Gradun arvosana

The Kyselijä

Onkos teillä tietoa, että miten nuita arvosanoja jaellaan graduista. Eli miten vaikeaa on saada ns. hyvä arvosana ja vielä tärkeämpi kymysys, että miten suuri merkitys sillä arvosanalla on tulevaisuuden kannalta. Varmaankin nää systeemit vaihtelee koulusta/oppiaineesta riippuen, mutta jotain vinkkiä olis kiva saada...

18

9444

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ....

      Gradun arvostelu jos mikä on subjektiivista.
      Näin erityisesti silloin jos saat aikaiseksi sellaisen työn joka toden teolla poikkeaa aiemmasta, siis positiivisessa mielessä. Hyvän arvosanan saa sillä, että selvästi teet jotakin omaa, jota ei ole aiemmin osattu/tajuttu esittää, mutta silti tietenkin noudatat akateemisia/tieteellisiä vaatimuksia, kuten lähdekritiikki. Muotoseikat pitää tietty olla täysin kohdallaan.

      Jos teet periaatteessa samaa mitä jo kymmenen muuta on omalla laitoksellasi tehnyt, mutta hieman eri näkökulmasta tai poikkeavalla aineistolla jne., niin saat todennäköisesti suht. keskinkertaisen arvosanan. Keskinkertaisen arvosanan saa jo ymmärtääkseni sillä, että muotoseikat (kieliasu, viitteet, gradun rakenne jne.) ovat ko. laitoksen vaatimusten mukaan kunnossa ja edes jotakin sisältöä löytyy.

      Arvosana jakautuma on kait kutakuinkin sama kuin yo-kirjoituksissa. E ja L tulee ehkä se 10-15 %:a keskitason arvosanoja (C-M) eniten ja sitten loput niitä surkeita (B-A).

      Tulevaisuuden kannalta arvosanalla ei välttämättä suurta merkitystä ole, etenkään jos se on tuota keskikastia, B:kään ei aivan mitätön vielä ole. Sitten on merkitystä jos hitusenkaan kiinnostaa jatkaa yliopistolla. C:n gradullakin vielä jatko-opintoihin kai pääsee, mutta ymmärtääkseni M tai parempi on suositeltava.

      • juha77

        joo tässä sain tietää että gradu on läpi mutta
        arvosanasta ei oo kyllä vielä tietoa. Toi keskinkertainen arvosana (C)olisi kyllä tosiaan toivottava(tuskin nyt parempaakaan saan), jotta olisi ainakin optio noihin jatko-opintoihin. Itseäni on tosiaan kanssa mietityttänyt noi arvosanaasiat mutta kai ne tosiaan jotensakin noin menevät kuin edellinen kirjoittaja kirjoitti

        tässä täytyy vaan nyt odotella ja kai se arvosanakin sieltä sitten ilmenee..tsemppiä kaikille gradun kanssa puurtaville, kyllä se siitä!


      • graduja
        juha77 kirjoitti:

        joo tässä sain tietää että gradu on läpi mutta
        arvosanasta ei oo kyllä vielä tietoa. Toi keskinkertainen arvosana (C)olisi kyllä tosiaan toivottava(tuskin nyt parempaakaan saan), jotta olisi ainakin optio noihin jatko-opintoihin. Itseäni on tosiaan kanssa mietityttänyt noi arvosanaasiat mutta kai ne tosiaan jotensakin noin menevät kuin edellinen kirjoittaja kirjoitti

        tässä täytyy vaan nyt odotella ja kai se arvosanakin sieltä sitten ilmenee..tsemppiä kaikille gradun kanssa puurtaville, kyllä se siitä!

        Luonnollisesti riippuu koulusta, oppiaineesta ja arvostelijoista. Usein arvostelijaa ja arvostelua helpottava ohjeisto on vain suuntaa antava, niitä ei voi yleistää kaikkiin erityyppisiin graduihin. Kokemusteni pohjalta sanoisin, että ainakin omassa oppiaineessani on lähtökohta arvosanalle 70 pistettä, joka on yleisin arvosana. Siitä tarvittaessa liikutaan suuntaan jos toiseen tarpeen mukaan, ääripäät ovat harvinaisia. Erinomaisista arvosanoista joutuu joissakin kouluissa arvostelija esittämään professorien raadille tms. miksi puoltaa arvosanaa, ja asia käsitellään yhdessä. Huonoja ei yleensä otetaa vastaankaan, ohjaajan tehtävähän on nimenomaan ohjata ja auttaa päätöstyön tekemisessä, eikä edes ottaa vastaan keskeneräisiä tai sekavia töitä. Hyvä työ on tietenkin teorian ja empirian suhteen tasapainoinen, tarjoaa jotain uutta, työ etenee loogisesti, on voitu osoittaa tuntemusta tutkittavasta aiheesta yms. Arvosanalla ei ole merkitystä tulevaisuuden kannalta, sitä ei työhaastattelussa yleensä kysellä. Jatkotutkintoa ajatellen merkitystä voi olla enemmän, jos nyt sattuu jatkoopiskelut kiinnostamaan. Sielläkään huono arvosana ei ole ehdoton oven sulkija, mutta kannattaa itsekin sitten miettiä onko kiinnostusta tai lahjoja jatkotutkimukseen.


      • huuhaahumanisti
        graduja kirjoitti:

        Luonnollisesti riippuu koulusta, oppiaineesta ja arvostelijoista. Usein arvostelijaa ja arvostelua helpottava ohjeisto on vain suuntaa antava, niitä ei voi yleistää kaikkiin erityyppisiin graduihin. Kokemusteni pohjalta sanoisin, että ainakin omassa oppiaineessani on lähtökohta arvosanalle 70 pistettä, joka on yleisin arvosana. Siitä tarvittaessa liikutaan suuntaan jos toiseen tarpeen mukaan, ääripäät ovat harvinaisia. Erinomaisista arvosanoista joutuu joissakin kouluissa arvostelija esittämään professorien raadille tms. miksi puoltaa arvosanaa, ja asia käsitellään yhdessä. Huonoja ei yleensä otetaa vastaankaan, ohjaajan tehtävähän on nimenomaan ohjata ja auttaa päätöstyön tekemisessä, eikä edes ottaa vastaan keskeneräisiä tai sekavia töitä. Hyvä työ on tietenkin teorian ja empirian suhteen tasapainoinen, tarjoaa jotain uutta, työ etenee loogisesti, on voitu osoittaa tuntemusta tutkittavasta aiheesta yms. Arvosanalla ei ole merkitystä tulevaisuuden kannalta, sitä ei työhaastattelussa yleensä kysellä. Jatkotutkintoa ajatellen merkitystä voi olla enemmän, jos nyt sattuu jatkoopiskelut kiinnostamaan. Sielläkään huono arvosana ei ole ehdoton oven sulkija, mutta kannattaa itsekin sitten miettiä onko kiinnostusta tai lahjoja jatkotutkimukseen.

        Olen itse huomannut, että jos tekee gradun jostakin suositusta alasta - soveltaa jotakin laitoksella suosittua teoriaa tai analyysimetodia, saa todennäköisemmin paremman arvosanan kuin jos tarkastelisi asiaa jollakin muulla tavoin.

        Eli jos hyvää arvosanaa haluaa, kannattaa hieman seurata tutkimusmaailman tredejä...ja varsinkin myötäillä arvostelevan professorin tutkimussuuntausta.

        Sorry, mutta yliopistollakaan ei olla aina kovin objektiivisia. Ei tarvitse kuin muutaman kerran laskea yhteen 1 1 kun huomaa, miksi jotkut ihmiset saavat tutkimusrahoitusta ja toiset eivät.

        On myös olemassa laitoksia, joilla kukaan ei saa C:tä huonompaa arvosanaa - tai magnaa. Sellaisille, jotka esim. haluavat tutkijoiksi taas annetan jossakin periferisessä aineessa suoraan eximia, jotta he voivat jatkaa ja saavat tutkimusrahoitusta. Tuskimpa jollain vähemmistökielen laitoksella esim. on hirveää tuntua tutkijakandidaateista.

        Tiedän myös tapauksia "sääliarvosanat". Läpi päästetään säälistä puoli-idiootteja, koska näistä halutaan 10-15 vuoden jälkeen päästä eroon. Kyseessä usein ns. moniongelmaiset tapaukset (alkoholi, mielenterveys).

        Kyllä. Yliopistollakin.


      • OMPPUJEN VIHAAJA

        A EI OLE SURKEA ARVOSANA, JOKA SANOO A-ARVOSANAA SURKEAKSI PITÄISI PÄÄSTÄ TIETTYYN PAIKKAAN.......A-ARVOSANALLA PÄÄSEE ESIM LÄÄKIKSEEN JA KAIKKIALLE MUUALLE, ELI PAIKKOIHIN JOSSA TÄMÄ A-VIHAAJA OPISKELEE, KUN SEN ISÄ ON OMPPU!!!!!!!!!


      • TeeTee
        graduja kirjoitti:

        Luonnollisesti riippuu koulusta, oppiaineesta ja arvostelijoista. Usein arvostelijaa ja arvostelua helpottava ohjeisto on vain suuntaa antava, niitä ei voi yleistää kaikkiin erityyppisiin graduihin. Kokemusteni pohjalta sanoisin, että ainakin omassa oppiaineessani on lähtökohta arvosanalle 70 pistettä, joka on yleisin arvosana. Siitä tarvittaessa liikutaan suuntaan jos toiseen tarpeen mukaan, ääripäät ovat harvinaisia. Erinomaisista arvosanoista joutuu joissakin kouluissa arvostelija esittämään professorien raadille tms. miksi puoltaa arvosanaa, ja asia käsitellään yhdessä. Huonoja ei yleensä otetaa vastaankaan, ohjaajan tehtävähän on nimenomaan ohjata ja auttaa päätöstyön tekemisessä, eikä edes ottaa vastaan keskeneräisiä tai sekavia töitä. Hyvä työ on tietenkin teorian ja empirian suhteen tasapainoinen, tarjoaa jotain uutta, työ etenee loogisesti, on voitu osoittaa tuntemusta tutkittavasta aiheesta yms. Arvosanalla ei ole merkitystä tulevaisuuden kannalta, sitä ei työhaastattelussa yleensä kysellä. Jatkotutkintoa ajatellen merkitystä voi olla enemmän, jos nyt sattuu jatkoopiskelut kiinnostamaan. Sielläkään huono arvosana ei ole ehdoton oven sulkija, mutta kannattaa itsekin sitten miettiä onko kiinnostusta tai lahjoja jatkotutkimukseen.

        Mitä mahtaa tarkoitaa tuo tarjoaa jotakin uutta?
        Ainakin minulla annettiin ohjeeksi, ettei gradussa tarvitse löytää/keksiä mitään uuttaa, ällän voi saada siltikin. Graduhan on vain osoitus siitä, että kykenee tuottamaan tieteellistä teksiä ja hallitsee jonkin kapeahkon alan peruskirjallisuuden ja julkaisut. Itse sain Eximian, töitä tein noin vuoden, joskin samaan aikaan urakoin noin 30 opintoviikkoa ja kävin töissä. Ei se gradu niin kummallinen juttu ole. Käyttäkää läpityöstämisen tekniikkaa: tehkää niin hyvä kuin tietyssä ajassa pystytte, ja se siitä sitten. Itse en ole graduani tarvinnut eikä arvosanan perään ole kyselty. Ihan käytännön vinkkinä: kyselkää vanhemmilta opiskelijoilta tietoja ohjaajista ja tarkastajista. Eroja on, etenkin ohjaajissa. Toiset eivät tee mitään, toisilta saa korvaamatonta apua!


    • Gradun tekijä

      Esimerkiksi meidän laitoksella arvostelu on hirvittävän tiukkaa. Koko laitoksen historian aikana on annettu muistaakseni ainoastaan yksi L-arvosana gradulle ja E:n arvoisiakaan töitä ei löydy läheskään joka vuosi. Proffat sanovat suoraan, että hyvän työn arvosana liikkuu C:n ja M:n paikkeilla ja E:n saamiseksi työssä tulisi olla jotain todella ainutlaatuista. Mielestäni arvostelu on todella epäreilu verrattuna esimerkiksi teknillisen yliopiston puolella opiskelevien kavereideni dippatöiden arvosteluun: heistä kaikki ovat saaneet arvosanaksi 4 tai 5 (1-5 arvosteluasteikolla). Siellä on käsitetty, että dippatyö on nimenomaan vain OPINNÄYTE, eikä hyvän arvosanan saamiseksi vaadita mitään mahdottomia tieteellisiä saavutuksia.

      • jeh

        Täälläpäin annetaan 1-3 L ja E -arvosanaa vuodessa, muut gradut ovat sitten niitä M-B perusgraduja. Ohjeistus L-arvosanan gradulle on täällä, että se kävisi lisensiaatintyöksi pienellä viilailulla.


      • ...
        jeh kirjoitti:

        Täälläpäin annetaan 1-3 L ja E -arvosanaa vuodessa, muut gradut ovat sitten niitä M-B perusgraduja. Ohjeistus L-arvosanan gradulle on täällä, että se kävisi lisensiaatintyöksi pienellä viilailulla.

        Joo. Tosin sinänsä hieman outoa, koska on kai lisurin ja gradun tavoitteet kuitenkin (ainakin hieman) erilaiset. Mutta hyvästä gradustahan on tosiaan varmasti helppo "päivittää" lisuri: esim. jossakin empiirisesti painottuvassa työssä ottaa lisuriin vaan gradua laajemman matskun.


      • Juhis

        Opiskelet joko kirjallisuutta tai historiaa, luulen niin. Ainakin ko. aineissa kuvauksesi pitää prikulleen paikkansa.


    • Fil. tri

      Panostaminen gradun arvosanaan ei kannata. Mielummin gradu kannattaa saada valmiiksi nopeasti. Puolessa vuodessa aikaansaatu tyydyttävä työ on ansiona suurempi kuin kahdessa vuodessa tehty kiitettävä.

      • Panostaja

        No kannattaako edes väitöskirjaan panostaa, eikös se 250 sivua riitä vallan hyvin, ettei tarvitse 500 sivua tehdä huvin vuoksi. Ja olihan se kokoomuslainen ex-ministerikin kopioinut gradustaan n. puolet ja aikoo tehdä silti väitöskirjan. Herää kysymys missä vaiheessa opiskeluun kannattaa yleensä panostaa, jos rehellisellä tutkimustyöllä ja itsensä kehittämisellä ei ole enää opiskelussa tai työelämässä mitään merkitystä, vaan lähinnä sillä kuinka nopeassa tahdissa gradut, lisurit ja väikkärit valmistuvat ja yliopisto saa rahansa. Elikkä gradua 80 sivua puolessa vuodessa, lisensiaattityötä 170 sivua 1 vuodessa ja tohtorintutkinto, 250 sivua 2 vuodessa. Eikun novelleja kirjoittamaan ja plagioimaan!


      • Vastaväite
        Panostaja kirjoitti:

        No kannattaako edes väitöskirjaan panostaa, eikös se 250 sivua riitä vallan hyvin, ettei tarvitse 500 sivua tehdä huvin vuoksi. Ja olihan se kokoomuslainen ex-ministerikin kopioinut gradustaan n. puolet ja aikoo tehdä silti väitöskirjan. Herää kysymys missä vaiheessa opiskeluun kannattaa yleensä panostaa, jos rehellisellä tutkimustyöllä ja itsensä kehittämisellä ei ole enää opiskelussa tai työelämässä mitään merkitystä, vaan lähinnä sillä kuinka nopeassa tahdissa gradut, lisurit ja väikkärit valmistuvat ja yliopisto saa rahansa. Elikkä gradua 80 sivua puolessa vuodessa, lisensiaattityötä 170 sivua 1 vuodessa ja tohtorintutkinto, 250 sivua 2 vuodessa. Eikun novelleja kirjoittamaan ja plagioimaan!

        ...no ehkä nämä ex-ministerit ovat marginaalitapauksia. Kyllä hyvään tieteelliseen tutkimukseen kannattaa panostaa, etenkään jos ei ole poliittisissa "vilunkipiireissä" mukana. Ja tuskin sen kyseisen ministerin "väitöskirja" kovin nopeasti tulee markkinoille, heh. Apurahoja ei tutkimuksen tekoon tavallinen pulliainen kovassa kilpailussa saa muuten kuin erinomaisilla tuloksilla, yleensä.


    • graduilija

      No joissakin laitoksilla ei jaella laudaturin arvosanoja ollenkaan. Meidän laitokselta tuli laudaturin arvosana ensimmäistä kertaa moneen kymmeneen vuoteen viime vuonna. Seitsemän pisteen gradu on kyllä jo sen verran harvinainen, että siitä ei ehkä kannata edes haaveilla, koska siihen tulisi sisältyä jo tutkimustyötä. Mutta perusgradusta johon ei sisällä varsinaista tutkimustyötä saa helposti cumun ja magnan.

    • Lomalainen

      Arvosanan saaminen riippuu laitoksesta. Itse sain erinomaisen arvosanan, mutta kyllä tuli myös töitäkin tehtyä gradun eteen. Jotkin saman alan laitoksen eri kaupungeissa antavat arvosanoja aivan eri skaalojen mukaan. Siinä missä Turussa esim. jaeltiin laudatureja ei omassa kaupungissa laudatureja jaeltu laitoksellani käytännössä kenellekään.

      Nämä arvosanojen saamiset siis vaihtelevat eri yliopistoissa aivan kuten myös eri laitosten sisälllä. Aivan samalla tavalla vaihtelevat myös vaatimukset opintoviikkojen saamiseen. Siinä missä humanisti lukee yhden opparin saamiseen useita kirjoja, saa esim. valtio-opin tai taloustieteen lukija opintoviikkoja todella helposti ja paljon pienemmällä lukemisella. Siksi esim. kielten lukijat käyvät näissä tenteissä mielellään: opinto-otteen opintoviikkojen määrä kasvaa todellakin kolme kertaa nopeammin, kun opintovaatimukset näissä äsken manituissa aineissa ovat niin alhaiset. Samaan "helppojen kategoriaan" kuuluvat myös mm. sosiologia, psykologia jne.

      Ja sitten takaisin itse asiaan. Kyselit onko gradun arvosanalla väliä. No voin kertoa, että on - vaikkakin usein muuta väitetään. Työnantajalle hyvä arvosana on signaali siitä, että henkilö osaa käsitellä suuria kokonaisuuksia ja hallitsee tiedon ja hänellä on pitkäjänteisyyttä. Kun sain työpaikkani, niin yksi tärkeä syy oli se, että minulla oli niin hyvä gradu-arvosana.

      Muuten vielä yksi asia. Kun aloitin gradun teon, en suosinut laitoksen valtavirtoja, vaan vein kylmästi oman aiheeni loppuun asti. Gradun tekeminen oli mielekästä, koska aihe kiinnosti oikeasti. Huomasin kyllä työn aikana, että saman laitoksen sisällä jokainen tutkija antoi kysymyksiini eri vastauksen. Tästä suivaantuneena päätin tehdä koko homman yksin ja se todellakin kannatti.

      Tsemppiä gradun tekijöille! :)

      P.s. Gradu tulee kyllä valmiiksi, kun teet sitä edes vähän päivittäin. Toki taukojakin kannttaa pitää, mutta ei liian pitkiä sellaisia. Esim. viikon tauon jälkeen kestää taas aikansa ennen kuin pääset aiheeseen sisään ja asiat palautuvat mieleesi.

      • huuhaahumanisti

        Olen kyllä eri mieltä tuosta gradun arvosanasta. Sillä on väliä vain, mikäli haluaa työskennellä tutkijana tai jossakin tutkimusta arvostavassa organisaatiossa (esim. yliopiston hallinnossa).

        Ns. tavallisissa hommissa se ei kiinnosta ketään. Olisin itse halunnut päästä esittelemään hyvää todistustani moneen kertaan ;), mutta nykyinen esimieheni esim. ei ole edes nähnyt sitä. Pyysi vain lähettämään paperin suoraan HR-ihmiselle, jotta tutkinto kirjautui henkilöstöjärjestelmään.

        Olisin päässyt itse graduni kanssa, jota tein "henkisesti" pari vuotta, käytännössä 6kk, paljon helpommalla, jos olisin tajunnut, kuinka pienestä asiasta lopulta on kyse. Puolella nykyisistä kollegoistani on itse asiassa opinnot jääneet kesken! Jo se on työelämässä paljon, että on paperit. Kaikki muu (kuten se hyvä arvosana) on vain mukavaa lisäplussaa itselle, että on hoitanut hommat hyvin.


      • Huuhaa-taloustieteilijä
        huuhaahumanisti kirjoitti:

        Olen kyllä eri mieltä tuosta gradun arvosanasta. Sillä on väliä vain, mikäli haluaa työskennellä tutkijana tai jossakin tutkimusta arvostavassa organisaatiossa (esim. yliopiston hallinnossa).

        Ns. tavallisissa hommissa se ei kiinnosta ketään. Olisin itse halunnut päästä esittelemään hyvää todistustani moneen kertaan ;), mutta nykyinen esimieheni esim. ei ole edes nähnyt sitä. Pyysi vain lähettämään paperin suoraan HR-ihmiselle, jotta tutkinto kirjautui henkilöstöjärjestelmään.

        Olisin päässyt itse graduni kanssa, jota tein "henkisesti" pari vuotta, käytännössä 6kk, paljon helpommalla, jos olisin tajunnut, kuinka pienestä asiasta lopulta on kyse. Puolella nykyisistä kollegoistani on itse asiassa opinnot jääneet kesken! Jo se on työelämässä paljon, että on paperit. Kaikki muu (kuten se hyvä arvosana) on vain mukavaa lisäplussaa itselle, että on hoitanut hommat hyvin.

        Arvosanoilla on väliä. Tosin ei välttämättä sellaisissa suojatyöpaikoissa kuin yliopistot, it- ym. huuhaafirmat jne.

        Monessa työpaikassa on arvosanaa kysytty ja niin ovat kaveritkin kertoneet. Se on kuitenkin selkeä vinkki työnantajalle hakijan pätevyydestä ja paineensietokyvystä.

        Nykyään työnantajien painajainen ja yleinen hermostumisen aihe ovat nämä "olen gradua vailla valmis" -luuserit, joilla ei ole potentiaalia tehdä muuta kuin lukea ulkomuistista tenttiin.
        Työantajat haluavat gradunsa tehneitä, valmistuneita ihmisiä. Ja gradun arvosanalla on väliä. Paitsi näissä äsken mainituissa suojatyöpaikoissa.


      • huuhaahumanisti
        Huuhaa-taloustieteilijä kirjoitti:

        Arvosanoilla on väliä. Tosin ei välttämättä sellaisissa suojatyöpaikoissa kuin yliopistot, it- ym. huuhaafirmat jne.

        Monessa työpaikassa on arvosanaa kysytty ja niin ovat kaveritkin kertoneet. Se on kuitenkin selkeä vinkki työnantajalle hakijan pätevyydestä ja paineensietokyvystä.

        Nykyään työnantajien painajainen ja yleinen hermostumisen aihe ovat nämä "olen gradua vailla valmis" -luuserit, joilla ei ole potentiaalia tehdä muuta kuin lukea ulkomuistista tenttiin.
        Työantajat haluavat gradunsa tehneitä, valmistuneita ihmisiä. Ja gradun arvosanalla on väliä. Paitsi näissä äsken mainituissa suojatyöpaikoissa.

        No, kyllä ainakin omalla alallani olennaisinta on se, mitä osaa työelämässä - eivät hienot paperit. Ainoat paikat, missä niitä papereita todella tarvitaan, ovat julkiset virat.

        Kyllä näitä ahkeria, erinomaisin tiedoin valmistuneita humanistirukkia työmarkkinoilla riittää. Mutta kolmonen tutkintotodistuksessa ja eximia gradusta ei auta yhtään, jos ei löydy lainkaan esim. tiimityötaitoja, organisointikykyä ja oma-aloitteisuutta.

        Olen itse valmistunut erinomaisin paperein, mutta väitän, että niistä on iloa vain omalle itsetunnolle.

        Olettaisin, että sama pätee sinunkin alallasi. Mitä nyt olen työelämää seurannut, niin yritysten johtoportaasta löytyy porukkaa, jolla on oppikoulun jälkeen pohjalla pari vuotta kauppaopistoa.

        Minulla on kollegoina monia ihmisiä, joilla on opinnot kesken. Mutta osaamista nykyisestä hommasta on niin paljon, että he voivat suurin piirtein valita, minne haluavat seuraavaksi mennä. Totta, että kertoo paljon ihmisestä, suorittaako ne opinnot jossain välissä lopulta valmiiksi vai jättääkö hommat kesken. Toisaalta on paljon (akateemisiakin) työtehtäviä, joissa ei välttämättä vaadita kovin pitkäjänteistä luonnetta.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      205
      3101
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1590
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      92
      1442
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      89
      1349
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1304
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      152
      1219
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1168
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      123
      999
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      912
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      44
      793
    Aihe