Auttaako ateismi elämään ennen kuolemaa?
Elämällä tarkoitan sitä, että ihminen on suht vapaa ahdasmielisyydestä ja typeristä asenteista, kykenevä tekemään itsenäisiä päätöksiä, tietää mikä on itselle hyväksi, tuntee vastuuta muista... Ts. että ihminen ei ole periaatteiden jäykistämä kivipatsas, vaan jatkuvassa muutoksen tilassa oleva elävä olento.
Koska muutit viimeksi mielipidettäsi jostain tärkeästä asiasta? Oletko elossa? Vai jo kuollut?
Elämällä tarkoitan sitä, että ihminen on suht vapaa ahdasmielisyydestä ja typeristä asenteista, kykenevä tekemään itsenäisiä päätöksiä, tietää mikä on itselle hyväksi, tuntee vastuuta muista... Ts. että ihminen ei ole periaatteiden jäykistämä kivipatsas, vaan jatkuvassa muutoksen tilassa oleva elävä olento.
Koska muutit viimeksi mielipidettäsi jostain tärkeästä asiasta? Oletko elossa? Vai jo kuollut?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mielipide muuttuu tuon tuosta paremman perustelun puitteissa. Joko tämä tapahtuu itseni tai jonkun muun toimesta.
Viimeksi muutin mielipidettäni noin sekunti sitten.
Olen elossa.
Itse ainakin näin ateistina elän aivan vapaata elämää, mutta en kyllä olisi huomannut uskovaistenkaan ystävieni elämän kovin rajoittunutta olevan.
Omasta mielestäni mielen pitäminen avoimena kaikkiin asioihin pitää ihmisen elävänä. Sanoisin niin, että sitten kun ihminen alkaa pitää itseään vanhana, hän on "kuollut".
En allekirjoita ateismin olevan yleispätevä avain onneen :). Silloin tietysti, jos uskonasiat tuovat elämänpolulle ylipääsemättömiä esteitä. Toisaalta henkilökohtaisesti en kyllä usko perisyntiin - mielestäni moraalikoodi on sisäsyntyinen ominaisuus. Olisiko se omatunto?
...myös perisynnistä puhuminen vaikka olen uskovainen.Ehkä en ole vielä ymmärtänyt sanamuotoa...mutta sen tiedän että jokainen ihminen tekee syntiä joko teoissa tai ajatuksissa tai molemmissa.
Perimmäinen kysymys syntisyydestä löytyy tosin Raamatusta,mutta ennemmin puhuisin Jeesuksesta,koska ennen Häntä olin iloinen ja mukava ja välillä vähemmän mukava,ja kuvittelin että kaikki menee taivaaseen jne...kunnes Jeesus ihan oikeesti alkoi koputteleen mun sydämen ovelle.Jeesus teki kaikkia muitakin ihmejuttuja,jonka johdosta löysin RadioDein ja sain kuulla enemmän Jeesuksesta,johon olin lapsena uskonut.Kun omatunto tuli täyteen syntiä ja tajusin olevani menossa helvettiin synteineni päivineni,niin aloin huutaa Jumalan puoleen ja pyysi syntini anteeksi.En kokenut heti mitään ihmeempiä,mutta lähipäivinä alkoi tapahtua asioita ja eräänä päivänä koin Rauhan laskeutuvan ylleni ja sisimpääni.Yhtäkkiä tajusin olevani uskossa.
Myöhemmin Jumala tuli minulle eläväksi Pyhän Hengen kokemuksien kautta,ja tämä on niin ihanaa elämää,etten Todellakaan vaihtaisi entiseen laiffiinni.et sillee...
Elämäsi on epäelämää. Zombiemaisesti tuputat jumalaasi ja omia näkemyksiäsi siitä miten muiden tulisi elää.
Sinulla tuskin on omia ajatuksia.
On alkanut tuo "yhtäältä, mutta sitten toisaalta" muodostua melkeimpä ongelmaksi. Aina kun pitäis tehdä joku ratkaisu, niin löytyy uusia näkökulmia. Niitä arvioidessa se aika vaan kuluu, eikä mitään tapahdu. Jahkailu sopii kyllä hyvin kilpikonnauskontoon.
"Jahkailu sopii kyllä hyvin kilpikonnauskontoon."
Konnauskossa jahkailu on tosiaan hyve. Varsin-kiskis-, jos jahkailu ei johda koskaan mihinkään toimintaan.
Mutta valitettavasti jahkailu tuntuu sopivan hyvin myös ev.luteille. Vai mitä tuumit naispappeusasian käsittelyvauhdista? Uusi riita sen tiimoilta aina parinkymmenen vuoden välein:)
potentiaalisia kilpikonnauskoon kääntyviä riveihinsä. En ole niin kauheasti niitä kirkon riitoja seurannut, mutta kyllähän se naispappeudesta riitely tuntuu olevan usein esillä.
Muuten prismassa on neliosainen sarja ajasta. Eilen oli eka osa. Tulee varmaan lähipäivinä uusintana joltain ylen kanavalta, jos jäi näkemättä.
näkemättä. Luen sanomalehteni vähintään päivän vanhana, joten tv-arvostelut ovat osaltani aina hiukka myöhässä. Arvostelu oli kuitenkin ihan jees, eli pitääpä seurata noita uusintoja.
Jos vaikka kiemurtelisi itsensä sarjaan mukaan:D
tulee maanantain Prisman uusinta.