Valaiskaapa vähän, käsittääkseni Ranskalla oli suhteellisen iso armeija mutta Hitler jyräsi sen ilman isompia ongelmia
Mitä tekijöitä Ranskan huonon menestyksen taustana, Hitlerin Maginot-linjan kierron lisäksi?
Mitä tekijöitä Ranskan huonon menestyksen taustana, Hitlerin Maginot-linjan kierron lisäksi?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kesällä 1940 saksalaiset rikkoivat kaikkia sodankäynnin sääntöjä ja hyökkäsivät raukkamaisesti Ranskaa vastaan. Ranskalaiset suorittivat strategisen perääntymisen ja alkoivat kenraali de Gaullen johdolla suunnitella vastaiskua.
Vuosina 1940-1944 Ranskan sankarillinen vastarintaliike heikensi Saksan armeijaa, niin että vuonna 1944 saksalaiset olivat jo synkän tappiomielialan vallassa.
Vastaisku suoritettiin kesällä 1944, jolloin ranskalaiset joukot työnsivät saksalaiset ulos Ranskasta ja lopulta kukistivat Hitlerin.
Amerikkalaiset joukot auttoivat ranskalaisille jonkin verran taustatukea, mutta suurin kunnia kuuluu silti Ranskan kansalle ja sen suurenmoiselle taistelutahdolle.
Noinhan se varmaan Ranskassa nähdään.
Mistähän kaivettiin se 120 sotilaan Ranskalainen osasto, joka osallistui Normandian maihinnousuun ja tuli "vapauttamaan" Ranskan.
ettei Vapaata Ranskaa ja Ranskan vastarintaliikettä pidä aliarvioida.
Ranska valmistautui jatkamaan ensimmäistä maailmansotaa uskoen kiinteisiin rintamalinjoihin, joiden murtamiseen tarvittaisiin runsaasti tykistöä. Saksalaiset kiersivät Maginot-linjan bunkkereissaan kyykkivät ranskalaiset Belgian kautta eikä Ranskalla ollut riittävästi moottoroituja joukkoja pysäyttämään Saksan panssarikärkiä varsinkin kun Luftwaffe vielä jyräsi ilmassa. Siellä missä sakut kohtasivat tasalukuisen, tykistön tukeman ranskalaisosaston, he olivat useinkin hätää kärsimässä. Ei Ranskan armeijan henki niin huono ollut kuin usein väitetään, mutta johto eli mennyttä aikaa.
"Ranskalla ei ollut riittävästi moottoroituja joukkoja pysäyttämään Saksan panssarikärkiä varsinkin kun Luftwaffe vielä jyräsi ilmassa"
bullshittiä ranskan armeijalla oli enemmän moottoroituja joukkoja ja varsinki enemmän tankkeja ja raskaampia tankkeja kuin saksalaisilla.
ongelma oli, että he eivät osanneet käyttää niitä oikein. Eli siis isoina taistelumuodostelmina. Guderianin Achtung Panzer olis pitäny ottaa tosissaan...
Toukokuun lopulla ... ylipäällikkö Gamelinin tilalle nimitettiin Maxime Weigand ... joka oli kutsuttu Syyrista...
" By late May 1940 the military disaster in France after the German invasion was such that the Supreme Commander, Maurice Gamelin, was dismissed, and Weygand recalled from Syria to replace him."
Weygand ensimmäiseksi peruutti 17. toukokuuta vastahyökkäyksen sivustoilta, minkä määräyksen Gamelin oli antanut... ranskalaiset menettivät vastahyökkäyksen aloittamisessa 48 tuntia ... ja sitten se oli jo liian myöhäistä ... Saksan panssarit olivat tunkeutuneet Ardenneilla Ranskan rintaman läpi...
http://www.army.mil/cmh-pg/books/wwii/7-8/notes/Map1.jpg
" Weygand arrived on May 17 and started by cancelling the side counter-offensive ordered by Gamelin, to cut off the enemy armoured columns which had punched through the French front at the Ardennes. Thus he lost 2 crucial days before finally adopting the solution, however obvious, of his predecessor. But it was by then a failed manoeuvre, because during the 48 lost hours, the German infantry had caught up behind their tanks in the breakthrough and had consolidated their gains. "
Kesäkuussa Petain nimittikin hänet sitten Vichyn hallituksen puolustusministeriksi... Ranska oli miehitetty.
http://libraryautomation.com/nymas/mapfrance1940juneendw800.jpg
" In June, Weygand was appointed by Petain to the Bordeaux-Vichy cabinet as Minister for National Defence for three months (June to September 1940).
Lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Maxime_Weygand
...ettei hyviä ranskalaisia ole kuin grillillä!
Ranskalaisilla ei oikein ollut motivaatiota taistella Saksaa vastaan.
Tämän lisäksi Ranska oli niitä valtioita, jotka kuvitteli sodasta tulevan ensimmäisen maailmansodan uusinta, joten siinäkin mielessä Ranskalaiset ei yksinkertaisesti halunneet koko sotaa.
Ne oli linnoitetuissa asemissaan ja odotteli että Saksalaiset hyökkää niitä vastaan.
Saksa kiersi koko linnoitusketjun ja valtasi maan, sota päättyi vähäksi aikaa siihen ja kaikki oli tyytyväisiä.
Englannin sotapuolue sai Ranskan julistamaan Saksalle sodan, jota Ranskan kansa ei halunnut ja josta ei voinut olla Euroopalle mitään hyötyä.
olisi ilman Usa:aan väliintuloa tuhonnut Ranskan 1917 vuoden aikana ja Britit olisivat joutuneet vetyäytymään. Saksahan kukisti Venäjän jo keväällä 1917 ja olisi kerännyt koko voimansa länsirintamalle, siinä vaiheessa Amerikka riensi apuun. Saksa voitti Ranskan 1870 sodassa, ja olisi voittanut ilman muuta molemmat maailman sodat ilman Usa:aan sekaantumista. Ranskan oleminen voittajien joukossa on huonoa huumoria, Suomikon on enemmän voittaja valtio kuin Ranska, jonka Liittoutuneet lue Usa vapautti miehitykseltä.
Ikäänkuin täydennyksenä muihin esitettyihin syihin:
Ranskan ilmavoimat olivat heikommat kuin Saksan.
http://en.wikipedia.org/wiki/French_Air_Force
http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/2WWfrenchair.htm
Maginot-linja oli heikohko Belgian kohdalla:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/CarteLigneMaginot.png/600px-CarteLigneMaginot.png
http://fr.wikipedia.org/wiki/Ligne_Maginot
Saksan armeija tunkeutui Ranskan hyökkäyksensä myöhemmissä vaiheissa läpi Maginot-linjankin, mutta tuolloi saattoi olla jo ranskalaisten muutenkin heikohko puolustustahto entistä alempi. Lisäksi ilmaherruuden menetys heikensi tietenkin myös bunkkerilinjan tehoa.
Historian täysin turhana jälkiviisaana jossitteluna voisi ehkä arvella, että mikäli ranskalaiset olisivat satsanneet Maginot-linjaan myös Belgian vastaisella osalla ja ilmavoimiinsa, olisi toinen maailmansota mennyt ihan toisilla urilla (Venäjän sotaretki peruutettu?). Ehkä sitä ei edes olisi kutsuttu maailmansodaksi?
Talvisodassa Suomen armeija taisteli kolme ja
puoli kuukautta Neuvostoliiton miljoona-armeijaa
vastaan ja tuona aikana puna-armeija ei pystynyt
valtaamaan edes Karjalankannasta kokonaisuudessaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/
Ranskan oman Quislingin, marsalkka Weygandin armeija
puolusti Saksan samanvahvuista armeijaa vastaan
vain KUUSI (!) viikkoa Britannian armeijan kanssa
ja tuona aikana Saksa miehitti melkein koko Ranskan!
Ranskan 'sota': Toukokuu 10, 1940 – Kesäkuun 22, 1940
http://www.search.com/reference/Battle_of_France
Paljon on hävinnyt Napoleonin aikanaan luomasta sotatiedosta ja sodankäynnin taidosta, ei voi muuta todeta Ranskalaisista ...
Onpa tainnut maailmansota jäädä vähälle huomiolle kun Norjan Quisling ja marsalkka Weygand, Ranskan ikioma Quisling, ovat tuntemattomia?
Siispä, hiukan opiskelua lienee paikallaan; aloitetaan tästä Norjan Vidkun Abraham Lauritz Jonssøn Quislingista:
"By 1940, Quisling was a Major in the Norwegian Army. He was in Berlin on the night of April 5, 1940, and his assistance as a former Defense Minister, and an officer with friends and sympathizers in the Army, was valuable in helping Germany plan its invasion of Norway. Three days later, Operation Weserübung was underway as German warships moved into the Oslo Fjord. The German plan was to capture King Haakon VII and force his abdication, after which Quisling would be recognized as Prime Minister of a puppet government. On April 8, however, without waiting for recognition, Quisling announced in a radio broadcast that he had become the new Premier. "
" Five days later, Quisling resigned and went to Berlin. On April 20, he returned to Oslo for a second chance at organizing a government under Josef Terboven, who had been installed as Reichskommissar, reporting directly to Hitler. "
Vidkun Quisling (second from right) is shown arriving at Akershus castle for the ceremony in which he was appointed Ministerpresident on February 1, 1942. In front of him is Reichskommisar Joseph Terboven:
http://folk.uio.no/gunnaliu/grafikk/quisling_terboven.jpg
- Tarkemmin...
http://en.wikipedia.org/wiki/Vidkun_Quisling
Kylähän moni "krautti" Joka oli mukana ranskan valloituksessa myönsi jotta, ranskalaiset taistelivat hyvin.
Taispa jopa "Eisenhover"myöntää että, ilman ranskan vastarintaliikettä, olisi sota kestänyt paljon pitempään.