Olen ihan hirveän vihainen ystävälleni.Isäni kuoli joulukuussa ja elän tietenkin yhä vielä kovaa surua, tosin se ei ole niin paha kuin tammikuussa,sen ymmärrätte.Mutta olin taas surusta turta, enkä jaksanut soitella hänelle ja sitten soitin ja hän sanoi, että oli varma, että suruni oli uusiutunut!!! Niin kuin se olisi tässä välissä loppunut ja taas alkanut uudelleen! Sitten hän vielä sanoi, että hänellä on ihan yhtä raskasta, kuin minulla, kun on paljon työtä, taloa pitää rakentaa ja lapsia viedä harrastuksiin! Vajosin ihan mustaan surupimeyteen.Luulin, että hän ainakin ymmärtäisi, koska on menettänyt itsekin lähiomaisensa vuosia sitten, mutta ei.
uusiutunut
suru?
2474
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä menetin molemmat vanhempani viime vuonna ja olen huomannut ettei juuri kenenkään kanssa voi surusta ja ikävästä puhua. Ilmeisesti luullaan, että kun läheinen tai läheiset ovat kuolleet niin parin kuukauden kuluttua kaikki on niin kuin mitään ei olisikaan tapahtunut. Suru on läsnä kuitenkin kuukausia ja jopa vuosia, joinakin hetkinä on hyvä olla ja sitten yhtäkkiä ikävä taas iskee samoin itku ja suru. Jokainen meistä suree oman aikansa ja tapansa mukaan joten meillä on siihen oikeus. Kannattaa mennä vaikka läheisensä menettäneiden ryhmään tai soittaa vaikka johonkin auttavaan puhelimeen niin sekin helpottaa. Aika kuitenkin on ainoa joka tuo rauhan ja asioita pystyy käsittelemään ilman, että koko ajan on surullinen ja paha olo. Joten jaksetaan vaan päivä kerrallaan eteenpäin, meitähän on paljon jotka olemme läheisen menettäneet ja silti jokaisen suru on omanlaisensa samoin ikävä. Jaksamista Sinulle.
Kiitos sinulle ymmärtämisestä.Olet myös omillasi nyt.Ei sitä todellakaan muut ymmärrä,jotka eivät ole surua kokeneet, minkälaista se on.Eihän kukaan näe sitä valtavaa itkemisen ja suremisen määrää missään julkisesti ja oletetaan todellakin monesti, että pari kolme kuukautta ja suru olisi ohi, niinkuin sanoit.Kai meillekin aika koittaa, jolloin voimme muistella vanhempiamme ilman sitä valtavaa surua.Eletään toivossa! Ikävä varmasti jää.