerran aikaisemminkin sanonut sinulle:)
Varsinkin, kun näyttää että olemme kiinnostuneet samanlaisista asioista ja sinulta puuttuu pelko näitä asioita kohtaan, niin siitä olen saanut paljon! Hyvää päivän jatkoa sinne Ruotsiin:)
Kyllä meitä on paljon jotka olemme "heränneet". Ja joka päivä meitä tulee lisää. Se paha mitä esim uskovaiset näkevät maailmassa herättää enemmän ja enemmän meikäläisiä joten kohta meitä on enemmän kuin muita. :-)
Pahasta puheen ollen. Kun näemme ihmisten kärsivän maailmassa ja kaikenmaailman Bushien ja bin Ladenien ja Sadatien tyrannisoivan ihmisiä niin meidän tulee vain lähettää heille rakkautta. Sillä sitä he tarvitsevat kaikkein eniten. Se joka ei osaa rakastaa tyrannisoi muita. Ei pidä koskaan lähettää vihaa sellaisille koska heillä on sitä ihan tarpeeksi jo. Sitä ei monet ymmärrä.
Jumalan tahdon ja ohjeet noudattamalla ihminen tekee oikein ja on onnellinen. Ja toden totta silloin tuntee olonsa hyväksi! Eihän Jumala ilkeyttään ole ohjeita antanut, vaikeuttaakseen ihmisten elämää! Päinvastoin!
Samalla tavalla kuin Jumala voi antaa armolahjoja esim. kyvyn tehdä ihmeitä tai viisauden sanat, samalla tavalla pahat henget voivat antaa kykyjä, joita ovat esimerkiksi juuri astraaliprojektio, kolmas silmä tai selvännäkökyky. Nämä kyvyt eivät ole tarkoitetut ihmisille, vaikka ne vaikuttaisivat kuinka kiinnostavilta ja houkuttelevilta tahansa!
"Kaikki mitä teemme on kokemusta Jumalalle. Hyvä tai paha."
Mitä ihmettä sinä tällä tarkoitat? Pidätkö Jumalaa jotenkin pienenä, kun ajattelet, että Jumala tarvitsisi ihmisten kokemuksia? Ajatteletko, että Jumala jotenkin kasvaa ihmisten mukana? Ja tarkoitatko, että ihmisen on hyvä teehdä myös pahaa, jotta sekin olisi hyödyllistä kokemusta Jumalalle? Todella omituista. Ei voi ymmärtää...
Kapinointi on juuri sitä, että ihminen haluaa olla Jumalan vertainen, itse Jumala. Käärmeen tarjoama omena (lupaus kuolemattomuudesta ja Jumalan kaltaisuudesta) maistuu hyvälle vielä nykyäänkin monen suussa! Ihmisen pitää nöyrtyä Jumalan alamaisuuteen ja palvoa häntä Herranaan ja Kuninkaanaan.
Jumalan tahto on meidän tahtomme niin kuin meidän tahtomme on Jumalan tahto koska olemme Jumalasta.
Pahoja henkiä ei ole. Ja ihmisillä on kyky astraaliprojektioon, hänellä on kolmas silmä ja selvännäkökyky mutta kaikilla ne eivät ole kehittyneet. Mutta kaikki voivat ne kehittää. Niitä ei tarvitse keneltäkään pyytää. Ei Jumalalta eikä paholaisilta.
Eivätkä nämä kyvyt ole sen kiinnostaviampia kuin muutkaan ihmisen kyvyt. Ne vain ovat.
"Mitä ihmettä sinä tällä tarkoitat? Pidätkö Jumalaa jotenkin pienenä, kun ajattelet, että Jumala tarvitsisi ihmisten kokemuksia? Ajatteletko, että Jumala jotenkin kasvaa ihmisten mukana? Ja tarkoitatko, että ihmisen on hyvä teehdä myös pahaa, jotta sekin olisi hyödyllistä kokemusta Jumalalle? Todella omituista. Ei voi ymmärtää..."
Kun kerran olemme Jumalasta ja henkenä emme mekään voi mitään kokea vaan meidän on tultava tänne maan päälle materiaan se tekemään.
Ymmärrän ettet tajua. Enkä voi sitä sinulle paremmin selittää koska sinulla ei tosiaan ole sitä ymmärrystä koska et pysty ajattelemaan esim sitä että "pahaa" ja "hyvää" ei ole. On vain asioita jotka toimii ja asioita jotka eivät toimi. Tämä maallinen elämä on meidän hiekkalaatikkomme, ei meidän oikea elämämme.
"Kapinointi on juuri sitä, että ihminen haluaa olla Jumalan vertainen, itse Jumala. Käärmeen tarjoama omena (lupaus kuolemattomuudesta ja Jumalan kaltaisuudesta) maistuu hyvälle vielä nykyäänkin monen suussa! Ihmisen pitää nöyrtyä Jumalan alamaisuuteen ja palvoa häntä Herranaan ja Kuninkaanaan."
Ihminen on osa Jumalaa. Jumala ei ole meistä erossa vaan Jumalan valtakunnan löydämme sisältämme. Olemme mahtavia jumalallisia olentoja. Eikä meissä ole syntiä.
Meidän ei tarvitse palvoa ketään eikä mitään. Ainoa asia mikä meidän on ymmärrettävä on rakkaus. Jumala on Rakkaus ja Elämä. Ja me olemme osa hänestä.
Aritta vaikuttaa vahvasti saaneen "johdatuksensa" sielun viholliselta. Hänen puheissaan on liian paljon ristiriitaisuuksia Raamattun kanssa. Kuolleilla ei ole asiaa maan päälle, eikä sieltä käydä kurkkimassa, mitäs tänne maapallolle kuuluu ! Paljon muutakin hölynpölyä tämä Aritta puhuu. T: tavallinen Jeesukseen uskova mummo 49 v.
ei ole totuus ja sen olen tullut huomaamaan elämäni aikana. Miksi silloin viitsisin seurata sen sanoja?
Voisit kertoa näille "kuolleille" ettei heillä ole asiaa maan päälle. He eivät ole sitä tajunneet koska he usein tekevät sen kuitenkin. Ja kuka heitä kieltäisi? Jumalako? Ehkäpä tämä verenhimoinen Jahve.
Voit ihan rauhassa pitää puheeni hölynpölynä koska niin minäkin ajattelen uskovaisten puheista.
Minulla on liikaa aikaa ja olen joskus lukenut Aritan jorinoita. Rivien välistä paistaa syvä halveksinta kristittyjä ja Jumalaa kohtaan. Hänen "totuutensa" ovat ristiriidassa jopa okkultististen tietojeni kanssa.
Hän on toistuvasti väittänyt ettei pahoja henkiä ole olemassa. Minä taas satun tietämään että näitä on olemassa. Epäilenkin että hänet on johdettu harhaan näiden henkien toimesta.
Olen nimittäin uteliaisuuttani tutkinut ja lukenut asioista ja tullut siihen päätelmään, että henget ovat melko usein vihamielisiä. Sellaisen läsnäollessa ihminen kokee jo luonnostaankin pakokauhun kaltaista painostavaa oloa. Minä olen sen kokenut ja minun oli pakko mennä ulos. Olin juuri päättänyt olla nauhoittamatta evp-nauhoituksen ja sillä hetkellä minut valtasi painostava tunne, ikäänkuin olisin ollut velvoitettu nauhoittamaan. Ihan kuin siinä ei olisi ollut tarpeeksi. Heti ulkona ollessani, joku karva leijaili naamani eteen ja jäi ilmaan noin minuutiksi. Se meni jopa loitommaksi, kun sitä yritti ottaa kiinni. Tässä oli yksi muisto.
Oli miten oli, näillä jutuilla ei kannata leikkiä. En ota kantaa siihen, ovatko kaikki henget ns. demoneja, vai vain osa.
Ja alkuperäiselle nimimerkille anteeksi (jos tätä edes ikinä luet) että kirjoittelen näin, vaikka se ei liity sinun pelkoosi. Olen varma että isälläsi on ollut aikaa pohtia asioita ja hän on valinnut oikean polun. Uskon että te näette vielä. Minäkin olen menettänyt läheisen ja itse pidän totena että rukoilemalla ja uskomalla Herraan, kaikki kääntyy lopulta parhainpäin.
Olen tutkinut tuota gurua ja tulen nyt tulokseen että hän löysi valoa. Hän suunnistaa oikein. Jeesus on hänen tiensä, sillä Jeesus symboloi hänelle Rakkautta.
" Astraalimatkat toisille planeetoille, ylimaallinen musiikki ja psykedeeliset värit, jooganäyt ja syvässä mietiskelyssä saavutetut tajunnan korkeammat asteet - kaikki nämä asiat, jotka kerran olivat olleet niin jännittäviä ja ylevöittäviä, hajosivat tuhkaksi ja tomuksi. Nyt en ollut kokemassa mitään uutta psyykkistä matkaa. Siitä olin varma. - - Jeesus oli tullut asumaan minuun. Tiesin, että hän oli ottanut pois syntini. Tiesin, että hän oli tehnyt minut sisältäpäin uudeksi ihmiseksi. En ollut koskaan ollut niin aidosti onnellinen. Katumuksen kyyneleet muuttuivat ilon kyyneleiksi. Ensi kertaa elämässäni tiesin, mitä todellinen rauha oli. Viheliäinen, onneton, surkea, kurja tunteeni meni menojaan. Olin Jumalan yhteydessä. Tiesin sen. Kuuluin nyt Jumalan lasten joukkoon. Olin syntynyt uudelleen." (Sivut 130, 131) "
Astraalimatkat kuuluvat psyykkiseen todellisuuteen. Siis ehdonavaraisiin epätyydyttäviin valtakuntiin. Gurun selostuksista käy ilmi, että hän painottaa muotoa, joka kuuluu epäoleelliseen, unenkaltaiseen, ei-toteen. Psyykkiset matkat ovat totta kulloisellekin sangen monesti, mutta tyydyttäviä vain jos Rakkaus on mukana. Aluksi voi olla tarvetta keppihevoseen, esim. Jeesus, mutta myöhemmin Rakkaus itsessään riittää.
Psyykkisten matkojen tarve jää pois kun Rakkaus koetaan itsenään ilman muodollisia ja nimellisiä lisukkeita ja keppihevosia. Rakkaus voidaan kokea myös tällä puolen, sillä muodot eivät rajoita Rakkautta, Olemista ja Tietoisuutta.
Rakkaus-Oleminen-Tietoisuus on muodoista riippumatta itsenäinen todellisuus kaiken astraalin ja psyyken tuolla puolen. SE antaa mahdollisuuden luomiselle noihin todellisuuksiin, siten "kannattaat" tai "ylläpitää" todellisuuksia, myös fyysistä.
Luomisen alkusyy löytyy Rakkaudesta joka On ja joka on samalla Tietoisuus. Nämä kolme yhdessä, ja tarkoittavat samaa kuin Isä, Poika ja Pyhä Henki.
mihin uskonto pyrkiikin. Pelottelua.
Lempirunoni on japanilainen tankaruno:
"Kuin uni uneen
minä synnyin maailmaan
ja mieli on niin
kevyt: kuin kaste aamuun
minä kerran katoan".
Kiva runo, mutta sinä olet typerys. Miten ihmisen luonnollinen kuolemanpelko liittyy uskontoon? Pelko siitä kun menettää läheisensä?
Älä ystäväni pelkää! Uskot Jumalaan. Uskotko myös myös Jeesuksen kuolleen puolestasi? Jokainen, joka uskoo Jeesukseen, joka on kuollut omien syntien vuoksi, saa uskoa olevansa pelastettu. Jeesus on käynyt läpi kuoleman, jotta sinun eikä Jeesuksen vastaanottaneiden läheistesi tarvitse pelätä kuolemaa.
Lue, mitä Jeesus sanoo opetuslapsilleen, juuri ennen kuin hänet otettiin kiinni ja vietiin ristiinnaulittavaksi. "'Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta - enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.'" "'Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon." Joh. 14:1-3, 27
Ajattele, Jeesus lupaa sinullekin oman rauhansa. Ajattele, millainen rauha Jeesuksella oli ja on. Sinulla voi olla samanlainen rauha! Jeesus on jokaisen lapsensa kanssa jokaisena elämän päivänä ja myös kuoleman hetkellä. Jeesus/Jumala ei koskaan hylkää/jätä lastaan yksin pimeään. Kuolemankin hetkellä jokaisella saa olla Jeesuksen antama rauha sydämessään. Saa olla sellainen varmuus, että Jeesus vie omat lapsensa kerran taivaan kotiin, jossa hän on nyt valmistamassa kotia (englantilaisen käännöksen mukaan kartanoa) jokaiselle lapselleen. Taivaassa ei ole enää kuolemaa, ei itkua, ei kipua, ei sairauksia, ei pelkoa, ei pimeää eikä mitään, mikä liittyy pahuuteen ja synnin seurauksiin.
Toivon ja rukoilen, että sinäkin henkilökohtaisesti kokisit Jumalan/Jeesuksen äärettömän suuren rakkauden sinua ja sinun läheisiäsi kohtaan. Sellaiseen valtavaan rakkauteen on hyvä luottaa ja turvata. Muistathan, kuinka raamattu kertoo, että rakkaudessa ei ole lainkaan pelkoa. Pelkoon kuuluu rangaistus, mutta Jeesuksen vastaanottaneena sinua ei kohtaa rangaistus (1. Joh. 4:16-18). Tästä voit olla täysin varma!
Itse ajattelen kuoleman olevan kuin nukahtaminen ja nukkuminen. Jeesus itse sanoi kuolleen tytön nukkuvan. Kuollut ei tosin ilmeisesti näe unia. Tarkalleen kukaan ei käsittääkseni voi sanoa, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Meillä saa kuitenkin olla rauha ja luottamus siihen, että Jumala/Jeesus on meidän kanssamme eikä mitään pahaa tapahdu meille kuolemassakaan.
Jos läheisesi eivät vielä usko Jeesukseen, voit rukoilla heidän puolestaan ja jättää heidät Jeesuksen haltuun. Jos koet, että sinun tulee kertoa heille Jeesuksesta, niin tee se.
Voimia ja rauhaa sinulle ja perheellesi! Jeesus on sinua lähellä, kun rukoilet ja hän kuulee jokaisen rukouksesi!
Olen lukenut paljon kuolemaa käsittelevää kirjallisuutta. Jotenkin "jokin" vain estää minua lukemasta meedioitten välityksellä annettua tietoa rajan takaa. R-L Luukkanenkaan ei saa minua puolelleen.
Kukaan ei ole tullut kertomaan, millaista elämä kuoleman jälkeen on... Hoitajat, jotka ovat nähneet monta kuolemaan, kertoivat sen olevan hyvin kaunis tapahtuma.
Tiedät varmasti, että raamattu kieltää ehdottomasti olemasta yhteydessä kuolleisiin. Se "jokin", mikä sinua estää, on Jumala itse. Kiitos ja ylistys hänelle, että hän suojelee sinua!
Kuolleisiin ihmisiin ei voi olla yhteydessä. Kuolleet eivät voi olla yhteydessä tähän maailmaan. Meediot saavat yhteyden pahoihin henkiin. Nämä henget eivät koskaan ole oikeita aitoja eläneitä ihmisiä. Nämä henget kyllä tietävät paljon asioita kuolleista ihmisistä (ja muustakin), sillä pahat henget ovat eläneet kauemmin kuin ihmiset. Itse asiassa pahat henget ovat kerran olleet taivaassa olleita hyviä enkeleitä, jotka kuitenkin valitsivat seurata Lusiferia eli Paholaista.
Eilen juuri kuuntelin sattumalta Radio deistä ohjelmaa taivaan ja maan väliltä. Sinne soitti joku henkilö, jonka tuttu oli käynyt ennustajien juttusilla. Tämä henkilö oli ilmeisesti saanut itseensä pahan hengen, koska henkilön käytös oli muuttunut täysin. Hän oli alkanut sihistä ja katsoa oudosti yms. Tämä soittanut henkilö oli voimakkaasti rukoillut henkilön puolesta ja henkilö oli lopulta vapautunut pahasta hengestä.
Ennustajat ja meediot eivät välttämättä itsekään tiedä olevansa pahan käytössä. He uskovat hyviin henkiin ja voimiin. Näissä asioissa ollaan kuitenkin vaarallisilla vesillä, joille ei kenenkään kuuluisi mennä. R-L Luukkainen on saanut paljon kannattajia. Hänen opettamansa asia liittyy kuitenkin siihen petokseen, johon Paholainen on jo alussa ihmisen houkutellut.
Syntiinlankeemuskertomus kertoo sen, kuinka käärme vakuutti Eevalle, että hän ei suinkaan tulisi kuolemaan syötyään omenan. Tämä petos uppoaa nykyäänkin hyvin helposti ihmisiin. Se on kuitenkin petos. Synnin palkka on aina kuolema eikä siitä päästä mihinkään. Ilman Jeesusta ihminen kuolee lopulta helvetin tulessa.
Olen todella iloinen, että sinä et ole nielaisuut Paholaisen petosta ihmisen kuolemattomuudesta! Kunpa kaikki muutkin käsittäisivät asian!
on että jotkut ihmiset elävät tuollaisessa saatanan pelossa. Tiedän että on turha teille jankuttaa päinvastaista, mutta voin sanoa että vaikka uskonkin ihmisen ikuiseen elämään enkä vahingossakaan saatanaan enkä helvettiin niin Jumala on kanssani joka päivä. Tunnen sen rakkauden osoituksena sydämessäni.
Jos sinä olet uskovaisena ollessasi pelännyt kovasti Saatanaa, ei sinun tarvitse sysätä automaattisesti samaa pelkoa kaikille muille uskovaisille ihmisille.
Suurin synti on se, että ei ota Jeesusta vastaan omaksi syntien sovittajaksi ja Herrakseen.
Muutama kysymys: oletko löytänyt rauhan? Oletko saanut tärkeimpiin kysymyksiisi vastaukset?Tunnetko olevasi vapaa ja onnellinen? Onko sinun elämälläsi tarkoitus? Nukutko yösi hyvin? Onko elämäsi tasapainossa (tasapaino itsensä, muiden ihmisten ja asioiden kanssa sekä tasapaino Jumalan kanssa)? Koetko olevasi hyväksytty ja rakastettu? Kuuleeko Jumala rukouksesi ja vastaa niihin, oletko huomannut hänen johtavan sinua? Koetko Jumalan rakkauden silloinkin, kun olet surullinen, väsynyt/uuvuksissa/stressaantunut tai peloissasi? Onko Jumala aina oikeudenmukainen?
Jos vastasit näihin kysymyksiin kyllä, olen iloinen puolestasi. Jos olet joistakin kohdista epävarma tai vastasit ei, on ehkä hyvä miettiä kuka sinun Jumalasi on.
Raamattu kuitenkin kertoo meille, että susi voi pukeutua lampaan vaatteisiin ja pimeys voi pukeutua valkeuden vaateisiin. Nämä kommenttini eivät ole Saatanan pelkoa vaan järkevää suhtautumista asiaan. Eihän kukaan halua tulla petetyksi ja harhautetuksi. Ei sellaiseen kannata luottaa, joka ei ole luottamuksen arvoinen. Eikä se tarkoita, että minä esimerkiksi pelkäisin sellaista ihmistä, joka ei ole luotettava. Minä en vain anna hänelle luottamustehtävää esim. lainaa hänelle rahaa. Mielestäni se on järkevää eikä ole kysymys pelosta.
"12. Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat. 13. Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; 14. mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. 15. Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. 16. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? 17. Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. 18. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. 19. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. 20. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään. 21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. 22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' 23. Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.' 24. Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. 25. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu. 26. Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. 27. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri." 28. Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa, 29. sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa." Matt. 7:12-29
Hedelmistä me voimme erottaa hyvän puun ja huonon puun. Siksi kysyinkin, millaisia hedelmiä sinä olet syönyt ja millaisia hedelmiä sinussa itsessäsi kasvaa? Toivon todella, että olet viisas ja olet rakentanut talosi/elämäsi kalliolle, joka ei sateen tullen sorru.
olen löytänyt. Sen jälkeen kun ymmärsin että Jumala on meissä kaikissa. Olemme ikuisia olentoja ja täällä olemme vain kokemassa Jumalalle fyysistä elämää.
"Muutama kysymys: oletko löytänyt rauhan?"
Olen. "Oletko saanut tärkeimpiin kysymyksiisi vastaukset?"
Kyllä.
"Tunnetko olevasi vapaa ja onnellinen?"
Erittäin vapaa ja onnellinen koska minun ei tarvitse seurata minkäänlaisia uskonnollisia dogmeja ja sääntöjä saadakseni ikuisen elämän koska minulla on se jo. "
Onko sinun elämälläsi tarkoitus?"
On. Elän täällä maan päällä niin kuin koulussa että oppisin tuntemaan pyyteetöntä rakkautta kaikkia ja kaikkea kohtaan.
"Nukutko yösi hyvin?"
Kyllä nukun. Silloin kun olin uskossa en nukkunut. Vaikka en pelännyt itseni puolesta niin pelkäsin perheeni ja muiden ihmisten puolesta. Nyt minulla ei ole mitään pelkoja.
"Onko elämäsi tasapainossa (tasapaino itsensä, muiden ihmisten ja asioiden kanssa sekä tasapaino Jumalan kanssa)?"
Kyllä.
"Koetko olevasi hyväksytty ja rakastettu?"
Kyllä. Erittäin.
"Kuuleeko Jumala rukouksesi ja vastaa niihin, oletko huomannut hänen johtavan sinua?"
Aina. Vastaukset ovat vain ajatuksen päässä. Ja kun pyydän johdatusta niin myös saan sen. Joka asiassa.
"Koetko Jumalan rakkauden silloinkin, kun olet surullinen, väsynyt/uuvuksissa/stressaantunut tai peloissasi?"
Minulla on harvoin tuollaisia tunteita, mutta tiedän miten niistä pääsee eroon koska sen on Jumala minulle opettanut.
"Onko Jumala aina oikeudenmukainen?"
Kyllä.
"Raamattu kuitenkin kertoo meille, että susi voi pukeutua lampaan vaatteisiin ja pimeys voi pukeutua valkeuden vaateisiin."
Siitä olen täysin tietoinen. Ja niin kuin itse kirjoitit niin hedelmistäänhän se puu tunnetaan. En kuitenkaan usko saatanaan, mutta kylläkin vääriin profeettoihin ja niihin kuuluu mielestäni monta uskonlahkoa jotka saarnaavat pelosta.
Olen tekstejäsi jo kommentoinut, mutta sanon nyt vielä muutaman asian. Vaikuttaa siltä, että elämäsi on tasapainoista ja onnellista. Se on hyvä! :)
Asia ei ole niin, että ihminen seuraa dogmeja ja sääntöjä sen vuoksi, että pelastuisi. Ei todellakaan! Ihminen pelastuu (ja saa omakseen ikuisen elämän taivaassa) vain ja ainoastaan armosta, Jeesuksen sovitustyön takia! Ihminen seuraa ohjeita, koska heluaa elää oikein satuttamatta itseään tai toisia ihmisiä. Sitähän sinäkin haluat! Kun ihminen ottaa Jeesuksen sydämeensä, Pyhä Henki alkaa muuttaa ihmistä ja ihminen haluaa alkaa tehdä Jumalan tahdonmukaisia asioita. Ei se ole mitään hampaat irvessä toimintaa tuo ohjeiden noudattaminen!
Jumala ei ole automaattisesti ihmisessä! Jumala on ihmisessä sen jälkeen, kun ihminen ottaa Jeesuksen vastaan ja saa Pyhän Hengen. Ihminen ei myöskään itse ole Jumala.
Olet oikeassa, että vääriä profeettoja voi olla kristillisissä piireissäkin. Samalla kuitenkin varmasti otat sen huomioon, että myös sinun piireissäsi voi niitä esiintyä. Mutta maistellaan hedelmiä ja todetaan itse, miltä maistuu. Otetaan myös ravintomme hyvästä maasta, jotta voimme itse tuottaa hyviä hedelmiä. Ja rakennetaan talomme kalliolle!
on joka piirissä, myös minun. Tiedän sen erittäin hyvin. Mutta hedelmistään se puu tunnetaan, taas.
Ne jotka saarnaavat tai opettavat negatiivisuutta tai käskevät tekemään oman tahtonsa mukaan tai liittymään johonkin lahkoon tai yhteisöön, tai joiden sanoma herättää epäröintiä tai tuntuu suorastaan väärältä sydämissämme ja ne jotka eivät opeta rakkautta ja ne jotka uhkailevat helvetillä ja saatanalla ja kadotuksella ovat vääriä.
Ne jotka opettavat rakkautta ja antavat ihmisen valita itse elämänsä ja jotka antavat myös opastusta ilman uhkailuja ovat oikeita.
Jumala on automaattisesti ihmisessä koska hän ei voi olla olematta siellä koska olemme osa Jumalaa.
Jeesuksella oli tärkeä sanoma meille. Miksi ette ota sitä huomioon? Miksi uskotte Paavalin kirjoituksiin mutta ei Jeesukseen sanomaan? Se on niin ristiriitaista.
Kirjoitin tuolla alhaalla siitä, miten jokin estää minua lukemasta meediotarinoita yms. Kiitos Sinulle, joka kerroit, että Luoja suojelee tällä tavalla.
Paha osaa piiloutua monen "hyvääkin" tarkoittavan asian taakse. Se on todella pelottavaa.
Uskon ja luotan, että isäni kerran pääsee taivaaseen. Hän ei ole elänyt julki-uskovaisesti, mutta on saanut ehtoollisen ja tunnustanut uskonsa. Sillä tavalla minun pitäisi olla luottavainen. Muutahan me ihmiset emme voi, kuin luottaa Jeesuksen sovitustyöhön ja Jumalan armoon.
Siunausta teille kaikille
Uskon Jumalaan ja siihen, että Jeesus on sovittanut syntini. Minulla on vahva käsitys siitä, että myös isäni uskoo tämän.
Käsittelen Jumalaa isänä. Isä ei tahdo lapselleen pahaa, vaikka hän kasvattaa lastaan. Jeesus on ystäväni. Hän on joskus elänyt ihmisenä, Hän tietää, mitä on olla ihminen.
Rukoilin, että isä paranisi... Olemme saaneet lisäaikaa, paljon enemmän, kuin osasimme kuvitellakaan. Jumalalle kiitos siitä.
On vaikeaa luottaa. Heittäytyä uskon varaan ja Jumalan huolenpidon varaan. Kuolemassa ihminen on täysin Jumalan huolenpidon varassa... Sekö siinä pelottaakin? Se, että huoliihan Jumala meidät varmasti luokseen, jos me Häneen uskomme? Ettei paha voi meitä enää siinä vaiheessa "viedä"?
Sinänsä asiaa on turha kysyä täältä, sillä kukaan ei tiedä varmasti mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Ne jotka pelkäävät elämän päättymistä, uskovat kuoleman jälkeiseen elämään ja ne jotka pelkäävät ikuista elämää, uskovat yleensä kuoleman olevan täydellinen loppu. Itse kuulun jälkimmäisiin ja todella pelkään ikuisen elämän mahdollisuutta. Eihän kukaan jaksa ikuisesti??? Ja vaikkakin olo tuonpuoleisessa olisi absoluuttisen hyvä, niinkuin moni (toivoo), niin siihenkin kyllästyisi muutamassa vuodessa.
Itse uskon siis että kaikki päättyy kuolemaan. Tämä on myös kaikille ihmisille varmastikin miellyttävin vaihtoehto, vaikka se nopeasti ajateltuna saattaakin ahdistaa. Kuoltuasi et kuitenkaan voi enään ikinä kärsiä tai sairastaa, surra pahaa maailmaa tai epäonnisia ihmissuhteita. Kaikki on poissa, pääset vihdoin lepäämään.
Muitakin vaihtoehtoja voi olla, mutta pidän niitä epätodennäköisinä ja liian ahdistavina edes ajateltaviksi.
pelättävää kuolemassa! Hän tietää ketkä tulevat noutamaan hänet taivaan kotiin.
Eräs uskova ystäväni oli juuri tänä aamuna rukoilemassa erään kaupungin sairaalan teho-osastolla, siellä olevan ystävänsä puolesta ja sai siinä sivussa seurata jonkun uskomattoman ihmisen viimeisiä kauheita avunhuutoja elämän viime hetkillä.
Oman uskovan isäni lähtö tästä ajasta oli kaunis: Hän vilkutti kädellään iloisena ja sanoi minulle "me nähdään, me nähdään" ja nukkui pois.
Jeesus on kuoleman voittaja. Uskomalla häneen, me saadaan synnit anteeksi ja meillä on iankaikkinen elämä. Meidän ei silloin tarvitse pelätä mitään ja me tiedämme, että Jumalan enkelit noutavat meidät taivaan kotiin, jossa saamme nähdä uskossa kuolleet omaisemme.
Kyllä vahva usko poistaa pelon. Siirtymisen ollessa käsillä tulee olla pelkäämättä vaikka sitten Jeesuksen avulla. Saman ajaa mikä tahansa muukin asia, jos se poistaa pelon. Näin psykologisesti tarkasteltuna.
Rajan tuolla puolen tunteet voimistuvat suunnattomasti. Siksi on syytä olla pelkäämättä. Jos vähänkin pelkää niin rajan takana pelkotila saattaa olla väliaikaisesti kovakin. Kunnes oppii vähitellen jättämään tarpeettomat tunteet.
muillakaan mitään pelättävää.
tullut lohduttavasti mieleen, että näyttää siltä, että on paljon ihmisiä jotka näyttävät tietävän paljon näistä asioista ja jotka ehkä ovat jopa kokeneetkin paljon henkisessä mielessä. Tavallaan se lohduttaa itsenilaista ihmistä joka ei niin paljoa näistä asioista tiedä, eikä ymmärrä. Jatkakaahan keskusteluja:)
Kuolemassa ihmisestä irtoaa henkiruumis.
Me pääsemme toisille planeetoille.Saamme uuden
ruumiin. Kuolemanjälkeisiä planeettoja on kolmea
lajia: paratiisiplaneetat, kehitysplaneetat ja
rangaistusplaneetat. Jumala näyttää hyvyytensä
ja suuruutensa kuolemanjälkeisessä elämässä.
ehkä menetin uskoni tähän.. en tiedä...
Ei ole mitään rangaistusplaneettoja.
Uskonto on lohdutusta. Mutta totuus on tässä - pelkoa ei ole, eikä pelkääjää joten kaikki on aina hyvin ja tulee olemaan.
Ihminen pelkää näennäisesti niinkauan kuin samaistuu muotoon ja nimeen, joka antaa hänelle erillisen persoonallisuden illuusion. Myös tunnemuodot kuuluvat näihin muotoihin. Toteen viittaa rakkauden tunne. Olemisen tunne ja tunne tietoisuudesta viittaavat myös toteen. Lähinnä kolme totta tässä maailmassa: oleminen, rakkaus ja tietoisuus. Mutta jos nämä koetaan vajaina, niin silloin kulloinenkin kokija samaistuu johonkin muuhun näihin liittyneeseen epäoleellisuuteen. Epäoleellisuuksilla, joilla tietenkään ei ole olemassaoloa, on taipumusta peittää noita kolmea - olemista (läsnäoloa), rakkautta ja tietoisuutta. Kokijaa ja koettavaa ei ole erillisinä objekteina noista kolmesta. Kun erilisyys lakkaa, lakkaa myös näennäinenkin pelko.
Tämän maailman tarkotuksena on opettaa muodon ja nimen luonnetta. Se tarkoittaa sitä, että ne havaitaan epäoleellisuuksiksiu. Ihminen ei siis ole yksilö vaikka niin väittää. On vain Elämä, joka ilmenee olemisena, rakkautena ja tietoisuutena. Tietoisuutena mistä? Ei mistään erityisesti, sillä tietoisuus itsessään tietoisena itsestään on tietoisuuden luonne. Tietoisuus on itsensä sisältö. Oleminen on itsensä sisältö ja rakkaus on itsensä sisältö.
Miksi kerron näin? Koska tämän avulla on mahdollista kenties oivaltaa, että pelko on illuusio.
Läsnäoloa.
Se joka havaitsee maailman ei ole aivosi. Sielusi jatkaa olemassaoloaan myös kuoleman jälkeen. Sen pidemmälle en tiedä. Olen kuitenkin varma että sielu on olemassa.
Sielu ei ole energiaa tai ainetta. Se on jotain mitä ei pystytä selittämään järjellä. Siksi sielu ei koskaan voi kadota.