Tätäkö me haluamme?

Nykyisessä kehityksessä on paljon hyvääkin. Mitä enemmän useasti vain naisiin rajatut tasa-arvopyrkimykset ja lopulliset toimet tulevat esille, miesten ongelmat näkyvät kokonaan toisesta näkökulmasta. Naisiin rajatuilla tasa-arvopyrkimyksillä tarkoitan asioita, joissa pyrkimyksenä on saada jotain "keinoja kaihtamatta". Tuon suuntainen käytös on tietysti aina huonoa, mutta sekin varmaan muuttuu ajan myötä, niin kuin on käynyt myös miesten keskuudessa, nyt ja aikaisemmmin.

Se mikä nykyisin pistää miettimään, on juuri tuo "pakko saada jotain, keinoista viis". Monesti motiiviksi sanotaan "nyt on naisten vuoro", tai "sinä olet mies, sinä saat nyt kärsiä". Kosto on motiivina aika köyhä. Kultainen keskitie kelpaisi hyväksi malliksi. Silloin löytyisi myös kykyä ratkoa syntyviä ongelmia, ei vain syytellä mitä "jotkut" ovat tehneet aikaisemmin. Osoittaa jotain kulttuurin vaikutuksesta, kun (ehkä) sattumalta mieheksi tai naiseksi syntynyt osoittaa syylliseksi toisen sukupuolen kauttaaltaan, ryhmän johon hän olisi voinut itsekin syntyä. Käsitys sukupuolesta syntyy väkisinkin oppimisen kautta. En usko että Suomessa on tällä hetkellä mitään mistä tuo oppiminen saisi jonkun todellisen, vakavan syyn. Tästä syystä ihmisten yksilöllisyyttä loukkaavat uudistukset pistävät aina miettimään. Toivottavasti kehitys ottaa oman muotonsa, ja tasa-arvo muotoutuu ajan kuluessa kaikkia tasapuolisesti koskevaksi. Epätasa-arvo tulisi näkyviin aina selkeämmin mitä enemmän tasa-arvoon liittyvää työtä tehtäisiin. Hyväksi olisi kuitenkin tehdä muutokset oikeudenmukaisesti, nyt ja sitten aikanaan jos muutoksia tehtäisiin vastakkaiseen suuntaan. Vai miltähän kuulostaisi miesten 20%:n tai 30%:n hyvitys yliopiston pääsykokeissa?

"Keinolla millä hyvänsä" toiminnan ymmärtää, jos on kyse alkuperäisen ja pitkä aikaisen ongelman ratkaisusta, ja asiasta koituu jatkuvasti selvää haittaa. Mutta tilanne joka seuraa uudistuksia pitäisi olla oikeudenmukainen, muuten toistetaan samoja selityksiä joita ollaan jo kuultu aikaisemminkin. Uusia ongelmia ei pystytä enää hoitamaan niillä keinoin joilla ongelmat alunperin tehtiin.

Onneksi hyvin harva kirjoittaja, ja ihminen yleensäkin edustaa varsinaista kostoon tähtäävää mielialaa, oli asia sitten mikä vain.

Ministerien salkkujaosta ja hallinnon toiminnasta on tullut yhtä sirkusta. Voi herranjestas kun feministeillä on nämä asiat niin hyvässä tärkeysjärjestyksessä!

Eduskunnassa alkoi sukupuolten valtataistelu kun naiset ja feministit eivät olisi halunneet luopua eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten paikoista miehille.

Hallitus luotiin siten, että ministerisalkut sukupuolitettiin: 8 salkkua miehille ja 8 salkkua naisille.


Neuvonantajienkin sukupuolijaosta syntyi kiistaa, sillä jotkut miehet eivät nimittäneet ollenkaan naisneuvonantajia! Kyllä tämä touhu saa minut voimaan erittäin pahoin.

Feministit eivät ole luoneet tasa- arvoista yhteiskuntaa, koska tasa- arvoisessa yhteiskunnassa osaavaa miestäkin arvostettaisiin ja ei nostettaisi haloota kun oikea mies pääsee oikealle paikalle.

Jos yhteiskunta on tasa- arvoinen, niin miestä ei haukuta lyttyyn, jos hänen yhtenä valintaperusteenna äänelleen on ehdokkaan miessukupuoli kun samaan aikaan naisia ylistetään, jos naiset äänestävät naisehdokkaita sukupuolen perusteella valtaan. Naisiahan jopa yllytetään äänestämään vain naisia.


Sori, en voinut vastustaa kiusausta kokeilla kerran skrämpläystä minäkin..

Sukupuolettuminen vältettäisiin ja asiat olisivat hyvin, jos kaikki ministerit ja avustajat olisivat miehiä. Kuten aikoinaan. Xyx on vaihtanut vain nimimerkkiä, ei jargonia.