Tässä on asia, jota oon ihmetellyt tässä sairastaessani.
Alaikäisille ei saa myydä alkoholia eikä tupakkaa, mutta kolmiolääkkeitä kyllä.
Tää tuli mieleen, kun oma alaikäiseni kipaisi hakemassa minulle minun reseptillä melkoisen satsin opiaatteja ja lihasrelaksantteja. Molemmat arveltiin, ettei niitä välttämättä myydä hänelle. Nuorella oli mun kelakortti, resepti ja rahat, eikä mitään ongelmaa lääkkeiden saannissa. Tässä tapauksessa oli tietysti hyvä, että myytiin, koska itse en kivuiltani olisi päässyt lääkkeitä hakemaan. Eikä ollut huolta, koska lapseni ei käytä mitään päihteitä.
Tuli vaan mieleen, kun on nuoria, jotka käyttää lääkkeitä päihtymistarkoituksessa, että kuinka helppoa on vaikka vanhempien reseptilä hakeminen. Monilla muillakin on varmaan kotona erilaisia reseptejä, joihin jälkikasvun ei ole erityisen vaikea päästä käsiksi, jos niin haluaa.
Tästähän on ollut puhetta, että lääkkeiden väärinkäyttäjät vievät mummojen unilääkkeet jne. Mutta tästä en ole huomannut missään juttua.
Jos jollain on tietoa uutisista tai keskusteluista, jotka koskee tätä aihetta, laittaisitko linkkiä. Kiinostaisi lukea.
Alaikäisille ei saa myydä alkoholia eikä tupakkaa, mutta kolmiolääkkeitä kyllä.
Tää tuli mieleen, kun oma alaikäiseni kipaisi hakemassa minulle minun reseptillä melkoisen satsin opiaatteja ja lihasrelaksantteja. Molemmat arveltiin, ettei niitä välttämättä myydä hänelle. Nuorella oli mun kelakortti, resepti ja rahat, eikä mitään ongelmaa lääkkeiden saannissa. Tässä tapauksessa oli tietysti hyvä, että myytiin, koska itse en kivuiltani olisi päässyt lääkkeitä hakemaan. Eikä ollut huolta, koska lapseni ei käytä mitään päihteitä.
Tuli vaan mieleen, kun on nuoria, jotka käyttää lääkkeitä päihtymistarkoituksessa, että kuinka helppoa on vaikka vanhempien reseptilä hakeminen. Monilla muillakin on varmaan kotona erilaisia reseptejä, joihin jälkikasvun ei ole erityisen vaikea päästä käsiksi, jos niin haluaa.
Tästähän on ollut puhetta, että lääkkeiden väärinkäyttäjät vievät mummojen unilääkkeet jne. Mutta tästä en ole huomannut missään juttua.
Jos jollain on tietoa uutisista tai keskusteluista, jotka koskee tätä aihetta, laittaisitko linkkiä. Kiinostaisi lukea.
Vastaukset 18
Vanhimmat
käytössään kenenkään reseptejä. Esim. itselläni ei ole kotosalla tällä hetkellä sellaisia reseptejä joissa olisi saamatta lääkkeitä, toki sitten kun menen seuraavan kerra lääkäriin, uusin ne ja sitten on taas haettavaa.
Omat kolme lastani ovat hakeneet minulle resepteilläni teini-iässä mm. rauhoittavia lääkkeitä.
Ja sitä paitsi, muitakin kuin kolmiolääkkeitä voi ns. käyttää päihtymystarkoituksessa...eli ei se kolmio siinä lääkepakkauksen kyljessä oli mnkään mitta.
Mites sitten ne lääkkeet, niiden säilytys kotosalla? Lukkojen takanako jotteivat nuoret vain saisi niitä?! Siis sitten kun ne on haettu sieltä apteekista kotiin (kuka ne sitten hakeekaan?!).
Jos tuolle huolestumislinjalle lähtee, niin sitten kannattaa olla huolestunut siitä etteivät ne teinit varasta niitä lääkkeitä kenenkään kotoa, siten niitä kaiketi joutuu teinien käyttöön, ei niinkään vanhempien/mummojen ym. reseptien varastamisen kautta.
Harvallapa lienee kotosalla hakemattomia lääkkeitä, noin jos ajatellaan vähän suuremmassa mittakaavassa asiaa.
Ja ainahan on olemassa ns. katukauppa, sieltä voi ostaa yhtä jos toistakin..valitettavasti.
Kyllä mun mielestä ihmisillä on paljon reseptejä kotonaan. Ja sanoin kolmiolääkkeet vain esimerkiksi, kaikkea kai voi käyttää väärin!
Aivan, miten on lääkkeiden säilytys kotona? No, mulla on henkilökohtaiset lääkkeet lukkojen takana makuuhuoneessa. Ei tosiaankaan kylppärin lääkekaapissa. Ihan vaan siksi, että pidän lääkitystä mun henkilökohtaisena asiana.
Mitenkä, jos perheessä vanhemmilla on päihteiden väärinkäyttöä, jaksaako huolehtia lääkkeiden säilytyksestä?
Sen olen nähnyt itse nuorena kuinka jotkut tutut nuoret kolusivat baarikaapit ja lääkekaapit. Turha olla sinisilmäinen.
Jostakin ne lääkkeet sinne katukauppaankin menevät. Ja jostakinhan se väärinkäyttö alkaa.
En nyt huolestuneisuudesta tiedä, mutta todellakin kiinnostaa asian tämä puoli.
Se vielä, että tokihan kolmiolääkkeitä ja sen sellaisia määrätään myös alaikäisille itselleen.
Sekin, että sehän on pieni osa nuorista kuitenkin, joka edes käyttää lääkkeitä päihtymistarkoituksessa.
Alkon ja röökin kanssahan linja on tiukka.
No, minä vaan täällä ihmettelen ajankuluksi.
En tiedä sitten miten pieni osa se on joka päihteilee lääkkeillä. Kaipa se riippuu siitä mistä on tietoinen. Oloja kun saa paljon halvemmallakin kuin alkoholilla. Tämä siis vain omasta kokemuksesta. Silloin kun rupesin kiinnostumaan sekaisin olosta, aloitin kyllä alkoholilla mutta vaihdoin pian lääkkeisiin. Huumeita en käyttänyt, mutta huumeeksi luokiteltasvia lääkkeitä kyllä. Nykyään menee ehkä muutama siideri kuussa.
Tuosta, mitä kirjoitit, eivät vanhemmat halua kuulla. Paitsi ehkä onnellisesta lopusta; että nykyään tyydyt muutamaan siideriin. Tiedät varmasti, että kaikille ei käy yhtä hyvin.
13-vuotiaana äidilleni rauhoittavia ym. lääkkeitä aina kolmen kuun satsin kerrallaan.
Voi kamala miten hävetti kun ihmiset tuijotti.
Sen sanon omasta kokemuksesta että en ikinä laita omia lapsiani lääkkeiden hakuun. Jos teilläkin vain joku muu voi sen tehdä niin säästäkää nuorianne tältä ikuiselta traumalta.
Minulle tuli niin hirveä lääkekammo, etten pysty tätä nykyä käyttämään muita kuin elintärkeitä lääkkeitä, muut jäävät ottamatta.
Ei tullut minullekaan mieleen kieltäytyä kyseisestä kunniasta silloin aikoinaan joten älkää vedotko siihen että lapset/nuoret ovat ihan valmiita hoitamaan tämmöisen pikkujutun puolestanne. Raahautukaa ennemmin vaikka taksilla apteekkiin! Tiedän mistä puhun, olen nyt nelikymppinen.
varmasti työstää asiaa jonkun ammattilaisen kanssa.
Ja omat lapseni ovat hakeneet minulle lääkkeitä, mitä erilaisimpia. Vai olisiko pitänyt pyytää tuomaan vain osa, katsoa ettei tuotavissa ole PKV-lääkkeitä?
Kuka tässä nyt on vedonnut yhtikäs mihinkään?! Mistä sinä mahdat tietää kenenkään perhekuvioita?!Et mistään. Taksilla? Eipä esim. itseäni saanut taksiin selkäoperaation jälkeen, ambulanssilla kotiuduin, sellainenkos olisi pitänyt apteekkireissullekin tilata? Heh, eipä olisi tainnut tulla.
Olen 45v ja olen äidilleni hakenut aikoinaan mm. Valium:a, saamatta siitä trauman traumaa. Saamatta yhtikäs minkäänlaista lääkekammoa. Vain otettu lääke auttaa!!
Mitä ihmeen hävettävää on lääkkeiden haussa? Se, mitä lääkkeitä ne ovat, se ei kuulu kellekään, ja niiden tuijottajien häpeä se on, ei sen hakijan.
Sinuna kyllä työstäisin tuota asiaa vaikka terapeutin kanssa....
Niin. Asiassa on vielä tuollainenkin puoli. Sinut on varmasti pantu asialle, johon et mitenkään ole ollut valmis. En minusta ole kummallista, jos siitä vaikka traumankin saa.
Itse kyllä puhuin nuoreni kanssa eikä hänellä ollut mitään ongelmaa hakea mun lääkkeitä (erittäin vahvoja kipulääkkeitä) taisi jopa itse ehdottaa. Että riippuuhan se paljon lapsestakin. Ja mistä lääkkeistä on kysymys.
Olen itse joutunut ostamaan itselleni joskus rauhoittavia ja luoja, että mua on hävettänyt. Oon vilkuillut, ettei vaan tuttuja näkyisi jne. Sellaista se vaan oli.
No kyllä on työstetty terapeuttien kanssa muitten ongelmien ohella. Olen kai sitten herkkänahkainen ihminen.
Vieläkin olen sitä mieltä että alaikäisten lasten ei kuulu hoitaa vanhempiaan tällä tavoin vaan saada olla lapsia.
Minun kohdallani haut kestivät nelisen vuotta ja kertaakaan en selvinnyt yhdellä muovipussilla. Niitä apteekin nyssäköitä kun sitten kantelit ruuhkabussissa kotiinpäin niin MINUA itketti. Hauku lisää jos haluat!
ei tuo lääkkeitten haku sulle ole se ongelma ollu vaan eläminen yleensä. lapset voivat ja lasten pitääkin hoidella monenlaisia yhteisiä asioita.
terapeutista jo mainitsitkin, ehkä hän saa sinuun itseluottamusta :) onnistumisten kautta ja ymmärtämään tämän kaiken olevan vaan elämää, ei vakavampaa. halaus sulle.
helppo lapsuus jos tuolllaisesta olet saanut traumoja:) Oikesasti, kyseessä lienee provo.
Kyllä minä ainakin uskoin tuon, koska itselläni ollut vielä aikuisena ahdistanut hakea itselleni rauhoittavia pientäkään määrää.
Voi liittyä tuon kirjoittajan lääkehäpeä ja kammo lapsuuden muihinkin tapahtumiin. Ehkei siellä kotona ole kovin ehjä ja turvallinen tunnelma ollut, jos äidillekin on määrätty rauhoittavia aina kolme kuukautta kerrallaan.
Itse kai jatkan kotona oppimaani salailua ja häpeää mielenterveyden ongelmista. Koetan siitä kyllä oppia pois.
tässä yksi malli miten teinit saa lääkkeitä: Koska narkkareille ei määrätä kolmiolääkkeitä jotta voisivat lopettaa amfetamiinin/morfiinin käytön, he pyytävät ns. kunnon ihmistä käymään lääkärillä joille kyllä kirjoitetaan kunnon myrkyt aiheettakin, sitten narkkari ostaa 1 euron kappale hintaan lääkkeen ja myy 3 euron kpl hintaan teineille ja narkkari saa päiväannoksen piriä "voittorahoillaan" ja teinit pillerihumalan ja kunnon kansalainen saa uudet levikset tai vetää parit pilvisavut viikonloppuna. terveisin entinen narkkari ja tietää miten homma toimii. ELI KUN ENITEN APUA TARVITSEVA EI SAA LÄÄKETTÄ, KAIKKI KÄRSII. hyvä suomen terveydenhuolto!!!
kyllä sujauttaa ihan vaikka kassiin,reppuun tms.Kas kun minua ei ole koskaan hävettänyt näinä 10 vuotena jolloin olen sairastanut depressiota ja paniikkihäiriötä, hakea lääkkeitä.Mitä se kellekään kuuluu haenko PKV-lääkkeitä vai ummetuslääkkeitä.
Kävin tuossa työni puolesta tutustumiskäynnillä päihdeklinikalla, joka oikeastaan oli tarkoitettu alkoholisteille. Siellä kuitenkin oli parikymppisiä nuoria, jotka olivat (useampi, jonka kanssa juttelin kertoi) aloittaneet alkoholilla ja opiaateilla sekä rauhoittavilla, jokukin ollut vasta kaksitoistavuotias aloittaessaan. Noin nuorina olivat jo kaikkien päihteiden suurkuluttajia ja vieroitushoidossa.
Ja oli ostettu pillereitä narkkareilta tai joltain tutulta, oli "kateltu" lääkekaapit kotona ja kavereilla. Ja usein lääkekaappi vessassa, kun eihän meidän lapset eikä sen kaverit... Tai oli paljon aikuisia, joiden lääkkeet pyörivät pitkin asuntoa oman päihtymistilan takia.
Itselleni on kipujen takia kokeiltu monenlaisia lääkkeitä ja on kotona aloitettuja pakkauksia ja käyttämättömiä reseptejä. Tällä hetkellä en varmaan huomaisi, jos vaikka muutama Panacod puuttuisi. Ja paljon vahvempia kipulääkkeitä käytän, mutta niitä täytyy laskea ihan siksi, että ei itse aina muista onko ottanut vai ei:)
Tässä vähän ajatus karkasi, kun piipahti ovella vieraita.
Tämä apteekista alaikäiselle myynti kiinnostaa minua edelleen.
Aika harvoin apteekissa tulee kuitenkaan tilannetta että alaikäinen on hakemassa vanhempansa pkv- tai muuta väärinkäyttöön soveltuvaa lääkettä. Varmasti sellaisia tilanteita kuitenkin on kuten edelläkin kerrottiin. mutta onhan niillä siellä apteekissa ihan järki on päässä mitä annetaan ja mitä ei. Mutta kuitenkin on myönnettävä että koht helpolla nuori varmasti hyvän selityksen ja pokan omaten saisi vanhempansa recillä hyvinkin pään sekoittavia lääkkeitä. Ja kun recit tuntuvat hukkuvan yhdellä jos toisella aikuisella muutenkin niin tuskin nuori jäisi tästä suuremmin kiinni.
Sinä joka olet saanut trauman lääkkeistä, niin ajat ovat muuttuneet kovin kovasti ja suhtautuminen rauhottavia kohtaan ei enää ole todellakaan niin halveksuvaa ja tuijottelua tuskin saisi osakseen. Sen lisäksi harva apteekki enää huutelee nimillä tiskin yli vaan useimmissa saat rauhassa asioida yhden farmaseutin luona ja pistää lääkkeet pussiin ja vaikka vielä pussin reppuunkin.
...todellakin saada respa bentsoihin oli sit täys tai ala ikänen.
ostaa kaljaa?
Saako alaikäisille nuorille myydä apteeriksta esim. Absolutt Torr nimistä valmistetta? Kokemuksia?