miksi ihmisten pitää vielä nykyaikana hakeutua uskontojen perään vaikka nykytietämyksen valossa kaikki uskonnot ovat keksittyjä ja harhaa?
Ihminen pärjää vallan hyvin ilman mitään uskontoja ja höntitysjärjestelmiä. Niistä kehittyy vain tarpeettomia ongelmia, naurettavia ristiriitoja ja julmia sotia.
Kun ihminen on uskonnollisen harhan vallassa, on se osoitus hänen henkisestä alamittaisuudestaan.
Ihminen pärjää vallan hyvin ilman mitään uskontoja ja höntitysjärjestelmiä. Niistä kehittyy vain tarpeettomia ongelmia, naurettavia ristiriitoja ja julmia sotia.
Kun ihminen on uskonnollisen harhan vallassa, on se osoitus hänen henkisestä alamittaisuudestaan.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kysymyksessä on mielestäni pari pientä ongelmaa. Ensimmäinen ongelma on jo vahva asenne uskontoja kohtaan. Toisaalta kirjoitat tahtovasi tietää, mutta itse asiassa et kysy mitään. Pidät uskontoja lähtökohtaisesti ”höntitysjärjestelminä” joista ei seuraa muuta kuin ”tarpeettomia ongelmia”. Tämä on aika ristiriitaista.
Tuollaisesta lähtökohdasta et tule koskaan ymmärtämään mitä uskonnot itse asiassa ovat ja millaisia asioita ne käsittelevät. Varsinkaan, kun jopa samaistat uskonnot ”uskonnolliseen harhaan”. Tuollainen äärimmäisen karkea yleistys kertoo siitä, että tarvitsisit todellakin tietoa uskonnoista, mutta samalla sen, että olet jo päättänyt mitä uskonnot ovat ja edustavat, ja tehnyt sen vieläpä ilman mitään tietoa niistä.
Nykytietämyksen ja uskonnon asettaminen vastakkain paljastaa tuon edellä mainitun seikan. Jos joku kuvittelee uskonnon edustavan samanlaista tutkimusta kuin luonnontieteet tekevät, niin silloin ei tiedetä uskonnon olemuksesta mitään. Usko, jota uskonnot ilmentävät, on aivan eri tasolla oleva asia kuin luonnontieteet, niillä ei edes teoriassa voi olla törmäyskurssia ellei sellaista ihan väkisin luoda.
Samalla voi jäädä huomaamatta sekin, että juuri tieteen ja teknologian kehitys on ruokkinut viimeisen parin vuosisadan ajan erilaisten uskomusten ja kulttuurillisten myyttien syntyä. Tieteelliset teoriat voidaan nähdä oman aikamme kulttuurin myytteinä, joita tulevaisuudessa pidetään todennäköisesti hyvin kehittymättöminä ja mielikuvituksellisina.
Vanhoja uskontojakin pidetään monesti väärinä juuri siksi, että ne voivat sisältää viittauksia oman aikansa tieteellisiin tai filosofisiin käsityksiin. Usko ei kuitenkaan sisällä noita asioita, ellei puhuta uskosta tieteeseen. Usko on paljon syvempi asia, vaikka on itsestään selvää, että kaikkina aikoina uskonnollisessa keskustelussa puhutaan maailmasta laajemminkin ja viitataan myös sen ajan käsityksiin maailmasta, jotka kuitenkin pohjautuvat filosofisiin ja tieteellisiin seikkoihin.
Kulttuuri ja usko eivät ole samoja asioita, vaikka uskonnollisuus aina heijastaa myös oman aikansa kulttuuria, aivan kuten tapahtuu myös toisinpäin. Silloin kun uskonnon keskeiset elementit ovat suorassa kosketuksessa todellisiin historian tapahtumiin, kuten kristinuskon kohdalla, niin niiden kanssa ristiriidassa oleva tieteellinen tieto voisi kumota uskonnon. Niin ei ole kuitenkaan käynyt, siis toisin kuin väität, nykytietämys ei aiheuta ristiriitaa uskon kanssa.
Jos todellakin haluaisit tietää aiheesta enemmän, niin kannattaisi hieman tutustua siihen, mistä uskossa on kysymys.
"Tieteelliset teoriat voidaan nähdä oman aikamme kulttuurin myytteinä, joita tulevaisuudessa pidetään todennäköisesti hyvin kehittymättöminä ja mielikuvituksellisina."
Vain akateemisesti kouluttautunut uskovainen voi uskoa noin.
>>Samalla voi jäädä huomaamatta sekin, että juuri tieteen ja teknologian kehitys on ruokkinut viimeisen parin vuosisadan ajan erilaisten uskomusten ja kulttuurillisten myyttien syntyä. Tieteelliset teoriat voidaan nähdä oman aikamme kulttuurin myytteinä, joita tulevaisuudessa pidetään todennäköisesti hyvin kehittymättöminä ja mielikuvituksellisina.
>>"Tieteelliset teoriat voidaan nähdä oman aikamme kulttuurin myytteinä, joita tulevaisuudessa pidetään todennäköisesti hyvin kehittymättöminä ja mielikuvituksellisina."
Vain akateemisesti kouluttautunut uskovainen voi uskoa noin.
Joskus aika tekee suoraan ihmisestä seniilin.
vai ketä?
Ketä milloinkin! Uskotko tasa-arvoon?
ei ole olemassa. Ihmiset ovat eriarvoisia, kun he syntymästään saakka saavat erilaiset eväät elämää varten.
Eihän suinkaan ihmisen etninen, sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen, uskonnollinen, aattellinen tausta tee ihmisestä epätasa-arvoista. Me kaikki olemme tosiasiallisesti ottaen täsmälleen yhtä tasa-arvoisia heti syntymästä lähtien. Se jotenka tuo ko. arvo toteutuu ihmisyhteisöissä on kyllä kokonaan toinen juttu. Eikä tietenkään älylliset tekijät saa olla ratkaisevassa asemassa tuossakaan asiassa. Koulutuksellahan juuri tuota tasoitetaan.
Ja ne eväät jotka saamme, niin niillä on toimeen tultava, ja ne on hyväksyttävä, sillä jos niitä ei hyväksy, niin silloinhan tekee itse esteitä tuolle tasa-arvoisuudelle ja sen toteutumiselle itsensä kohdalla. Itsensä hyväksyminen on siis ensimmäinen askel kohti tasa-arvoista elämää muiden kanssa.
Älä valita, vaan elä ja valitse myös oikein, on hyvä sanonta tähän lopuksi.
Kirjoitit:
"Eihän suinkaan ihmisen etninen, sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen, uskonnollinen, aattellinen tausta tee ihmisestä epätasa-arvoista. Me kaikki olemme tosiasiallisesti ottaen täsmälleen yhtä tasa-arvoisia heti syntymästä lähtien"
Voi, kun olisikin, mutta ei todellisuudessa ole.
Vain vähän mieleltään vinkshataneet (=uskovaiset)voivat väittää jotain tuollaista.
Todista se perättömäksi, äläkä toimi kuin sokea villakoira trimmauspöydällä.
Kirjoitit:
"Eikä tietenkään älylliset tekijät saa olla ratkaisevassa asemassa tuossakaan asiassa"
Vaan, kun ovat.
"Koulutuksellahan juuri tuota tasoitetaan"
Hah, hah! Kovasti voidaan yrittää, mutta ei voi onnistua.
"Ja ne eväät jotka saamme, niin niillä on toimeen tultava, ja ne on hyväksyttävä"
Ainoa järkevä lause kirjoituksessasi.
Se, että olemme syntymästä saakka tarkkaan ottaen eriarvoisia, on hyväksyttävä ja opittava elämään sen kanssa. Saamme olla vapaasti kateellisia niille, jotka ovat saaneet syntyä kultaisempi lusikka suussa, ja oppia elämään tämän asian kanssa.
Jos olet jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä henkisessä mielessä, niin ei se suinkaan sinua vie epätasa-arvoon. Ja jos tunnevammasi sinua riivaa jollakin asteella, niin ei sekään tee sinusta epätasa-arvoista jäsentä tässä yhteisössä
johon kuulumme. Joten ole huoleti, kyllä minä ainakin pidän sinua vertaisena itselleni.
Kirjoitit:
"Jos olet jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä henkisessä mielessä, niin ei se suinkaan sinua vie epätasa-arvoon"
Olen saanut syntyä kultalusikka suussa, enkä enkä ole sen vuoksi tasa-arvoinen. Olen aivan liian onnellinen ihminen verrattuna moniin onnettomiin.
"Ja jos tunnevammasi sinua riivaa jollakin asteella, niin ei sekään tee sinusta epätasa-arvoista jäsentä tässä yhteisössä
johon kuulumme"
Siinä suhteessa olemme tasa-arvoisia, että olemme kaikki tietynasteisesti tunnevammaisia.
"Joten ole huoleti, kyllä minä ainakin pidän sinua vertaisena itselleni"
Mutta minä en pidä sinua. Olet aika pahasti uskomusvammainen.
Jostain syystä edellisen lähettäjäksi tuli nimetön.
Kirjoittaja oli siis aniarana
Se, kuka pitää ketä tasa-arvoisena itsensä kanssa liittyy kunkin yksilön arvomaailmaan. Lausahduksesi "Mutta minä en pidä sinua" uskonto on hömppää-kirjoituksen jälkeen ei tullut yllätyksenä.
Minä haluan nähdä ja näen tasa-arvon positiivisena määreenä, en kolhoosi-tyyliin.
No tulihan se sieltä, pienen pienen kutkuttelun jälkeen.
Asiasta enää tämän verran; Juuri sinun kaltaiset ihmiset tekevät tästä maailmasta epätasaarvoisen. Mutta et sinä jokin kultalusikka suussa syntynyt ole, syntynyt kylläkin. Vaan olet ihan tyypillinen suomalainen sosiaalipummi, joka härskisti herjaa täällä lähes päivittäin uskovia ihmisiä, siis väkivaltarikollinen vaan! Toki sinullakin on täysi oikeus olla, ja mahdollisuus myös olla ihmisyyttä ilmentävä ihminen!
niin paksua, että on parasta lopettaa tähän.
Se on selviö. Totuus joskus satuttaa, muttei ollenkaan tarkoituksella, siis siten kuin sinä teet.
>>Minä haluan nähdä ja näen tasa-arvon positiivisena määreenä, en kolhoosi-tyyliin.
Ihminen hahmottaa asioita suhteessa toisiin asioihin. Ihmisen ajattelu on maagista ja myyttistä: meihin vetoavat vertaukset, samankaltaisuudet nimenomaan niin, että asioiden tai tarinoiden suhteiden mekanismit ovat samankaltaisia.
Niinpä meillä on taipumusta myös ritualisoida tilanteita, näytellä ja ennenkaikkea leikkiä. Ihmisen mielikuvitusta ruokkivat sadut tarinat ja rituaalit. Mielikuvitus puolestaan on oleellinen osa älyllistä toimimista: muistaminen ja oppiminen vaativat mielikuvituksen käyttöä, luovasta ongelmanratkaisusta puhumattakaan.
Maailma voisi olla iloisempi paikka, jos pitäisimme uskontoja tietoisesti silkkana aikuisten leikkinä.
aniarana:[Sen haluaisin tietää, miksi ihmisten pitää vielä nykyaikana hakeutua uskontojen perään...]
Kun vastaatkin itse tähän kysymykseesi viestisi lopussa, tietämishalun aitous jää hieman epäilyksen alaiseksi. Mutta lähtökohtasi, että ihmiset hakeutuvat uskontoihin, saa tukea havainnoista.
[...vaikka nykytietämyksen valossa kaikki uskonnot ovat keksittyjä ja harhaa? ]
Tämä on lähinnä ateistien tyrkyttämä kanta asiasta. Siinä yleensä unohdetaan omat uskonvaraiset lähtökohdat ja vaaditaan vastapuolta todistamaan omansa. Gödeliin viitaten sanoisin, että vaatimus on turhan ankara. Siis lauseeseesi olisi pitänyt vaihtaa "nykytietämyksen valossa" tilalle "ateistien mielestä".
a:[Ihminen pärjää vallan hyvin ilman mitään uskontoja ja höntitysjärjestelmiä.]
Ateistina (so. Jumalan kieltäjänä) ihminen voi elää, mutta tuskinpa vailla mitään uskovaraisia käsityksiä. Esim. usko huomiseen on melkein välttämätön (vaikka sitäkään ei voi todistaa etukäteen todeksi, eikä se edes ole kaikille totta)
a:[Niistä kehittyy vain tarpeettomia ongelmia, naurettavia ristiriitoja ja julmia sotia. ]
Näin on käynyt (siis ainakin yhtenä perusteluna on käytetty uskontoja). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ateismi auttaisi vapauttamaan ihmiskunnan noista mainitsemistasi vitsauksista. Havaintoaineisto puhuu tätä vastaan: Stalin johti tieteellisen ateistisesti valtiotaan, Ariel Sharon oli ateisti johtaessaan Israelia jne.
a:[Kun ihminen on uskonnollisen harhan vallassa, on se osoitus hänen henkisestä alamittaisuudestaan.]
Tässäpä se oma vastauksesi tekemääsi kysymykseen onkin (-;