Stalinin kuoltua Suomessa ylistettiin tämän "Suomi-ystävyyttä". Joku vääräleuka tosin pilasi tunnelman ja ihmetteli Stalinin hellyydenosoituksia, viitaten talvisotaan ja osin kai jatkosotaankin.
Soraäänistä huolimatta puheet tästä omalaatuisesta "ystävyydestä" tai "kiintymyksestä" Suomea kohtaan eivät ole täysin tuulesta temmattuja. Viittaan lähinnä Stalinin käytökseen välirauhan aikana (viljatoimitus Stalinin määräyksestä - vrt. muuten neuvostopolitiikkaan Suomea kohtaan ko. aikana), hyökkäyksen voimakkuuden ja painopisteen siirtäminen -44 (torjuntavoitto ja Berliinin-sprintti joo, mutta siitä huolimatta), kunnioittavat puheet Suomen armeijasta (vihollisarmeija, mitä helv..?) sotasyylliset (Mannerheimin syyttämättä jättäminen) ym. ym.
Joten kai se jotain kummallista arvostusta Suomea kohtaan tunti, vaikka meinasi pistää talvisodassa luun kurkkuun, ja melkein jatko-sellaisessakin.
Vai liekö ollut kieroa taktiikkaa? Perkeleestäkö sen kahelin tietää?
Soraäänistä huolimatta puheet tästä omalaatuisesta "ystävyydestä" tai "kiintymyksestä" Suomea kohtaan eivät ole täysin tuulesta temmattuja. Viittaan lähinnä Stalinin käytökseen välirauhan aikana (viljatoimitus Stalinin määräyksestä - vrt. muuten neuvostopolitiikkaan Suomea kohtaan ko. aikana), hyökkäyksen voimakkuuden ja painopisteen siirtäminen -44 (torjuntavoitto ja Berliinin-sprintti joo, mutta siitä huolimatta), kunnioittavat puheet Suomen armeijasta (vihollisarmeija, mitä helv..?) sotasyylliset (Mannerheimin syyttämättä jättäminen) ym. ym.
Joten kai se jotain kummallista arvostusta Suomea kohtaan tunti, vaikka meinasi pistää talvisodassa luun kurkkuun, ja melkein jatko-sellaisessakin.
Vai liekö ollut kieroa taktiikkaa? Perkeleestäkö sen kahelin tietää?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Harhaa ja suurpolitiikkaa ,jota täällä meillä lintukodossa erehdytään pitämään jonkinlaisena sympatian osoituksena meitä "valittua kansaa" suomalaisia kohtaan.
Tuo viljaerähän oli nimenomaan Stalinin henkilökohtainen lahja kaverilleen ja ikiaikaiselle myötäilijälleen Paasikivelle, ei suinkaan suomen kansalle. Lisäksi kovin pientä käsirahaa tarjosi setä enää siinä vaiheessa rauhasta tällä rintamanosalla ja lisäksi auttamattomasti liian myöhään.
-44 kesälläkään ei Stalinilla kertakaikkiaan riittänyt paukkuja/mielenkiintoa tekemään ns. lopullista ratkaisua suomalaisongelmaan. Muistetaan se että tälläkertaa suomalaiset olivat hampaisiin asti aseistettuja ja pienenä mukavana lisänä sitten selän takana vielä varustettu "salpalinja" pienenä lisänä Stalinin ongelmataakkaan.
Mistähän niitä kunnioittavia puheita vois lueskella mitä Setä-Stalin on luritellut suomen armeijasta?
Mannerheim nyt on Mannerheim. Hänet oli julistettu jo vuonna -43 koskemattomaksi.
Miten voi edes teoriassa olettaa että tuollainen tunnoton roisto ja murhaaja voisi osoittaa jotakin inhimillisiä tunteita jotakin kansaa ,suomalaisia kohtaan....mahdollisesti kunnioituksesta Leniniä kohtaan? En keksi muuta syytä.
Vaikka kysymyksessä olikin Diktaattori Josef Stalin.En kyllä hyväksy että koko NL:n kaikki kansat olisivat Stalinin teoista vastuussa.Ei Virokaan tai muut Balttian maat olleet luomassa Stalinin hirmuhallintoa.