Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 1939 oli sovittu jotta jos N-Venäjä pääsee voitolle(mannerheimlinja murtuu) ja Helsingiä uhataan liittyy niin Ranska kuin myös Englanti tapahtumien kulkuun. Taustalla hääri vanhoja tsaarille uskollisia marsalkkoja(mm. Denikin ja Judenits) ja upseereita. Tässä tilanteessa myös Saksa tarjosi revanssimahdollisuutta Suomelle. Saksaa sitoi ribbentrop-sopimus ja välitön sotilaallinen apu ei ollut mahdollinen.Myös Mussolini oli lähettänyt avustusretkikunnan Suomeen joka estettiin Saksan toimesta saapumasta perille. Suomi valitsi Saksan (tyhmyttään) koska ei uskonut Amerikan yhtyvän sotaan ja N-Venäjän luhistuvan. Eivätkö he tienneet että Roosevelt oli juutalaista syntyperää ja jutalaisten kohtelu häiritsi sitä ja sen lähipiiriä.
Suomi teki väärän valinnan
talvisodan aikana
211044
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
..eipä tarvitse sitten enää ihmetellä kun ollaan itsenäisiä ( ja oltu koko ajan )...jos siis itsenäisyyden ja suurimman osan valtakunnan maaperän säilyttäminen sotatantereena koskemattomana on väärä valinta, niin ei voi kuin onnitella silloisia valitsijamiehiä ja naisia...
..paljonhan virheitä tehtiin ennen ja jälkeen talvisodan ja varmasti tehtiin vääriäkin valintoja mutta lopputulos on kuitenkin kohtuullinen , ottaen huomioon mitä kaikkea olisi voinut tapahtua...
Tottakai se teille punaisille taistolaishörhöille oli väärä ratkaisu, kun ei nostettu käsiä pystyyn ja annettu puna-armeijan marssia suoraan Helsinkiin.
Vaikka Suomi olisi valinnut tai ollut valitsematta, ei venäläisten hyökkäystä Suomeen olisi estänyt mikään. Kovasti kärtivätkin lupaa siihen:
Stalin alkoi hoitaa etupiirinsä pohjoista sivustaa 28. syyskuuta 1939, kun Puolan jako oli saatu päätökseen ja Saksan kanssa solmittu uusia sopimuksia. Kolme Baltian maata suostui nopeasti antamaan tukikohtia, mutta Suomi osoittautui kovemmaksi pähkinäksi.
Stalinia askarrutti tässä kolme tiedustelukysymystä. Tärkeimmät liittyivät kansainväliseen asetelmaan: hän tarvitsi varmuuden siitä että Suomi jäisi yksin hädän hetkellä. Ensinnäkin: pitäisikö Hitler varmasti sanansa ja jättäisi Suomen kohtalonsa huomaan niin kuin oli sovittu?
Britannian salasähkeet Helsingistä valaisivat myös pääkysymystä, lännen asennetta. Kun Suomen valtuuskunta sai kutsun Moskovaan, sen paremmin amerikkalaisilla kuin briteillä itsellään ei Helsingissä ollut tarjota neuvoa hätääntyneille suomalaisille. Ruotsista oli tiedossa vain moraalista tukea. Mitä Saksaan tuli, britit tiesivät Suomen sotilastiedustelun päällikön olleen "hyvin pettynyt" viesteihin siltä suunnalta.[16].
Moskovassa salakuuntelu kirjasi Saksan asennetta ihmetelleen Japanin sotilasasiamiehen puheita. Eversti Doi ei voinut käsittää, miksi Moskovalle oli annettu vapaat kädet Suomessa.[18]
Tässä selostettujen tiedusteluraporttien ja samansuuntaisen diplomaattitiedon nojalla Stalin sai laskea Saksan kaikella todennäköisyydellä pysyvän erillään Suomen ja Neuvostoliiton konfliktista.
Lännessä ja etenkin Ranskassa saattoi olla halua auttaa Suomea,[35] mutta käytännössä länsi ei voinut paljoakaan jos Ruotsi pysyisi sivussa niin kuin Stalinilla oli aihetta uskoa. Eikä lännellä sitä paitsi ollut juuri aikaa, sillä Suomi romahtaisi nopeasti.
Mikäs muu vaihtoehto olisi ollut VIISAAMPI?
Tietänet mitkä realiset menestymisen edellytykset Suomella olisi ollut,JOS sota olisi jatkunut vaikkapa vain pari viikkoa???
kanssas jopa samaa mieltä.... parempi olis ollu kun olis neuvoteltu vähä joustavammin ja vältytty koko sodalta..... vai mitä TANE?????
puutaa.Kannattaa vouhkana mennä ja vaihdattaa lääkkees.Mistä laitoksesta tämä potilas on päästetty avohoitoon?Sinä olet KOHTA ympäristöllesi vaarallinen.
väliin :DDDD
Kyllä kullanmuru on sitten viisas.
" Taustalla hääri vanhoja tsaarille uskollisia marsalkkoja
(mm. Denikin ja Judenits) "
Varmaankin nämä häärivät taustalla, mutta ei saa unohtaa
myösлään Carl Gustafin henkilökohtaisia ja läheisiä ystäviä,
kuten:
- Puolan Jósef Piłsudskia;
- Ukrainan hetmannia Pavlo Skorpadskya, joka asui tuolloin
Krakowassa ja sitten Berliinissä;
- Vojeikoffia, joka asui Pariisissa ja mahdollisesti vieraili jopa
Helsingissä 1930-luvulla, ja;
Ja missään tapauksessa ei saa unohtaa ainakaan Aljoshaa,
kreivi Ignatjeffia, joka myös asui vuoteen 1937 Pariisissa,
josta palasi Moskovaan, ja joka varmaankin oli näistä kaikkein
läheisin Carl Gustafille ja Josef Vissarionovichille.
Aljosha
http://history.scps.ru/cavaler/images/25-48.jpg
Jaaha, että jossain "oli sovittu" jotakin. Voisiko nuo jutut pistää salaliitto-osastolle.
Kesällä 39 hyvissä ajoin ennen talvisotaa Neuvostoliitto perusti sotavankien vastaanottokeskukset Suomen rajoille sekä rakensi ja miehitti vankileirit valmiiksi 48000 sotavankia varten - aivan kuin olisivat arvanneet että sotahan se siitä tulee....
Saattaa olla tottakin, mutta kaikki valtiot tekevät jo rauhan aikana vaikka minkälaisia suunnitelmia, jotta ne ovat jo valmiina, jos niistä jotain tarvitaan.
1 miljoonan miehen keskittäminen tuon ajan neuvostoliitossa on vaatinut monen kuukauden työn.... sekin vaan rauhan ajan varautumista valkobandiitin massiiviiseen hyökkäykseenkö? Neuvostoliitto halusi sotaa ja sai sen.....
Jos Neukut säätää heti Ribbentrop-sopimuksen solmimisen jälkeen erityislain ja perustaa sen nojalla 10-15 vankileiriä SUOMALAISILLE sotavangeille. Tämä tapahtuu muutamaa kuukautta ennen kuin ensimmäinen alueluovutuksiin tähtäävä neuvottelukutsu Suomelle esitetään. Ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä mitkä olivat neukkujen tavoitteet. (Nehän oli juklaistu jo vuonna 38 puna-armeijan marssiohjeessa Pohjanlahdelle).
... Suomi teki väärän valinnan, kun se kallisti korvansa Natsi-Saksan neuvoille, että tehkää pikaisesti rauha ehdoista välittämättä. Samlla se vihjaisi, että pian saatte kaiken takaisin korkojen kera. Saksa oli näet silloin jo päättänyt hyökätä talvisodan aikaisen liittolaisensa N-liiton kimppuun. Saksan kannalta olisi ollut vahingollista, jos länsivällat olisivat olleet Suomessa; nehän suunnittelivat sotaretkeä Suomen auttamiseksi. Saksa tarvitsi Suomea kumppanikseen tuossa suunnittelemassaan hyökkäyksessä.
Vain keskeiset johtajamme, Ryti, Tanner ja Mannerheim, tunsivat koko tämän tilanteen ja johtivat meidät pikaiseen rauhaan ja samalla sitoutumiseen hyökkäykseen saksalaistan mukana N-liittoon perimään menetyksiämme niitä korkoja. Näin sitten tapahtuikin runsaan vuoden jälkeen.
Hyökkäystämme nimitetään jatkosodaksi, jossa menetyksemme ja kärsimyksemme olivat talvisotaa suuremmat ja jonka rauhanehdot olivat vielä pahemmat kuin talvisodan rauhassa. Että se niistä koroista.
Tuskinpa vaan talvisodan jatkuminen olisi antanut Suomelle parempi rauhanehtoja. Rintamalinja oli murtumispisteessä. Jos sota olisi edennyt, olisi varmaankin rauhan ehdot ollet paljon kovempia, jos rauhaan olisi edes suostuttu.
Liioin ei rauhaan suostuminen merkinnyt (vielä) sitoutumista sotaan NL:a vastaan Saksan kanssa myöhemmin. Se sitoutuminen on ilmeisesti tapahtunut Barbarossa-käskyn antamisen 18.12.40 yhteydessä/jälkeen.
Mitään tietoa ei tietääkseni ole siitä, että Göringin Berliinissä T.M. Kivimäelle välitettäväksi antama lupaus "korkojen kera" olisi jostain syystä merkinnyt sitoutumista jatkossa sotaan ei ole. Voisi kyllä olla, tietääkseni.
Nyt rauhaan suostuminen "kovilla ehdoilla" johti rauhaan niillä ehdoila, jotka saatiin. Miksi ne nyt olisivat olleet niin kovia en oikein tiedä. Ne olivat about samat kun Pariisin rauhansopimuksen ehdot (paitsi että Petsamo menetettiin silloin). Viipuri ehkä olisi saatu neuvoteltua, kenties. Mutta jos sota olisi jatkunut ja rintamalinja murtunut ja NL edennyt syvemmälle Suomeen ... jaa (pudistaa päätään).
... on tehty paremminkin myytti, jolla selitetään pikaisen vai pitäisikö sanoa hätiköidyn rauhan tekeminen. Juuri talvisodassa selvisi, että neuvostoarmeija ei ole suorituskykyinen. Se havainto rohkaisi myös Hitleriä päättämään hyökkäyksestä sinne.
Länsivaltojen mukaantulon pelko pakoitti venäläiset rauhaan. Neuvostoarmeija saatiin kuntoon vasta 42-43 ja paljolti myös Amerikan aseavun turvin.
Jatkosodan rauha oli monessa suhteessa pahempi kuin talvisodan. Petsamo menetettiin, Porkkalan tukikohta tuli pääkaupungin viereen, suuret sotakorvaukset ja joutuminen N-liiton etupiiriin voittajavaltojen jaossa.
rauhan mahdollisuuksia Tukholman kautta.Mutta MIKSI Stalin ei nielaisutkaan Suomea,siitä kannattaa keskustella.Kestikö valloitusretki liian kauan?Jos tapahtumat olisivat edenneet kuten Stalin laski,ja Suomi olisi vallattu muutamassa viikossa tilanne olisi ollu toinen,ja Suomelle se olisi avautunnut kertakaikkisen upean tulevaisuus sosialististen valtioiden huomassa.
Stalin ei pelännyt pikkuruisia Länsivaltojen joukkoja. Maillahan ei ollut edes yhtenäistä rajaa Neuvostoliiton kanssa. Hitler näki Suomen hurjan puolustustahdon, josta olisi hyötyä tulevassa sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Kysymys oli myös raaka-aineista, Saksa tarvitsi Petsamon nikkeliä ja Ruotsin malmia. Stalin ei halunnut vielä sotia Saksaa vastaan ja Hitler painosti Stalinin rauhaan. Yksinkertaisia syitä.
Eikö nuo saksalaiset pikemminkin painostaneet suomalaisia rauhaan. Toisaalta Hitlerillehän olisi sopinut että ruotsalaisetkin olisi vedetty mukaan soppaan NL:oa vastaan, näin ainakin mm. Tanner antaa ymmärtää.
Suomen puolella oli Englanti ja Ranska. Joukkoja olisi lähetetty. Suomeen alunperin sunnitellut joukot lähetetiinkin Norjaan.
Se ei ollut paljosta kii että Stalin olisi lyöty Ranskan ja Englannin toimesta ja tsaarin vanhat upseerit kuten esim. Denikin ja Judenits olisi otaneet vallan Venäjällä.