Kuka sen kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse.
Toisaalta oma kehu haisee, sanotaan.
Kirkossa ei ole onnistuttu kertomaan julkisuuteen, mitä kaikkea tehdään. Se valtava diakonia- ja kasvatustyön määrä, jota kirkko tekee, ei taida olla riittävästi tiedossa. Se on avustustyössä myös kustannustehokkaampaa kuin millään muulla järjestöllä, koska kirkolla on valmis työntekijöiden ja laaja vapaaehtoisten verkosto.
Suurissa medioissa kirkko nähdään helposti instituutiona, mutta kirkkohan koostuu paikallisista seurakunnista. Siellä ovat omat papit, omat nuorisotyöntekijät, lastenohjaajat ja diakonit, jotka elävät ihmisten keskellä ja kohtaavat heitä. Siellähän ne todelliset kirkon kasvot ovat. Oletko käynyt tapaamassa? Tämä ei ole riittävän hyvin näkynyt julkisuudessa. Siksi tulee käsityksiä, että kirkko on instituutio, jossa varatkin menevät byrokratian pyörittämiseen.
Median välittämä kuva kirkosta perustuu pitkälti kliseisiin. Sanotaan, että kirkot kumisevat tyhjyyttään. Kuitenkin on yli seitsemän miljoonaa käyntiä jumalanpalveluksissa vuodessa. Se tekee yhtä viikkoa eli pyhää kohden pitkälti toistasataatuhatta kävijää. Se on suurempi määrä kuin urheilukilpailuissa, kansan lempiharrastuksessa. Kumisevatko urheilukentät siis tyhjyyttään? Diakoniatyössä on yli 700 000 asiakaskontaktia vuoden aikana. Se on hurja määrä eikä siihen ole vielä laskettu mukaan edes pappien sielunhoidollisia keskusteluja mm. surevien kanssa. Seurakuntien diakoniatyö on monille se viimeinen luukku, jolle tullaan, kun yhteiskunnan muut luukut on käyty. Jos sitä ei olisi, niin köyhimmän väestönosamme turva olisi olennaisesti heikompi.
Toisaalta oma kehu haisee, sanotaan.
Kirkossa ei ole onnistuttu kertomaan julkisuuteen, mitä kaikkea tehdään. Se valtava diakonia- ja kasvatustyön määrä, jota kirkko tekee, ei taida olla riittävästi tiedossa. Se on avustustyössä myös kustannustehokkaampaa kuin millään muulla järjestöllä, koska kirkolla on valmis työntekijöiden ja laaja vapaaehtoisten verkosto.
Suurissa medioissa kirkko nähdään helposti instituutiona, mutta kirkkohan koostuu paikallisista seurakunnista. Siellä ovat omat papit, omat nuorisotyöntekijät, lastenohjaajat ja diakonit, jotka elävät ihmisten keskellä ja kohtaavat heitä. Siellähän ne todelliset kirkon kasvot ovat. Oletko käynyt tapaamassa? Tämä ei ole riittävän hyvin näkynyt julkisuudessa. Siksi tulee käsityksiä, että kirkko on instituutio, jossa varatkin menevät byrokratian pyörittämiseen.
Median välittämä kuva kirkosta perustuu pitkälti kliseisiin. Sanotaan, että kirkot kumisevat tyhjyyttään. Kuitenkin on yli seitsemän miljoonaa käyntiä jumalanpalveluksissa vuodessa. Se tekee yhtä viikkoa eli pyhää kohden pitkälti toistasataatuhatta kävijää. Se on suurempi määrä kuin urheilukilpailuissa, kansan lempiharrastuksessa. Kumisevatko urheilukentät siis tyhjyyttään? Diakoniatyössä on yli 700 000 asiakaskontaktia vuoden aikana. Se on hurja määrä eikä siihen ole vielä laskettu mukaan edes pappien sielunhoidollisia keskusteluja mm. surevien kanssa. Seurakuntien diakoniatyö on monille se viimeinen luukku, jolle tullaan, kun yhteiskunnan muut luukut on käyty. Jos sitä ei olisi, niin köyhimmän väestönosamme turva olisi olennaisesti heikompi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Se valtava diakonia- ja kasvatustyön määrä, jota kirkko tekee, ei taida olla riittävästi tiedossa."
Diakonian asiakaskontaktien määrä ei kerro erityisestä menestyksestä.
Vuosi asiakaskontaktit (tuhatta)
1998 926
1999 910
2000 887
2001 865
2002 817
2003 780
2004 734
2005 542
2006 476
Lähde: Kirkon kotisivut http://www.evl.fi/kkh/to/kdy/g1.xls
Pääosa uskonnon opetuksesta tapahtuu yhteiskunnan varoilla koulussa. Minustakin se tulisi siirtää kirkon harteille.
"Se on avustustyössä myös kustannustehokkaampaa kuin millään muulla järjestöllä, koska kirkolla on valmis työntekijöiden ja laaja vapaaehtoisten verkosto."
Todellisuudessa se on varsin kallista, sillä poikkeuksellisen suuri osa "hyväntekijöistä" tekee hyvää kuukausipalkalla. Voitko perustella jotenkin väitettäsi?
"Sanotaan, että kirkot kumisevat tyhjyyttään. Kuitenkin on yli seitsemän miljoonaa käyntiä jumalanpalveluksissa vuodessa. Se tekee yhtä viikkoa eli pyhää kohden pitkälti toistasataatuhatta kävijää. Se on suurempi määrä kuin urheilukilpailuissa, kansan lempiharrastuksessa."
Vuonna 2005 ensimmäiseen formulalähtöön ehti katsomaan yli 250 tuhatta suomalaista, vaikka lähetys alkoi puoli viisi aamulla. Olympialaisia seurasi 3 miljardia ihmistä ja Ranskassa olleita jalkapallonmaailmanmestaruuskisoja 40 miljardia. Urheilu vaikuttaa enemmän enemmän ihmisten arkipäivään kuin uskonto.
Jumalanpalveluksissa käyntien määrä vähenee. Kirkolla on enää vain muutama hyvä jumalanpalvelustuote tarjottavana. Ehdottomana kruununjalokivenä on rippikoulu, jonka käy noin 50 tuhatta nuorta vuosittain. Jos laskee, että jokaisen pitää käydä sen aikana muutama jumalanpalvelus torkkumassa ja jokainen tuo rippujuhliinsa mukanaan vanhempien lisäksi monta rippilahjan tuojaa, tämä porukka on yli 10 % päiväjumalanpalveluksissa kävijöistä). Jouluhössötys ja herätysliikkeiden kesäjuhlat keräävät mukavasti sanankuulijoita, sillä lapset ottavat "innolla" osaa juhliin. Tavalliset palvelut pidetään varsin tyhjille seinille.
"Diakoniatyössä on yli 700 000 asiakaskontaktia vuoden aikana."
... kunhan käyttää tarpeeksi vanhoja tilastoja.
"Se on hurja määrä eikä siihen ole vielä laskettu mukaan edes pappien sielunhoidollisia keskusteluja mm. surevien kanssa."
Voisi olla hieman kornia, jos pappi sanoisi hautajaisissa "otan osaa.. seitkytnejä. otan osaa.. seitkytviis..." ja kanttori säestäisi ""otan osaa.. viiskytkolme. otan osaa.. viiskytneljä... Joko olen ottanut osaa?"
"Seurakuntien diakoniatyö on monille se viimeinen luukku, jolle tullaan, kun yhteiskunnan muut luukut on käyty."
"Taloudellisiin avustuksiin seurakunnat käyttivät vuonna 2005 yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa ja taloudellista apua myönnettiin yhteensä noin 32 500 kertaa. Ruoka-apuun seurakunnat käyttivät vuonna 2005 varoja 2,3 miljoonaa euroa. Apua jaettiin tällöin yhteensä noin 126 500 kertaa."
Elina Juntunen, Henrietta Grönlund & Heikki Hiilamo: Viimeisellä luukulla, Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2006:7
Summan suuruutta voi verrata esimerkiksi Tampereen tuomiokirkon 7,7 miljoonan remonttiin.
"Jos sitä ei olisi, niin köyhimmän väestönosamme turva olisi olennaisesti heikompi."
Jos kouluista poistettaisiin uskonnon opetus ja täten säästyneet varat käytettäisiin köyhempien hyväksi, vaikutus olisi paljon suurempi kuin kirkon hyväntekeväisyys.
the catlic churche of los angeles joutuu maksamaan
660 millioona seksi uhreille jakamaan niitä rahoja .. eli jokainen uhri voi saada jopa 10 dollareita .
http://www.cnn.com/2007/US/07/16/church.abuse.ap/index.html
Auttaminen on tietysti hyvää sellaisenaan, mutta kirkon perusteellinen, kamalin harha on lapsikaste, joka juoksuttaa ihmisten sielut helvettiin. Humanitäärinen ihmsten auttaminen ei lievennä kirkon harjoittamaa peruteellista luokkaaa olevaa harhaa.
T; Jumalanhullu