Lueskeleeko näitä kukaan joka ihan tosimielellä olisi myymässä autoaan jotta voi sen sitten vaihtaa uudempaan tai hävittää kokonaan pois? Ainakin kun katselee nettiuton yksityisilmoja vaikuttaa että ne kinnerit on vain pantu sinne näytille eikä oikeasti edes haluttaisi että joku kyselisi, pyyntihinnat ovat useimmiten samaa luokkaa kuin liikkeissä ja toisinaan enemmänkin.
Kaikkihan jo tässä vaiheessa tiedämme että liike hyvittää:
vastaavan yleinen pyyntihinta - 50%
joidenkin mallien kohdalla jopa vähemmän.
Eikö olisi järkevää laittaa hinta sellaiseksi jolla kaupat syntyvät? eli jos omaa vastaavan hintapyynnit ovat liikkeissä yleisesti vaikka 16000e niin saa siitä vaihtohyvityksenä luultavasti alle kympin ja pahan mielen. Jos taasen koettaisi itse myydä ja laittaa lähtöhinnaksi vaikka 11000e niin johan alkaa puhelin päristä eikä tarvitse hintaa juurikaan pudottaa enää tinkijöille. Kun sitten menee rahan kanssa ostamaan sitä uudempaa vaikkapa 30te autoa saa vielä 5-12% listahinnasta alennusta kun ei ole vaihdokkia autokauppiaan vaivoiksi. Jos on jonkun halvan (myös reaalihinnoitellun) kinnerin ottanut omansa myynnissä vaihdossa niin tinkiminen on kuitenkin helpompaa välirahan kasvaessa.
Itse olen aina mieluummin ostanut yksityiseltä suoraan kuin elättänyt liikeketjuja ja nyt kun alkaisi olla taas vaihdon paikka olisin kiinnostunut jos sopiva (en ole kovin ronkeli, kohtuudella ajettu bensa tai diesel, joko pienehkö ja uudehko tai sitten jos on vähän isommalla koneella niin voi olla vähän ikääkin) oikein hinnoiteltu pirssi löytyisi mutta kun näyttää nuo pyynnit jo lähdössä aika hurjilta ei tule edes kyseltyä mikä olisi se oikea hinta millä kaupat syntyy. Omastani kun liikkeet eivät juuri kahta tonnia enempää hyvittäisi niin ei hirveästi nappaa kaupanteko silläkään suunnalla.
Kaikkihan jo tässä vaiheessa tiedämme että liike hyvittää:
vastaavan yleinen pyyntihinta - 50%
joidenkin mallien kohdalla jopa vähemmän.
Eikö olisi järkevää laittaa hinta sellaiseksi jolla kaupat syntyvät? eli jos omaa vastaavan hintapyynnit ovat liikkeissä yleisesti vaikka 16000e niin saa siitä vaihtohyvityksenä luultavasti alle kympin ja pahan mielen. Jos taasen koettaisi itse myydä ja laittaa lähtöhinnaksi vaikka 11000e niin johan alkaa puhelin päristä eikä tarvitse hintaa juurikaan pudottaa enää tinkijöille. Kun sitten menee rahan kanssa ostamaan sitä uudempaa vaikkapa 30te autoa saa vielä 5-12% listahinnasta alennusta kun ei ole vaihdokkia autokauppiaan vaivoiksi. Jos on jonkun halvan (myös reaalihinnoitellun) kinnerin ottanut omansa myynnissä vaihdossa niin tinkiminen on kuitenkin helpompaa välirahan kasvaessa.
Itse olen aina mieluummin ostanut yksityiseltä suoraan kuin elättänyt liikeketjuja ja nyt kun alkaisi olla taas vaihdon paikka olisin kiinnostunut jos sopiva (en ole kovin ronkeli, kohtuudella ajettu bensa tai diesel, joko pienehkö ja uudehko tai sitten jos on vähän isommalla koneella niin voi olla vähän ikääkin) oikein hinnoiteltu pirssi löytyisi mutta kun näyttää nuo pyynnit jo lähdössä aika hurjilta ei tule edes kyseltyä mikä olisi se oikea hinta millä kaupat syntyy. Omastani kun liikkeet eivät juuri kahta tonnia enempää hyvittäisi niin ei hirveästi nappaa kaupanteko silläkään suunnalla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hieman ihmettelen näitä itkijöitä, jotka väittävät kuten äsken, että liikkeet hyvittävät pyyntihinnasta puolet. Tuo on aivan naurettavaa. Tai sitten on harvinaisen tyhmiä autonostajia, jos luopuvat autoistaan noilla hinnoilla. Juuri äskettäin tein kaupat, ja hyvityshinta oli sitä luokkaa, että se on noin vähintään 85 % auton tulevasta pyyntihinnasta. Eikä yksikään liike poikennut tästä linjasta.
Koettakaa nyt hyvät ihmiset opetella hieman kaupanteon alkeita.