Usein kuulee väitettävän, että evoluutioteoria antaa parhaan, tieteellisen yms selityksen milloin millekin biosfäärin historialliselle ilmiölle tai tapahtumalle.
Voiko luonnontieteelliseksi väitetylle historiallisella selityksellä olla yleistä hyvyysmittaa, esim. selitysastetta, jolloin selityksen hyvyys ei perustuisikaan muiden selitysten huonommuuteen.
Jopa kasvatustieteessä pystytään tilastomatemaattisesti laskemaan selityksen hyvyys selitysasteen avulla, jolloin saadaan numeerinen lukuarvo, jolla tuota teoriaa tai mallia voidaan arvioida.
Eli miten hyvin evoluutioteoria selittää lepakon, hevosen, krokotiilin historian tai nykyiset ominaisuudet, vaikkapa yksilöiden keskimääräisen iän tai eturaajan nimettömän pituuden. Onko selitys yli 99,99%:nen vai onko selitysaste alle 0,000000000000000001 ppm:ää? Vai eikö selityksen hyvyydestä ole mitään tietoa?
Voiko luonnontieteelliseksi väitetylle historiallisella selityksellä olla yleistä hyvyysmittaa, esim. selitysastetta, jolloin selityksen hyvyys ei perustuisikaan muiden selitysten huonommuuteen.
Jopa kasvatustieteessä pystytään tilastomatemaattisesti laskemaan selityksen hyvyys selitysasteen avulla, jolloin saadaan numeerinen lukuarvo, jolla tuota teoriaa tai mallia voidaan arvioida.
Eli miten hyvin evoluutioteoria selittää lepakon, hevosen, krokotiilin historian tai nykyiset ominaisuudet, vaikkapa yksilöiden keskimääräisen iän tai eturaajan nimettömän pituuden. Onko selitys yli 99,99%:nen vai onko selitysaste alle 0,000000000000000001 ppm:ää? Vai eikö selityksen hyvyydestä ole mitään tietoa?
Vastaukset 27
Vanhimmat
voit mitata hyvää ja pahaa jotka ovat abstrakteja käsitteitä.
Hyvää kenen kannalta.
Pahaa kenen kannalta.
Miten niitä ylipäätään voi arvottaa.
Eiks ne ole vähän niikuin kylmä ja kuuma saman asian eripuolia.Mutta eivät mitään todellista kuitenkaan. Miksi niitä edes kannattaisi mitata.
Samaa olen kysynyt, miten muuten mittaisit uskoa?
Miten lasket uskolle numeerisen lukuarvon?
Onkohan evoluutio sittenkin uskontoa, kun se on sijoitettu tänne uskonto-ostolle Suomi24:ssä, ja sinäkin vertaat evoluution selityksellistä hyvyyttä moraaliseen hyvään tai uskoon.
Voitko sitten väittää, että evoluutio selitys on paras?
Selityksen hyvyydellä tarkoitin tarkuutta, osuvuutta yms.
...evoluutioteoria on ainaskii miljoona tsiljoona kertaa enemmän parempi kun...ööö...toi toi mikäseoli?
tälle palstalle sijoittelut tai sijoittamatta jättämiset juurikaan "määritellä" evoluutiota
miksikään, eikä se taida määrittelyjä kaivatakaan
akselilla uskonto - ei uskonto. Eihän matematiikkaa, lääketiedettä tai fysiikkaakaan tällaisiin jakoihin täysjärkinen ihminen sovita.
Evoluutioteoria on tieteellinen oppirakennelma joka
on nykytietämyksemme pohjana eliömaailman historiasta niin kauan kuin toisin tieteellisesti osoitetaan.
Kreationismi ei ole kilpaileva "teoria", se on
uskonnon piiriin liittyvä erikoinen oppi ja ei niin kovin kiinnostavaa luonnontieteilijälle, tai miksei voisi ollakin psykologisesta tai jopa psykiatrisesta näkökulmasta.
vertaa, kun en usko hyvään tai pahaan.
Ei ole tarvetta selittää maailmaa. Evoluutio on silti ihan hyvä malli. Aika laaja viitekehys monelle muulle mallille. Uskottavampikin kuin yksi ainoa tarina/uskonnon malli.
Miten mittaat uskoa, ihan oikeasti, tieteen keinoin?
Kyllä kai evoluutioonkin voi "uskoa" mutta en suosittelisi. Parempi on tutkia, epäillä, kyseenalaistaa ja keksiä. Totta on että se vaatii tarkkuutta, osuvuutta ja hyvyyttäkin ihan vähän?
(evoluutio uskonnon alaliitteenä saa huonoja/epätarkkoja assosiaatioita aikaan kö?)
Se oli kyrpäluutio!
Jumala loi kaiken. ihmiset vaan on on niin monimutkaisia ja samaan aikaan yksinkertaisia että niillä on sen oman järjen valon takia vaikea ymmärtää näin yksin kertaista asiaa että se on jumala joka loi. piste
>Voiko luonnontieteelliseksi väitetylle historiallisella selityksellä olla yleistä
>hyvyysmittaa, esim. selitysastetta, jolloin selityksen hyvyys ei
>perustuisikaan muiden selitysten huonommuuteen.
Ja myös on.
Vastauksesi on toiveita herättävä, jatkatko kertomalla noista hyvyysmittareista ja siitä, minkä tuloksen ne antavat evoluutioselityksille?
on hyvä jos se selittää kaikki asiaan liittyvät seikat, huono jos ei selitä.
Valtaosa evoluutioselityksistä on hyviä.
mukaan kaikki lukuisat toiminnot, vaikuttimet ja tapahtumat jotka elävän olennon ominaisuudet muokkaavat ja määräävät, on se haluamasi prosentti lähempänä sitä isompaa lukua.
Mielestäni tuollaiset laskut ovat pelkkiä makuasioita arvotettaessa teennäisesti jonkin teorian "hyvyyttä", kun takaajatuksena on ilmeisesti verrata teoriaa siihen toiseen tunnettuun mutta tutkimattomaan.
Oletan siis että edelleen haet sitä tunnettua "luojanpajassa kerralla valmiiksi muotista tullut teorian" kannatusta mielessäsi esiin.
Katsoisin että luojanpajateorian vaikuttimet olentojen ominaisuuksiin ovat pyöreä -0. Yleisesti tunnustetut mittarit antaisivat tämän tuloksen jos edes olisi mitä mitata, mutta milläpä sellaista pelkkää ideaa mittaat. Tämä oli mielipide.
Luojanpajateoria ei ole saanut laajaa tiedemaailman kannatusta, vaikka sen hyvyysaste olisikin idean kannattajien mielestä kuinka hyvä sitten tahansa, ei se pelkkä hyvyysaste vielä yksin kanna mihinkään.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten edellä aprikoitu on tietysti enimmäkseen totta vain, jos mainittu kaikki lasketaan evoluutioksi.
Itse en lähtisi pilkkomaan maailmankaikkeuden yleiskehitystä sen kummemmin palasiin, vaan katson että kun kaikki kerran kehittyy, on myös kehitys elämän osalta sitä samaa sirkusta.
Olemme koko universumin ja sen kehityksen lapsia, ja kohtalomme tulla eläviksi on määräytynyt jo universumin alkuhetkellä.
Mutta ominaisuutemme ja muotomme yms. määräytyvät pitkälti muista ja paikkallis tekijöistä, joista tiedetään ainakin se, että jos maassa aloiettaisiin kehitys alusta, jäisivät tälläiset nettikeskustelut hyvin hyvin suurella todennäköisyydellä pitämättä, ihmistä ei siitä tulisi. Ihan muuta kumminkin, tai sitten ei, koska sattumaa on olemassa, yhtenä vaikuttimena, kuten ei pienimpänä tekijänä, mutaatiot.
normaali evolutionistin vastaus joka ei kerro mitään vaan perusteetta halventaa toisin ajattelevia :)
Valitettavasti Heba Joe lähti juuri siihen vertailuun, jota yritin aloituskysymykselläni välttää. Eihän se, että kreationismi ei ole tiedettä, tee vielä evoluutio-opista hyvää tiedettä.
Myönnän pettyneeni tältä osin.
nämä vanhat kunnon "hyvän" tieteen kriteerit:
1. Luotettaviksi todettujen tieteellisten menetelmien käyttö (mm. tilastolliset otantaan perustuvat menetelmät)
2. Julkisuus (väitteiden dokumentaatio, kokeiden toistettavuus)
3. Kriittisyys (mm. referee-menettely)
4. Itsensäkorjaavuus (Vanha oppi kumotaan mieluusti jos pystytään)
5. Edistyvyys (Jos uutta perutavaa tietoa saadaan, rakennetaan kaikki uusiksi alusta alkaen, tietoa pyritään aktiivisesti lisäämään eikä hyväksytä mitään lopullisesti valmiiksi)
Erityisesti kohdissa 3, 4 ja 5 kreationismi tipahtaa pois vakavasti otettavana teoriana, koska sen kannattajat eivät voi sitä tai sen osia kyseenalaistaa. Jos luomisopin perusteet joku sen kannattaja kyseenalaistaisi, hänet tuomittaisiin vääräoppiseksi hairahtaneeksi ja poistettaisiin yhteisöstä huolimatta esittämästään todistusaineistosta - tiedeyhteisö sensijaan pyrkii aina testaamaan ja arvottamaan uudet aatteet ja väittämät. Köykäiset hylätään mutta rautaiset uudet perustelut niellään, tosin aluksi pitkin hampain ja kitkaisesti mutta kuitenkin lopulta vahva näyttö vie voiton.
Perinteisen tieteenteon peruspiirre on se, että olemassaolevia oppirakennelman heikkouksia pyritään kiihkeästi pommittamaan myös sisältäpäin, koska tällainen ns. paradigman murtaminen tuo tekijälleen
kahmalokaupalla mainetta ja kunniaa. Tällöin vain vahvat teoriat (kuten esim. suhteellisuusteoria) kestävät ja pätevät vuosikymmenestä toiseen.
En voi kuvitella että tietoa maailmasta voisi saada
muulla keinoin objektiivisesti ja kollektiivisesti hankittua - yksilö voi aina kokea asiat toisin, saada subjektiivisia näkyjä ja kuulla ääniä, jopa "valaistua" tai "herätä", mutta näillä ilmiöillä ei valitettavasti ole paljon annettavaa ihmiskunnan tiedolliselle edistymiselle, yksilölle kylläkin.
Noniin, nyt aletaan päästä asiaan. Annat rajausehdot 1-5 hyvälle tieteelle. Kysymyshän kuului "miten hyvä", eli noilla ehdoillasi eroteltaneen vain hyvä huonosta, mutta ei vielä kerrota, miten hyvä on jäljelle jäänyt. Vai onko kaikki seulan läpäisseet teoriat 100% selitysasteeltaan tai muulta hyvyysmittariltaan?
Käytät syystä tai toisesta aikaasi sen selostamiseen, miten kreationismi ei sovi kriteereihin, mutta et paljonkaan puhu evoluution sopivuudesta.
Yritän kysyä:
Perustuuko evoluutioselitys aina tilastolliseen otantaan, esim. lepakon, hevosen tai krokotiilin esi-isien osalta? Tai näiden eläinten ruumiinjäsenten selityksessä?
Ovatko evoluutioselitykset toistettavasti kokeellisesti testattu?
Jos evoluutioselitys I sanoo, että lajeilla A ja B on läheisempi esi-isä 2 miljoonan vuoden takaisessa menneisyydessä ja molemmilla lajin C kanssa 10 miljoonan vuoden menneisyydessä niin mikä on tuon selityksen selitysaste? Voiko sitä verrata evoluutioselitykseen II, joka väittää, että lajeilla A ja C on esi-isä 5 miljoonan vuoden takana ja edelleen yhteinen esi-isä 20 miljoonan vuoden takana B:n kanssa?
Mitä siis alunperin kysyin, on tuollaisen evoluutioselityksen luotettavuuden mittaria.
Jos selityksestä I sanottaisiin, että se on 0,05 % todennäköisyydellä paikkansa pitävä ja selitys II taas 0,1% todennäköisyydellä, niin selitysten luotettavuus olisi jotenkin havainnollistettu.
Nythän käynee niin, että itsensäkorjaavuus vaihtaa selityksen I selitykseen II, mutta missään vaiheessa ei esitetä luotettavuusarviota voimassa olevalle selitykselle, paitsi, että se on "paras". Eikä hylätyllekään selitykselle taideta laskea mitään selitysastearviota?
Mitenkähän muuten tuo frenologia selviäisi esittämistäsi kriteereistä?
asiaan, mene kirjastoon, käy alan luennoilla,
kaiva haluamasi tarkempi tieto vaikka haastattelemalla perinnöllisyystieteen ja kehitysopin proffia ja tutkijoita ...
Kyllä etsivä tietoa löytää jos mieli on avoin ja innokas.
Jos epäilyttää ev.teoria, niin se on sitten pengottava faktat itse esiin, ei niitä oikein voi odottaa netin keskustelupalstoilta saavansa valmiina tarjottimella. Sen verran voi sanoa että aineistoa tulet löytämään enemmän kuin yhtenä ihmisikänä ehtii perehtymään.
Kysymyksesi evoluutioselitysten kokeellisesta ja
tilastollisesta testaamisesta on sinänsä asiallinen ja sellaista on toki tehty mutaatiofrekvensseistä yleistämällä hyvinkin paljon, selaa vaikka Naturen tai Sciencen numeroita kirjastossa. Hidas kun tuo prosessi on, on varsinkin lajiutumistason kokeita aika hankala tehdä. Retrospektio, menneisyyden mallitus puoliintumisajoitusten ja kaiken mahdollisen geologisen ym tiedon avulla lienee ainoita käytettävissä olevia työkaluja.
Evoluutioteorian laaja kannatus ei niinkään ole kiinni sen tueksi kasatusta suunnattoman vahvasta todisteaineistosta (jota sitäkin kyllä riittää) vaan enemmänkin siitä että YHTÄÄN relevanttia kilpailevaa tieteellistä mallia ei ole esitetty.
Jos joku sellaisen muodostaa ja julkaisee ja pystyy pitävästi perustelemaan niin tiedeyhteisö ottaa moisen uroteon liput liehuen vastaan. Missään nimessä ei evoteoria ole "valmis" ja paketissa sehän elää ja kiehuu ja kuohuu koko ajan.
Kyllä tietääkseni suurin osa uskonnollisistakin ajattelijoista tänä päivänä hyväksyy lajien kehittymisen ja maapallon iäksi miljardit vuodet, pieni mutta äänekäs joukko vastustajia saa vastailmiön toki näyttämään joltiseltakin oppositiolta. Itselleni henkilökohtaisesti tuo tempoilu tuulimyllyjä vastaan on kyllä täysin käsittämätöntä ja saa aikaan kaikenlaisia ajatuksia ihmisen psyyken haavoittuvuudesta - mutta saakoon kaikki kukat kukkia vapaasti.
Kouluopetukseen kreationismin tunkeminen rinnakkaiseksi "selitysmalliksi" (jota jenkeissä punaniskapiirit ajavat) on sensijaan todella pelottavia näkökulmia avaava uhka ja semmosia hankkeita vastaan on sitten jaettava lujasti tietoa ja valistusta pimeyttä ja takapajuisuutta vastaan.
Kirjarovioiden ja pian muunkinlaisten rovioiden
katku voi olla lähempänä kuin arvataankaan jos "kansan syvien rivien" sivistystaso pääsee romahtamaan.
normaali luojanpajateorian kannattajan mitäänsanomaton vastaus joka toteaa minun jotenkin halventavan toisin ajattelevia, sen sijaan että itse esittäisi jotain esimerkkejä tai todisteita luojanpajateorian puolesta c":)
Tämä ei oikein etene, evoluutio kyllä... .. .
1. Luotettaviksi todettujen tieteellisten menetelmien käyttö (mm. tilastolliset otantaan perustuvat menetelmät)
Vai luotettaviksi todettujen. Kuka tahansa voi tietysti todeta aivan mitä tahansa. Mitkä tahansa tieteelliset menetelmät voidaan siis mielestäsi todeta luotettaviksi ilman perusteitakin.
Tuossahan et aseta mitään rajoituksia sille, että kenen/keiden pitää todeta ne luotettaviksi ja millä perusteella/perusteilla.
2. Julkisuus (väitteiden dokumentaatio, kokeiden toistettavuus)
Julkisuus on subjektiivinen käsite. Kuinka paljon julkisuutta tarvitaan? Miten mittaat julkisuuden määrää?
3. Kriittisyys (mm. referee-menettely)
Myös kriittisyys on subjektiivinen käsite. Kuinka suuri määrä kriittisyyttä on tarpeeksi? Miten mittaat kriittisyyden määrää?
"Erityisesti kohdissa 3, 4 ja 5 kreationismi tipahtaa pois vakavasti otettavana teoriana, koska sen kannattajat eivät voi sitä tai sen osia kyseenalaistaa."
Monenko kreationismin kannattajan pitää kyseenalaistaa kreationismi tai osa siitä, jotta kreationismia voitaisiin pitää sellaisena tieteellisenä teoriana, joka olisi sinun mielestäsi vakavastiotettava? Kaikkienko? Itse tunnen useita sellaisia evoluutioteorian kannattajia, jotka eivät voi kyseenalaistaa kannattamaansa teoriaa. Osoittavatko tälläiset evoluutioteorian kannattajat sen, ettei koko teoriaa voida pitää vakavastiotettavana tieteellisenä teoriana?
"Jos luomisopin perusteet joku sen kannattaja kyseenalaistaisi, hänet tuomittaisiin vääräoppiseksi hairahtaneeksi ja poistettaisiin yhteisöstä huolimatta esittämästään todistusaineistosta"
Tämänkaltaista on tapahtunut myös niille evoluutioteorian kannattajille, jotka ovat rohjenneet kyseenalaistaa evoluutioteorian.
Osoittaako tämä sen, ettei evoluutioteoria ole vakavastiotettava tieteellinen teoria?
"While on the other, according to a review by Darwinist Richard Dawkins, the book is 'loony', 'stupid', 'drivel' and its author a 'harmless fruitcake' who, 'needs psychiatric help.'"
http://www.alternativescience.com/shattering-the-myths-of-darwinism-preface.htm
"- tiedeyhteisö sensijaan pyrkii aina testaamaan ja arvottamaan uudet aatteet ja väittämät. "Köykäiset hylätään mutta rautaiset uudet perustelut niellään," tosin aluksi pitkin hampain ja kitkaisesti mutta kuitenkin lopulta vahva näyttö vie voiton.
Vahva näyttö on käsitteenä hyvin subjektiivinen.
Mikä kelpaa yhdelle vahvaksi näytöksi ei tee toiseen vielä pienintäkään vaikutusta.
Miten mittaat näytön vahvuutta?
Otappas nyt jokin tieteenfilosofiaa käsittelevä selkolukuinen alkeisoppikirja nyt käteen ja katso mitä siellä näistä jo vuosikymmeniä vanhoista perussäännöistä sanotaan, en viitsi alkaa niitä tänne takomaan. En niitä todellakaan ole itse keksinyt (NIIN fiksu en ole) ja sen takia en niitä ryhdy julkisesti puolustamaan, se on jo tehty moneen kertaan muilla kirjallisilla foorumeilla.
Sinänsä merkittävä havainto, että nämä tieteenteon perussäännöt herättävät moisia vastareaktioita evo-opin kritisoijissa - tämä kyllä kertoo armottomasti kreationistien yleisivissivistyksen tasosta. Kun aika menee uskonnollista eksegetiikkaa leipoessa ja amerikkalaisten fundamentalistien nettisivuja tutkaillessa niin on selvä että jotkut perusasiat jää pakostakin vähemmälle.
Koska aiheesta ei näytä syntyvän asiallista, tietopohjaista ajatustenvaihtoa päätän thredin omalta osaltani tähän enkä hukkaa (työ)aikaani enempää jonninjoutavuuksiin.
Hyvää kevättä kaikille tasapuolisesti!
Yhdessä uusimmista numerossa (jossa dinon pää murskaa luun) on selostettu uudempiakin menetelmiä ja uudenlaisia tutkijoita.
Esim. dinojen kävelyn biomekaniikkaa mallinnetaan tietokoneanalyysein. Tehtiin myös
kenttäkokeita dinon jalanjälkien tutkimiseksi: kalkkunan annetiin käppäillä pehmeillä mutaisilla ja kovemmilla pinnoilla ja opittiin jälkien vaihtelevuudesta, että erilainen dinon jalanjälki ei aina tarkoita eri dinolajia.
Kiitos vastauksestasi. Kommentoin vähän, vaikka näytätkin jo lopettaneen.
"Perehdy asiaan, mene kirjastoon, käy alan luennoilla, kaiva haluamasi tarkempi tieto vaikka haastattelemalla perinnöllisyystieteen ja kehitysopin proffia ja tutkijoita ... "
Jaa, luulin sinun olevan alalla. Ihan hyvä ohje sinänsä, sillä tosin saa keskustelunkin väistettyä (-;
"Jos epäilyttää ev.teoria, niin se on sitten pengottava faktat itse esiin, ei niitä oikein voi odottaa netin keskustelupalstoilta saavansa valmiina tarjottimella. Sen verran voi sanoa että aineistoa tulet löytämään enemmän kuin yhtenä ihmisikänä ehtii perehtymään."
No, tuotahan just pelkäänkin, ettei enää ehdi itse kaikkea selvittää. Kysymykseni koski evoluutioteorioiden hyvyyttä, ei sitä, onko ne epätieteellisiä.
"Kysymyksesi evoluutioselitysten kokeellisesta ja
tilastollisesta testaamisesta on sinänsä asiallinen ja sellaista on toki tehty mutaatiofrekvensseistä yleistämällä hyvinkin paljon, selaa vaikka Naturen tai Sciencen numeroita kirjastossa. Hidas kun tuo prosessi on, on varsinkin lajiutumistason kokeita aika hankala tehdä. Retrospektio, menneisyyden mallitus puoliintumisajoitusten ja kaiken mahdollisen geologisen ym tiedon avulla lienee ainoita käytettävissä olevia työkaluja."
Kun ei ole ainakaan Naturesta silmiin sattunut yhtään tuollaista selityksen hyvyyden arviota, niin alkoi epäilyttää, onkohan niillä ensinkään sellaista.
"Evoluutioteorian laaja kannatus ei niinkään ole kiinni sen tueksi kasatusta suunnattoman vahvasta todisteaineistosta (jota sitäkin kyllä riittää) vaan enemmänkin siitä että YHTÄÄN relevanttia kilpailevaa tieteellistä mallia ei ole esitetty."
Juuri tuon "suunnattoman vahvuuden" määrää tässä peräsin. Onko se jollakin selitysasteen tapaisella numeerisesti esitettävällä mittarilla ilmaistavissa?
"Missään nimessä ei evoteoria ole 'valmis' ja paketissa sehän elää ja kiehuu ja kuohuu koko ajan. "
Joskus olen miettinyt, että miten kilpailevien mallien määrästä ja keskimääräisestä eliniästä voisi päätellä sitä, kuinka "oikeassa" jossakin tieteen tutkimusalueessa ollaan. Yleensä kait uuden ilmiön/tutkimusalan alkuvaiheessa esiintyy runsasta kuohuntaa (ja ollaan enemmän metsässä). Sitten tilanne vakaantuu. Oliskohan kaaosteoriat vakaantumassa nyt? Evoluutioilmiön osalta teorioiden vakaantumiseen näyttää menevän huomattavan pitkä aika.
"Kouluopetukseen kreationismin tunkeminen rinnakkaiseksi "selitysmalliksi" (jota jenkeissä punaniskapiirit ajavat) on sensijaan todella pelottavia näkökulmia avaava uhka ja semmosia hankkeita vastaan on sitten jaettava lujasti tietoa ja valistusta pimeyttä ja takapajuisuutta vastaan. "
Kohtuullisesta evoluutio-opetuksesta huolimatta kouluistamme valmistuu vuosittain ammatteihin sadottain nuoria ihmisiä, jotka laskevat (kännykällä): 1 2*3 =9. Auttaiskohan evoluutio-opin lisääminen?
"Kirjarovioiden ja pian muunkinlaisten rovioiden
katku voi olla lähempänä kuin arvataankaan jos 'kansan syvien rivien' sivistystaso pääsee romahtamaan"
Mörköjä maalaamallakin voi saada merkitystä elämäänsä?
Vielä tuli hairahdettua tänne, voihan nenä. Vaikka piti jo hypätä ihan muihin hommiin - taitaa nettiriippuvuus jo olla ovella.
"Jaa, luulin sinun olevan alalla. Ihan hyvä ohje sinänsä, sillä tosin saa keskustelunkin väistettyä (-;"
No alalla kyllä, joskaan en ole kehitysbiologian spesialisti, biologi kylläkin, pitkään luontoa
ammatikseen tutkinut.
Keskustelu on kivaa, väittely vielä kivempaa.
Oikea rakentava väittely on todella kehittävää, siinä joutuu tarkistamaan ehkä jo happanemaan päässeitä tietojaan ja jopa muuttamaan näkemyksiään jos alakynteen jää - se vaatii jo kanttia!
Näillä palstoilla se tahtoo vain karata käsistä
herjanheitoksi puolin ja toisin.
Jos haluat jatkaa aiheesta, mailaa
mieluummin osoitteeseen [email protected] -
keskustelen ihan mieluusti asiatasolla näistä teemoista.
Lähettelin antamaasi osoitteeseen tervehdyksen. En ole saanut vastausta, lienneekö mennyt perille?
Tämä viesti siis nimimerkille tieteentekijä.
Eipä evoluutioon perustuvalle biologiakäsitykselle ole varteenotettavaa haastajaa. Ennakoimattomat muutokset perimässä ja niiden suhteellisen osuuden muutos populaatiossa kuvaamassa soveltuvuutta kulloisiinkin olosuhteisiin antavat ymmärrettavän kuvan siitä mikä tapahtuu.
Ehkä selityksen hyvyyden mittaaminen kasvatustieteessä oli turhan laaja tässä luonnehdittavaksi? Arvelen kuitenkin että siinä käsitellään spesifimpiä väitteitä kuin yleistä evoluutioajatusta.
Evoluutiomallin tehtävä ei mielestäni ole selittää tai ennustaa hevosen pään kokoa vaan antaa ymmärrys lajiutumismekanismin luonteesta.
Selitysaste on yhteiskorrelaatiokertoimen neliö.
Katso vaikka:
http://math.tut.fi/~ruohonen/TKS.pdf
Kyse on tietenkin spesifisistä muuttujista ja niiden mallintamisesta. Jos yleisempi (kvalitatiivinen) teoria tai selitys perustuu selitysasteitensa osalta tunnettuihin malleihin, voitaneen tuon yleisemmänkin selityksen hyvyyttä arvioida (vaikkapa mallien selitysasteminimin perusteella).
Ylseisesti voidaan sanoa, ettei kasvastustiede ole eksaktia. Se voidaan myös osoittaa "matemaattisesti" viittaamalla pienehköihin selitysasteisiin kasvatustieteellisissä malleissa vaikkapa fysiikkaan verrattuna.
Miten on evoluutiomallien ja -teorioiden osalta?
Ihan kuin evoluutikot häpeäisivät malliensa heikkoja selitysasteita, eikä niitä tuoda esille.
Paraskin selitys voi olla melko kehno, esim. frenologiassa asiat olivat ehkä niin.
Se, että eri lajit ovat sellaisia kuin ovat on
monien yhteensattumien seuraus. Eikä siinä
sen enempää selittelyjä tarvita. Esimerkiksi
ihmisellä on häntäluu jäänne hännästä, se on
surkastunut koska se on aikojen saatossa tullut
hyödyttömäksi. Todella pitkällä aikavälillä
ihminen muuntuu edelleen, vallitsevan ympäristön
mukaisesti.