No niin, kertokaas, mitkä ovat mielestänne kaanaankielen ärsyttävimmät sanat ja ilmaisut.
Minua ärsyttää mm. "väkevä", "valtava" ja "halellyyyyyja". Eiks ton "hallelujan" voi sanoa ihan normaalisti ilman "yyyyyytä" ja kummallista venytystä? Se kanssa ärsyttää, kun jotkut rukoillessaan sanovat koko ajan "ooo Herra, ooo Herra". Eihän kukaan normaalissakaan puheessa sano mitään "ooota". Herra-sanaa tunnutaan käyttävän lisäksi jonkinlaisena täytesanana, kun ei ääneen rukoiltaessa keksitä uusia sanoja tarpeeksi nopeasti. Sitten on vielä sellainen kimakka falsettiääni rukoiltaessa tai profetoitaessa...
Noh, nää oli mun mielipiteitä. Ei millään pahalla, mut oli pakko avautua :)
Minua ärsyttää mm. "väkevä", "valtava" ja "halellyyyyyja". Eiks ton "hallelujan" voi sanoa ihan normaalisti ilman "yyyyyytä" ja kummallista venytystä? Se kanssa ärsyttää, kun jotkut rukoillessaan sanovat koko ajan "ooo Herra, ooo Herra". Eihän kukaan normaalissakaan puheessa sano mitään "ooota". Herra-sanaa tunnutaan käyttävän lisäksi jonkinlaisena täytesanana, kun ei ääneen rukoiltaessa keksitä uusia sanoja tarpeeksi nopeasti. Sitten on vielä sellainen kimakka falsettiääni rukoiltaessa tai profetoitaessa...
Noh, nää oli mun mielipiteitä. Ei millään pahalla, mut oli pakko avautua :)
Vastaukset 19
Vanhimmat
Herra me tuodaan ihan Herra sun etees Herra tää kaanaankieliongelma Herra ja pyydetään Herra että oo foodo si gootto moo sä varjelisit Herra meitä pahalta tautofonialta Herra si ti ti ti Herra keitos Jeissys hallelyyja!
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=keitos jeissys
"oooo Jessuss" lisäksi se,
että rukouksissa toistellaan Herraaa (Hera) lauseen alussa ja lopussa
esim: Hera siunaa meitä Hera.
erityisesti nämä sanat kumpuavat miessaarnaajilta ulos. Vähän samaan tapaan kuin homppelit puhuvat eli naisellisesti, syy sypyysa ja korkelalla äänellä.
Konsonantteja tulee usein vain yksi tai liian monta. Esimerkiksi
siynaa hera, kitos jeeesy, kiiiiiiiiiitos, kitos jesus, halelujaaaaa....
Kieliellisesti lahjakkaita ihmisiä häiritsevät tuollaiset ääntämykset. Ne eivät oikeastaan kuulosta 'homokieleltä', vaan siltä, kuin suomalainen ääntäisi äidinkieltään ruotsalaisittain.
kuulostaa niin hassulta. Onkohan ilmiö siitä johtuvaa, kun kokouksissa tilaisuus 'kuumenee' loppua kohti mentäessä eli ennen kuin kuulijat alkavat virittäytyä kielilläpuhumiseen. Ns. saarnaaja valmentaa kuulijoita vieraankielen puhumiseen.
kielillä puhuttaessa taasen käy päinvastoin, että on paljon kaksisanaisia sanoja em- sis-lema-ti-to-jok-tik-pek-tukaripo jne. aikapaljon kuitenkin ässät puuttuvat, tai sitten tulee pelkkää suhinaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hera_(Kreikan_mytologia)
hera on siis käyttökelpoinen sana.
Blääh, latistit hienon teologisen teoriani maitoheraks.i :(
kyllä kreikan Hera on hienompi:)
Se on sitä kun tehdään kotijuustoa piimästä ja maidosta ja siitä jää se litku,sellanen vähän maitomaista vettä. Nähty on! ;)
Ehkä se on liittyy siihen että halutaan matkia jotain ulkomaalaisia "väkeviä" helluntaijulistajia jotta itsekin kuulostettais "väkeviltä". Jopa niin pitkälle että aletaan puhumaan ulkomaalaisella korostuksella. Aika lapsellista touhua jos se on näin. Samoin kuin se jos pitää olla niin "väkevä" rukoilija että ei voida pitää taukoa jos ei oo sanottavaa vaan pitää alkaa hokemaan jotain tai alkaa puhua falsettiäänellä. Itteään siinä pettää samalla kuin toisia.
Onneksi Jumala ei vaadi meiltä sitä että oltais "väkeviä" vaan saadaan olla ihan ihan omana heikkona, rehellisenä ittenämme Hänen edessään.
on paljon käytetty ja tietenkin tuo AAAMEN joka välissä,varsinkin silloin kun joku jenkki pappi korottaa ääntään ja alkaa nostaa fiilinkiä.Ja sitten vielä ablodit Jeesukselle on yksi korneimmista.
Sitten olisi vielä tämä tekopirteiden teinihellarityttöjen SIU SIU, pitäisi olla SIUNAUSTA, joka kyllä sekin on fraasi.
...Suomeen tullessaan ensiksi ruotsinkielisten keskuudessa. Siitä on varmaan jäänyt tuo hoono soomi ja laulava nuotti niihin "hallelyyja"-huutoihin yms.
Mielenkiintoinen teoria. Voiskohan oikeasti olla noin...
Hallelyyja!
Se on vähän niin, että yhteisessä rukouksessa on vähän hajamielinen ja elää ja kuuntelee samalla muita.
Eräät ääneenrukoilijat käyttävät pitkän rukouksensa lopuksi vielä aivan kuin varmuudeksi, että varmasti riittää (sori, siltä se kuulostaa) sanaa AAMMEEEN. Tosi teennäistä, itselleni tulee tosiaan tunne, että rukoilija ei ehkä luota, että kuulikohan Jumala varmasti kaiken...
Aloittaja on oikessa. Eräs sisar, jopa evankelsista sellainen: hokee tuota hallelyyyja ja kaunis Jeesus-.sana vääntyy Jeeeuisus ym muuta. Myös saarna- ja rukouskieli on hyvin monotonisen paatoksellinen. Vielä jotenkin vaivaa, kun hän rukoillessaan alkaa välistä pitkään saarnaamaan: ei kohdista puhettaan Jumalalle. Ei Herramme ole hajamielinen ja kuuro, joka vaatisi nimensä ja asiansa monenkertaista toistoa.
Tavallinen puheilmaisu riittää ja on kaunista kultavaa.