Alkoholi

Mulla itsellä on kielteinen asenne omaan ottamiseen,muut kyllä ryypiskelköön jos tahtoo kunhan eivät hypi mun silmille.Ölen ollut 16v kuivilla ennen otin mut sitten huomasin että elämää on ilman viinaakin,siitä vaan kärsi perhe ja muut läheiset,tahto vaan piti olla julmettu että siitä pääsi eroon,nyt menee mallikkaasti ja hyvin.

...voi saada sellaisen kuvan, että läträän jatkuvasti viinan kanssa. Tosiasia on, että alkoholinkäyttöni vähenee vuosi vuodelta. Ihan muutaman kerran vuodessa käyn viihteellä ja silloinkin otan hyvin nätisti. 2-3 olutta tms. on lähes maximi. Krapulaa ei ole ollut naismuistiin. Kotona minulla on aina jotakin konjakin tyyppistä mutta avattu pullo kestää kuukausia. Olut ei kyllä säily, mutta sitä ostankin vain erikoistilanteita varten. On niin kovin lihottavaakin.

Aika harvoin kyllä olen terasseilla nykyään nähnyt humalaisia. Toisaalta kartan tiettyjä paikkoja, lähiöbaareissa en käy koskaan. Alkoholi on pieninä määrinä nautittuna terveellisempää kuin absolutismi. Sydän tykkää. Iloisessa seurassa velatkin muuttuvat saataviksi:D

Nuoruudessani 60-luvulla ei tytöt ottaneet tippaakaan tai meni maine lopullisesti. Kotona oltiin apsolutisteja ja helppoahan se olikin kun lähimpään viinakauppaan oli lähes sata kilometriä. Itse otin ensimmäiset kosketukset alkoholiin vasta Helsingissä.
Kieteisyydestä huolimatta koulukavereistani parista tytöstäkin tuli alkoholisteja pojista nyt puhumattakaan.
Itse olen pysynyt kaidalla tiellä, yksi on ok, mutta siihen saa sitten jäädä. Liekö kauhu juopon örinöistä tullut appiukosta, joka veti kuin sieni ja oli riitaisa ja juonikko.
Olut on juoma, joka ei maistu ollenkaan, siiderin voin ottaa tai jonkin liköörin. Sen kyllä huomaa naamasta, ei ole ryppyjä, eikä roiku posket. Naisen pahimmat viholliset ovat alkoholi, tupakka ja liikakilot.

Käyn hyvin harvoin, mutta joskus "tyttöjen" kanssa (siis samanikäisten sinkkunaisten kanssa) terassilla istumassa. Juon vischyä tai täysin alkoholitonta olutta (Bukler ja Nicolai).

Lapsena jo päätin ettei minun kodissani sitten ole alkoholia ja se päätös on pitänyt. En juopottele yksin kotona. Kun minulla on vieraita, juomme kahvia, teetä, mehua ja lapsille on aina kaakaota.

Kaksi enoani ja yhden enon vaimo olivat alkoholisteja. Ei ollut lapsena kivaa katsella tuollaista. Eno ja hänen vaimonsa eivät päässeet edes poikansa (kummipoikani) rippijuhliin, kun olivat niin juovuksissa ja se oli todella noloa.

Todellakin mikään ei ole niin inhottavan näköistä kuin keski-ikäinen nainen tai mies juovuksissa. Raittiinakin elämä on kivaa ja huumori kukkii ystävien ja sukulaisten seurassa.

Ei kiinnosta humalaiset ja tupakoivat miehet ja raittiita on melko vähän - siksikö lienee olen sinkku? Olen yksin vaan en yksinäinen.

alkoholiin meillä 50 , aikansa, rahansa ja terveytensä saa kulumaan muutenkin.

Essolla me nautimme alkoholia vain kohtuullisesti. Lopetamme ryyppäämisen aina silloin, kun pullo tyhjenee. Tällä konstilla emme koskaan päihdy liikaa, sillä vaimomme antavat meille vain rajoitetusti "talousrahoja".

aikalailla..kohtuullinen

liikakäytön estää huono "viinapää"

seon kyllä iän myötä huonontunutkin jonkinverran

elikkä kyllä se ihan kohtuullista- ja hallinnassa olevaa
en tietääkseni lukeudu ongelmakäyttäjiin, eikä käyttöni aiheuta itselleni- taikka läheisilleni
ongelmia

no jos ONGELMISTA on pakko puhua, niin sellainen ongelma kyllä on etten tunne viinejä
ja aika vähän olen perillä trendikkäistä juomasekoituksista

ja olen unohtanut miten tehtiin sitä...kotitekoista ... ;/

ja "sydänviiniä" tulee itsekseen joskus lipiteltyä, kuitenkin kohtuudessa.

Hyvässä seurassa on mukava maistella hyviä oluita, miksei muitakin alkoholipitoisia juomia. Kevyt humala tuo hyvän fiiliksen, kännin puolelle asti ei ole tarvis kupitella.

2 tölkkiä tulee otettua perjantaisin ja lauantain tanssireissulla pari siideriä. Jos tulee käytyä ystävien kanssa ravintolassa niin 2 - 3 paukkua kirkasta. Yksin ei tule kovin usein kotona otettua, talvella joskus konjakki yömyssyksi. Nuorempana tuli käytyä enemmän ravintolassa, mutta ei enää kun täällä ei kunnon tanssiravintolaa meidän ikäisille 50.

Minä otan riittävästi.

Itse olen 50v, ja käyttänyt alkoholia enemmän ja vähemmän koko aikuisikäni. N 3v sitten jouduin työttömäksi ja vaikka kävinkin vapaehtoistyössä aikaa tuntui riittävän enemmälti myös siihen lähiökaljoitteluun, joka kohdallani tarkoitti säännöllistä baariutumista lähikuppilaan hoitamaan sosiaalisia suhteita ihan niin paljon kuin vain taloudelliset resurssit antoivat myötä.Siitähän sitten alkoi piiri pieni pyöriä siihen malliin että meidän työttömien "tilipäivinä" kaljaa "sosialisoitiin" milloin kenenkin luona ja vaikka olin vakaasti päättänyt tehdä jotain muuta, monastikin aamupäivällä mäyräkoiriaan ulkoituttavat tuttavat saivat minut toisiin ajatuksiin.
Kaljan voimalla ulkonäkö muuttui, 15kg,masennusta ja itsetunto nollaantui. Ensin sen huomasin pari vuotta nuoremmissa/vanhemmissa ystävättärissäni viimein peilissäkin.
Silloin viimein heräsin ja päätin että mun elämässäni täytyy olla jotain muutakin ja mikään ei niissä ympyröissä tule onnistumaan. - Kävi tuuri, onnistuin saamaan asunnon keskustasta, aloin harrastaa monenlaisia asioita, hakeuduin koulutukseen ja vajaa vuosi elämänmuutoksen jälkeen olin taas työelämässä, ja olen edelleen.
Syksyllä muutostani tulee 2v ja niiden ystävättärieni elämästä en ole kuullut ainuttakaan hyvää uutista, päinvastoin. Psykoosia, masennusta ja toinen toistaan uskomattomimpia tapaturmia kännäilyn tuloksena. Yli vuoteen heistä kukaan ei ole päässyt edes keskustaan asti kyläilemään, matkailu rajoittuu paikallisen ostarin viinakaupan nurkille.Lomalla käydään viettämässä viikko katkaisuasemalla, jonka jälkeen jatketaan.
Kävin juhannuksena katsomassa ystävätärtäni hänen lomanviettojaksollaan ja kyllä tuli mieleen missä itse olisin jos en olisi muuttanut suuntaa, tunsin nimittäin paikan viidestä naispotilaasta neljä, kaikki suunnilleen ikäisiäni.
Mainitsen vielä juomatapojen kehityksestä viimeisen parin vuoden ajalta : siis ennen juotiin kaljaa, sitten huomattiin että viini tulee halvemmaksi. Siispä nykyisin Alkosta haetaan pari viiniä ja kun ne on juotu haetaan virkistykseksi lähiötrokarilta 80% viinaa. - Että silleen.
Luin sitten jostain artikkelin joka käsitteli ikäisteni naisten kasvavia alkoholiongelmia. Siinä mainittiin eräänä syynä hormonivaje, olikohan se estrioli, tai sinnepäin, kuitenkin estrogeeni johdannainen, jonka tuotantoa alkoholi stimuloi. Tämän hormoonin vaje aiheutta depressiota, eli alkoholin käytöllä olisi hormonaalinen pohja.
Sen katkaisuasemavierailun jälkeen olen pohtinut taas omaa alkoholinkäyttöäni hyvin paljon. Silloin kun on aikaa saatan hyvinkin "hurvitella" parikin päivää viihteellä, mutta sitten menee yleensä pari viikkoa etten ota edes saunajuomaa.Minä käytän säänöllisesti muutamia hivenainevalmisteita, joiden käyttöön päädyin sen kaljoittelujaksoni jälkeen saatuani pahoja iho-ongelmia, joihin mitkään lääkkeet eivät tehonneet.Vaikuttavatkohan ne aineet myös hormoonituotantoon, artikkeli oli varsin suppea ?

Mielellänikin juomatta, koska se ei maistu. Raivoraitis en ole, mutta en ole koskaan tuntenut edes tarvetta juoda :/ Pitkä avioliittoni särkyi myös pullon takia, ja kai sitä on kasvanutkin vaikeitten aikojen myötä ns raittiuteen . En vihaa niitä, jotka juovat, koska se on heidän valintansa. Katukuvasta näkee ettei liika juominen sovi ulkonäöllekään...mitä siitä silloin kostuu :/...senkö, että "juttu" luistaa paremmin...