Monet eivät näytä ymmärtävän, kuinka lapsiperheet on ajettu ahtaalle. Aikuisena ihmisenä pysyn olemaan syömättäkin päiväkausia, ts. syön päivässä vain pari ruisleipää ja juon kahvia ja maitoa(edullista) jotta ei maha kurise.Ei tarvi liikakiloista murehtia. Säästän ruuat lapsille. Tämä ei ole sitten vitsi: Lapsilla ei ole kunnon kenkiä(reikiä) ja takkeja(liian pieniä), kun koulu alkaa. Yksi vaihtoehto on jättää laskut maksamatta. Kirppiksiltäkään ei kohta raski ostaa, kaikki vähänkään parempi vaatekappale on hinnoiteltu aivan liian korkealle. Kuka haluaa maksaa 10 euroa(se voi olla iso raha köyhälle äidille)käytetystä takista, vaikka se olisi mitä merkkiä. Kirppisten pitäjille vinkki: tunnearvo ja merkkiarvo pois vanhoista vaatteista... saatte paremmin kaupaksi ja pääsette eroon tarpeettomasta.
Lapsiperheiden köyhyys
kurjalisto
455132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Eikä vain lapsiperheillä. saattehan sentään lapsilisät ym. asumistuet. Yksinäinen ei saa MITÄÄN.
mitään muuta kuin lapsilisän, koska miehellä tuloja. Lapsettomilla ei ole käsitystä siitä, kuinka paljon kouluikäiset lapset syövät.Monta kertaa päivässä; ja silti ovat laihoja. Kai nyt yksinäinen työtön saa asumistukea?
Jos miehelläsi on tuloja, laita se maksamaan laskut. Pitäisikö yhteiskunnan maksaa teille tukia, koska "miehesi" haluaa pitää omilla rahoillaan hauskaa.
Miksi yleensäkkään on pitänyt tehdä niitä penskoja, jos ei ole varaa elättää niitä?
En ole tukia kerjäämässä. Aionkin kärsiä viimeiseen hengenvetoon saakka. Vastuuttomasta miehestä saa kärsiä koko perhe. Lapsia tehtiin kun asiat oli vielä hyvin. Sitten mies sairastui suuruudenhulluuteen. Luuletko, etten miehelle ole puhunut, saatikka muut?
Jos lapsiperheellä on tiukkaa, niin eikö yhteiskunnan tukiverkostosta saa sen verran, että pystyy kohtuullisesti elämään. Jotkut jopa kehuvat sillä, ettei kannata mennä töihin kun sossusta saa niin hyvin rahaa.
koska miehellä kuitenkin on tuloja. Mieluummin näen nälkää kuin ruikutan rahaa keneltäkään.
pakko niitä lapsia on tehdä jos ei niistä pysty huolehtimaan. Suosittelen katsomaan peiliin.
silloin, kun asiat oli vielä hyvin. En ole ennustajaeukko.
Jos et mene sosiaalitoimistoon rahaa ruikuttamaan, niin voisit ainakin varata ajan sosiaalityöntekijälle ja käydä keskustelemassa mitä tilanteessanne kannattaisi tehdä.
Nälkää näkemällä saattaa sairastua, jos syö vaan pari leipäpalaa ja juo kahvia... Ja sairastaminen se vasta maksaakin.
Mikä häpeä se nyt on tänä päivänä astua sosiaalitoimiston ovesta? Autetaanhan siellä rapajuoppojakin, niin miksi ei sitten lapsiperheitä? Ei siellä kai kenenkään ole herkkua asioida, mutta voisit perheesi vuoksi sen verran nöyrtyä, että saisivat nyt lapset edes asianmukaiset vaatteet kouluun.
en jaksa, enkä suoraan sanottuna edes pysty selvittämään miehen sotkuisia asioita. Epätoivo on liian suuri. Pienellä paikkakunnalla vielä...
Olin havaitsevinani taustalla tuon viimeisen vastauksesi kun nimettömän kirjoitin. Ei sinun tarvitsekkaan lähteä miehesi sotkuja selvittämään, mutta koska oma tilanteesi näyttää tukalalta, voisit itsesi ja lapsiesi takia käyttää sen hyvödyn ja avun mitä yhteiskunta on järjestänyt. Ei naisen tarvitse olla marttyyri, mielummin naarasleijona joka taistelee itsensä ja lastensa puolesta. Jos olette pienellä paikkakunnalla lienee sitä suurempi merkitys sillä, että lapset ovat hoidettuja ja siistejä koulua aloittaessa ja jatkossakin. Nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja annat palaa!
sen tehdä ilman tuloselvityksiä yms.? Sen kerran kun nuoruudessa opiskeluaikana kerran kävin, piti olla kaikki mahdolliset palkkakuitit ja tositteet. Mahdoton tehtävä, ei minun tulojeni osalta, vaan miehen.
Kannattaa nyt ottaa aika ja käydä asiat puhumassa. Kyllä ne sitten tuloselvitykset pyytää jos tarvitsevat, tuleehan sekin sitten esille mihin ne rahat menevät. Lapset on lahja, ei itsestään selvyys, selvitä tilanteesi heidän takiaan. Uskon, että se kannattaa.
Mietin heti ensimmäisen viestisi luettuani, että haukut väärää puuta. Jos ei ole varaa edes ehjiin vaatteisiin tai ruokaan lapsille, niin kyllä siinä yhteiskunta tulee vastaan. Jos teidän tulonne eivät oikeasti riitä, saatte toimentulotukea, joka riittää juuri ja juuri vuokraan, ruokaan, vaatteisiin ja terveydenhoitokuluihin, jos sen taitavasti käyttää. Kyse on siitä osaako hakea tukia ja osaako niittä käyttää. Jos ahdinko johtuu täydellisestä taloudellisesta taitamattomuudesta, niin eihän siinä auta mitkään tuet eivätkä lisät ja sitten on vaan kärsittävä!
Ongelma on siis miehelläsi, ei yhteiskunnalla. Tuo oli hyvä neuvo, että käyt keskustelemassa jonkun sosiaali-ihmisen kanssa. Saat sieltä neuvot mitkä paperit ovat välttämättömiä ja sitten kovistelemaan miestä! Tai oikeastaan voisit heti käydä sen miehen kimppuun, jos ei edes leipäpalaa riitä lapsille...
Toimeentulotukea saadakseen täytyy tehdä tuloselvitys kaikilta ruokakuntaan kuuluvilta. Ymmärrän kyllä, jos miehesi ei pysty sellaista antamaan. Olen ollut itsekin sellaisessa tilanteessa. Ex-mieheni ryyppäsi perheemme vuokrarahat. Sossu ei voinut maksaa vuokriamme, koska yrittäjä-exällä oli kirjanpito retuperällä. No, siitäkin selvittiin: Otin lapset mukaani ja muutin sukulaisten luo asumaan. Hain kaupungin vuokra-asuntoa ja sain. Siitä alkoi uusi elämäni. Mutta sitä ennen tarvitsin sosiaalityöntekijöiden neuvontaa...ja monen muunkin ammattiauttajan. Hyvät neuvot voivat olla kalliita! Mutta liikkeelle on lähdettävä, jos mieli saada tilanteeseensa apua.
KYLLLÄ MÄ OLEN SIITÄ AIVAN VARMA;ETTÄ IHAN TARPEEKSI ON TIUKKA TALOUS ETTEI TARVITSE ARVIOIDA ONKO SIITÄ KIINNI ETTEI
TAHDO HALUA OSAA KÄYTTÄÄ ANNETTUJA TUKIA; YHTEISKUNNASTA JA JOPA SITÄ SOSSUA MUTTAKUN SITÄKIN ON KYLLÄ IHAN RIITÄMIIN ETTÄ
ALETAAN PITÄÄ TARKOITUKSEN MUKAISENA SITÄ EROTTELUA ETTÄ JOS OLET KIERRÄTTÄNYT VAATTEITA SIITÄ KIRJOITTAA NEUVOLAKIRJOIHIN ETTÄ EI OLE ÄITI JAKSANUT JA VIITSINYT PANEUTUA HYVINVOINTOIIN VARSINKIN OLEN HUOMANNUT ETTÄ
OLLAAN HYVIN TARKKOJA SIITÄ JOS ON VÄSYNY EHKÄ ALLERGIAA SITÄ SAA KUULLA ETTÄ ON JUOPOTELTU:
LAESTADIOLAISENA OLAN SITÄ MIELTÄ ETTÄ
YHETISÄ PUUTTUU MONELTA SAAMME
LAITTA PATEMMAT VAATTEET KIERTOON JA OIKEESTI AINA SOPIVIA KENKIÄ LÖYTYY TOSTA SISKOLTA: JA KERKIÄÄ OSTELLA IHANIA TAVALLISIA KESTÄVIÄ VAATTEITA HUOLELLA ALENNUKSILLA KUN EI TARVII KIERTÄÄ LUMPPUJEN PERÄSSÄ SUUNNILLEEN:
MEILLÄ KYLLÄ YLEENSÄ TOINEN ON TYÖELÄMÄSSÄ JA SITÄ RATAA EI OLLE IHAN LYHYEN AIKAA LUKUUNOTTAMATTA SIELLÄ
KÖYHYYDEN RAJALLA;TOSI ON ETTÄ OPISKELLESSA JA MUULLOINKIN ON SOSSUAKIN TULLUT JOSKUS KYSYTTYÄ_
sitten eräs toinen perhe,jolla tuota työhistoriaa ei ole lapsien lisääntyessa muuten mukava pasiskuntakin on , mutta ei usko eikä heillä toisistaan ole iloa eikä sukua ja on veloissakin ja on lapsilisien varassa kertoi että kuukausi kaupalla on toimeentulotuki satasen peinentänyt vuokraansa., että ei sitä jatkuvasti KANNATTASI OLLA SYYTTÄMÄSSÄ VANHEMPIA JOS EI OLE EI OLE; tosin ehkä heillä ruokaa on, sen varran koullutettujakin ovat että aina sujuu aivan ihanan lasten arki: kuluvat puhki haalarissaan,,,, mutta eivätpä nyhjää sisällä !!
ketään mielestäni haukkunut, paitsi itseäni köyhäksi. Ja aivan oikein: kärsittävä on, koska tämä puute johtuu miehen itsekkäästä taloudenhoidosta. Asunto on jo myynnissä. Kehoitin myymään autonkin ja vaihtamaan halvempaan, mutta hän ei usko. Siihen asti mennään syvissä vesissä. Toivottavasti on varaa lämmitykseen kun pakkaset syksyllä alkavat.
KUTEN HUOPMAATE JOTKA (KUNPA LUKISIVAT VIISAATKIN NÄMÄ)
EI KÖYHÄLISTÖ OLE AINOASTAAN SE JOKA RUINAA SOSSUA TAIKKA SE JOKA ON OMIA LAPSIA SAANUT
HOITAA
PUOLISON TULOILLA TAIK JOPA VUOSIA ILMAN TULOA:
TUKEA ON HALUAMASSA
kaikki jolla on jokin toissijainen tulonlähde,ja lapsilisä ei ole tulo vaan huojentava kohtuullinen tasaus, mutta yksinhuoltajuia tosiasiassa on vähäinen määrä, niitä on jotka sanovat olevansa!
VAAN TÄÄLLÄ ON NEKIN JOTKA EIVÄT JOUDA HIISKASTAKAAN TEILLE SIITÄ MITEN JOPA NÄLKÄPÄIVÄ ON TILANTEESTA RIIPPUEN TOTTA:
MIKSI EI ANNETA
SUOMESSA KAIKILLE LAPSILELKIN 400 EUR JA EI
sitten tarvii pelätä vastaanottaa tukityötä ja menettää asumistuet ja sosiaalietuudet ja puolison työmarkkinatuki (380,230)
EI TONNEJA.
EI SITÄ NYTKÄÄN SEITSEMÄN HENKINEN TYÖTÖN PARI SAA LAPSISTAAN MITÄÄN IHMEELLISTÄ TAIVAAN LAHJAA KUNNALTA; EI SIIS TARVITA EDELLEENKÄÄN VALTIOLTA: KEHITTÄÄ MITÄÄN TOIMEENTULOTUKEA;
KYLLÄ MÄ AINAKIN ANTAISIN LAPSENI SIJAISKOTIIN JOS MULLA EI OLE TERVEYTTÄ JA RAHAA;NEHÄN VOI SILTI OLLA PÄVIÄT MULLA: JA YHTEISKUNTA MAKSAA PALKAT; JA MUUT HEILLE: että näin se menee kankkulan kaivoon
eikä tosiaankaan kurkusta alas lapsilisät.
tuetaan vääriä asioita jos perhe arvojen mukana menee kaikki vain virkakoneistolle !
amen
'lapset ensin' (KUOLEE;KUIHTUU KAUNEUS KATOAVAINEN )
Kyllähän se niin on, että rahalla on nykyään merkittävä osuus kaikessa. Kuitenkaan ei pidä unohta, että ihmisiä on tilanteessa josta ei yksin tunnu pääsevän yli, oli ne syyt mitkä hyvänsä. Ei siinä varmaan tukimarkat eri momenteilta ole päällimmäinen asia. Uskon, että tämänkin keskustelun alkuperäinen aihe on ollut puhtaasti hätä lasten puolesta. Pidän erittäin suurena harmina sitä, että kaikki miehet eivät aseta lastensa hyvinvointia omien tarpeittensa edelle! Arvostan naisia jotka lähtevät vaikka pienin askelin asioita ajamaan.
tutulta kuulostaa, paisi että mies ryyppää "vain" viikonloppuisin kotona. Rahat pistää jonnekin en tiedä minne, harrastuksiin kai. Se on kuulemma nalkuttamista jos kysyy, eikä kuulu minulle. Kun hän tienaa, voi kuulemma rahat käyttää miten haluaa. Opiskelun ja kotitöiden lisäksi minun pitäisi vielä lähteä töihin että saadaan miehen hommaamat velat maksettua. Minun syytä kai tämä kaikki sitten on.
kyllä ensin hoidetaan kotitalous,ja sen jälkeenjos jotain jää itselle.
tätä olen "nalkuttanut" jo vuosikausia.
eroa ?
Mikä pakottaa roikkumaan avioliitossa yhteistyökyvyttömän miehen kanssa. Turhaa kärvistellä, ota avioero! Ja onhan sitten suuremmilla paikkakunnilla leipäjonot missä jaetaan elintarvikeliikkeistä lahjoitettuja elintarvikkeita.
Kun mulla oli avioeron jälkeen suuri taloudellinen hätä niin kävin mm. jonottamassa leipäjonoissa! Niistä sai ihan kelvollista vatsantäytettä joskus jopa herkkuja. Iltaisin kauppojen sulkeuduttua ja henkilökunnan poistuttua kävin dyykkaamassa ja voin vakuuttaa, että meidän taloudessa syötiin hyvin.
Metsät on täynnä metsänantimia siinä vaan itse emäntä ja kersat vaan pyöräilette mustikkaan, vaapukoita poimimaan ja sieniä poimimaan.
Turha ruikuttaa, että isäntä ei osallistu taloudenpitoon. Sellainen seinää vasten tai jos on henkisesti sairastunut niin hoitoon.
Marttyyrius ja turha ylpeys ei kannata kun on oikeesti köyhä niin kyllä nälkä opettaa normaalin ihmisen neuvokkaaksi.
Nyt olen taloudellisesti kuivilla. Leipäjonoissa en seisoskele kun on noita töitäkin.
10 lasta,laiha velli,isot lapsilisät
Kirjoitit aluksi lapsiperheiden köyhyydestä, mutta pian ilmeni että miehesi itsekäs rahankäyttö on köyhyytenne syy. Hänet pitäisi jättää yksin mässäämään rahoillaan ja hoitamaan velkaantumisensa, hänhän ei ole lainkaan ottanut vastuuta perheestään.
Tämä ei muuten ole harvinaista ja se on yksi perheväkivallan muoto: perheessä on tienaavalla isällä ja muilla perheenjäsenillä aivan eri elintaso, koska mies panee omat harrastuksensa, autonsa, veneensä, moottoripyöränsä ja jopa omat herkkunsa kaiken muun edelle, onhan raha 'hänen tienaamaansa'! Hän ei välitä vaimostaan ja lapsistaan, hän on narsisti numero ykkönen. Tarvitset sosiaalitoimiston apua jo siihen että selität heille kieroutuneen tilanteenne apua ja neuvoja saadaksesi. Minun neuvoni on: Laitapa eropaperit vetämään saman tien, kun vielä jotain jaettavaa on!
Näin sitä mennään eteenpäin!
Ei se mies ilkeä ole muille kuin minulle. Lapsiakin käyttää kerran viikossa jossain touhuamassa, uimassa yms. Olen tullut jopa siihen tulokseen, että syytä on minussakin, kun lähdin opiskelemaan. Toisaalta, mitkään rahat ei miehelleni riitä nykyään, ennen oli toisin, kun kuunteli mitä sanoin. Eroa tulee mietittyä usein, mutta en vaan uskalla puhkaista tätä mätäpaisetta, kun se räjähtää omille silmille, ja lasten tietty. Kyllä nekin on jo jotain huomanneet, ainakin kouluikäiset, kun joutuvat vanhoissa vaatteissa aina kulkemaan. Vältän riitelyä lasten nähden, siksi pidän suuni tukossa vsikka joskus sitten räjähdän.
että rahaa saa kulumaan miten paljon tahansa. Mies on nyt ilkeä sinulle kun ei tajua opiskelun arvoa, mutta kun olet hyvässä toimessa, hän kuluttaa sitten sinunkin tienaamasi rahat, ja vielä väittää sitä oikeudekseen, kun 'elätti' opiskelusi aikana. Mistä tiedän? Tunnen samanlaisen perheen, Vaimo ponnisteli vuosikaudet itsensä maisteriksi ja lehtorin virkaan, mies nalkutti että pitäisi mennä siivoustöihin vaan. Nyt vaimolla on parempi palkka kuin miehellään, mutta arvaa, kuka kulutusjuhlaa elää siinä perheessä?
jos lapsista joutuisi erillisen veron maksamaan niin todennäköisesti sellaiset ihmiset tekisivät niitä joilla on oikeasti varaa huolehtia niistä..
ja samaan syssyyn vois lopettaa lapsilisät.Lapset elätetään omalla työllä eikä millään lapsilisillä.
tuo on kyllä minunkin kauhuskenaarioni...että raadan hullun lailla opinnoissani pyrkiessäni kohti kunnon palkkatyötä, ja mies korjaa sitten potin.Teen tämän perheeni ja lasteni vuoksi, että voisivat olla äidistä ylpeitä sitten joskus kun ymmärtävät...en ole koskaan ollut rahan perään, normaali elanto riittäisi, hengen sivistystä tarvitsen kyllä.
Hassuinta tässä on se, että sukulaiset arvelevat minun olevan todella pihi, kun en koskaan osta mitään :)
Jos ukko tietää että perheen taloudellinen tilanne on huono, mies on ainoa joka käy töissä, vaimon hoitaessa lapset ja kodin, niin että mies tulee töistä valmiiseen pöytään, silloin miehen tulee maksaa se ylöspito!
Puolisoilla voi olla eri varat, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä että puoliso eläisi erillään, kuten mies nyt mitä ilmeisemmin haluaisi tehdä.
Suosittelen ihan suoraan asumuseroa, niin että otat sosiaalitoimistoon yhteyttä, miehelle ei tarvitse kertoa vielä tässä vaiheessa yhtään mitään. Hankit sen kautta vuokra-asunnon, ja alat valmistella hiljaisuudessa asumuseroa. Eron ei tarvitse olla lopullinen, mutta kuitenkin sellainen näpäytys päin miehen kasvoja: "Ei minunkaan tarvitse kertoa omista suunnitelmista sinulle, ellet sinä kerro sinun suunnitelmista minulle".
vaikka sanoit tuossa että se mätäpaise puhkeaa sinun ja lapsien silmille, niin ei se tarkoita sitä että sitten on entistä huonompi olla.
Lapset tottakai kärsivät erosta. Kuitenkin useimmat tutkimukset tukevat sitä että lapset kärsivät enemmän erosta joka on tapahtunut vihassa, jota ei olla käsitelty kunnolla, ja jossa kumpikin puoliso on pelkästään syytellyt toisiaan.
Ne lapset joiden vanhemmat ovat eronneet, toki kärsivät uudesta suunnanmuutoksesta elämässään. Kuitenkin jos vanhemmat ovat sopineet riitansa niin, etteivät he syyttele toisiaan tai puhu pahaa toisesta seläntakana, silloin lapset ymmärtävät että niin vain oli parasta. Siitä alkaa lapsillakin sen elämänmuutoksen läpikäyminen, jonka johdosta lapset pystyvät aloittamaan sen uuden elämänsä. Asiat kun on pakko käsitellä täysin, ennenkuin voidaan mennä elämässä eteenpäin.
Niin, pointtini oli se, että tällä hetkellä te riitelette ja luotte turvattoman ilmapiirin. Lapset ovat eri velhoja aistimaan ihmisten kasvoilta erilaisia asioita. He tietävät tasan tarkkaan missä mennään, vaikka vanhemmat riitelisivät piilossa lapsiltaan. Sellainen kyky on sisäänrakennettuna lapseen, koska se on heille luotu keino selviytyä tästä maailmasta elämänsä alkuvuosina.
Jos sinä saat otettua edes asumuseron miehestäsi ja luotua turvallisen elinympäristön lapsillesi, silloin te voitte alkaa selvittämään omia välejänne miehesi kanssa, niin että lapset pystyvät olla mukana siinä prosessissa. Junnaaminen paikoillaan ei tee mitään muuta kuin kasvattaa sitä mätäpaisetta. Sinä tarvitset ehdottomasti tekoja, ja apua niihin tekoihin saat ensimmäiseksi sosiaalitoimistosta, josta neuvotaan sitten eteenpäin. Miehellesi sinun ei tarvitse kertoa niistä tapaamisista vielä mitään. Ongelmahan ei vielä varsinaisesti koske mitään sosiaalituen hakemista, vaan pelkästään elämän selvittämistä.
tai muuta edes lasten kanssa erikseen, voithan panna asian vireille ja muuttaa, silloin saatte lasten kanssa asuntotukea suurin osa vuokrasta. Jos opiskelet saanet opintotukea, voit lisäksi tehdä pikkasen työtä (jos jaksat) ja sitten on lapsilisät, saanet yksinhuoltajalisää jos muutat erikseen. Sitten kannattaa mennä leipä ym jonoihin niistä saa tosi kelpoa ruokaa, ei tarvitse hävetä lainkaan siellä on paljon rikkaampiakin (ja dyykkaamalla löytää esim hyviä hedelmiä). Eiköhän sitten lasten rualle ja vaatteille riitä rahaa. Ehkä ukkokin aikuistuu jos ei kotona ole palvelevaa vaimoa, ja joutuu maksamaan omat laskunsa itse. Eikä ole mikään pakko erota jos kuitenkin päädytte yrittämään uudestaan. Mutta muista ettei ukolla ole mitään oikeutta törsätä rahat viinaan ja peleihin.
Olihan sinulla vaihtoehto olla hankkimatta lapsia. Kai osasit laskea etukäteen, pystytkö elättämään itsesi ja lapset, kun lasten hankintaa ajattelit. Köyhät lapsiperheet eivät saa mitään erityissympatiaa. Opiskelijat ovat muuten paljon köyhempiä kuin lapsiperheet, että mieti sitä.
Olen myös opiskelija:)mietipä sinä. kurjuuden maksimointia, vai mitä! Katsos aina elämä ei mene niin kuin suunnitelmissa on ollut. Jos olisin vuosia sitten kurkannut kristallipalloon, niin tässä en nyt olisi.
kannattanut miettiä asioita hieman tarkemmin,puolisoa
valitessasi.Tiedän kyllä kokemuksesta ettei elämä aina mene niin kuin on suunnitellut mutta kyllä siihen omatkin valinnat vaikuttavat.
näytti hyvältä, ei ole sitä enää...
siihen varaa...., eikö niin?
kuinka monta kertaa täytyy kertoa, että lapset tehtiin silloin kun asiat olivat vielä hyvin? Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä. Jos sinuakin kohtaa elämässäsi epäonni joidenkin valintojen tai vaikkapa sairastumisen suhteen, auttaako, jos joku tulee sanomaan että lapset olisi pitänyt jättää tekemättä? Mistä tiedät, miten asiasi ovat 10-15 vuoden kuluttua?
Täältä on kuitenkin tullut paljon ihania ja ymmärtäväisiä vastauksia, kiitos niistä. Ehkäpä saan rohkeutta muutokseen.
vain tehdä, koska on varaa, ihan kuin hankkis koiran pennun. Lapsella on ihan oma elämä elätettävänään, ja jos on sattunut syntymään niin ei kellään happamalla tyypillä ole mikään oikeus narista ettei olisi pitänyt hankkia...
Minäkin menin "hankkimaan" lapsen rakkaani kanssa. Rakkaani osoittautui petturiksi varsin nopasti ja sitten jäin lapsukaisen kanssa yksin. Moni varmaan sanoi ettei olisi pitänyt hankkia se kakara. Mutta meillä on ollut hyvä elämä, olemme olleet köyhiä, muttei mitenkään yhteiskunnan elettejä, ja kakarasta on kasvanut onnellinen nuori mies, jolla on paljon annettavaa tälle maailmalle. Ehkä pystyy parantamaan maailmaa pikkasen, toivoisin.
Olen samaa mieltä kanssasi. Ei ihminen voi kaikkeen varautua. Kaikenlaista ennalta arvaamatonta voi sattua ja tapahtua. Kumppani voi muuttua aivan joksikin muuksi siitä millainen hän oli suhteen alussa. Tästä on näyttöä sekä omissani että tuttujen parisuhteissa yllin kyllin. Ihminen voi esimerkiksi sairastua yllättäen fyysisesti tai psyykkisesti, jolloin elämänkuviot voivat mennä aivan ylösalaisin.
Vaikutat hyvin kiltiltä ihmiseltä. Mutta täyttyyhän se kiltinkin ihmisen mitta ajastaan. Samassa veneessä olin itse. Exäni ryyppäsi alkoholistisesti ja sijoitti omiin bisneksiinsä tienaamiaan rahoja samaan aikaan kun minä hoidin kotia ja lapsia. Sai olla todellinen taiteilija, että sai ruoan ja vaatteet hankittua. Mutta tarpeeksi ahtaalle kun elämä menee, sitä alkaa miettiä tosissaan, onko sellaisessa elämässä mitään järkeä. Siinä vaiheessa on aika irrottautua vastuuttomasta kumppanista. Enkä nyt tarkoita välttämättä avioeroa... väliaikainen tai pysyvä erillään asuminenkin saattaa tulla kysymykseen... Arvaa vaan hermostuiko exäni kuultuaan, että olin soittanut sosiaalitoimistoon, ja kertonut, että mies on ryypännyt perheemme vuokrarahat. Tuota soittoa en kadu tänäkään päivänä. Mikään ei muutu, ellei asioille tee jotain. Ero on prosessi. Kenellä minkäkin mittainen.
Sanonpa vaan, että elämäni on nykyisin todella mielekästä verrattuna entiseen. Minimitoimeentuloillakin pärjäämme paljon paremmin kuin entisessä viinankatkuisessa elämässä. Jääkaapin sisältö on monipuolistunut... tosin onhan minulla uusi mies jakamassa kustannuksia.
Sinä pystyt muutokseen, mikäli haluat sitä, ja aika on sopiva.
Onko lapsia pakko tehdä jos ei ole varaa? ja saathan jokaisesta pennusta lapsilisää ja pennuilla ilmainen koulutus ammattikorkeeseen asti. Plus työttömyys ja äitiys raha. kerroppa missa muualla on kaikki nämä maksut hoidettu? Esim italiassa nauretaan työttömyysrahalle ja vastasyntynyt saa elinikänään valtiollta vain 1000e ja koulut maksaa. Elämän hinta italiassa maksaa yhtäpaljon kun suomessa paitsi korkeammat vuokrat. Perustele pointtisi paremmin saat ilmaista rahaa tekemättä mitään.
Ymmarran kylla milta sinusta tuntuu... Myos meidan perheessa joudutaan venyttamaan senttia ja siita huolimatta molemmilla vanhemmilla on tilit tyhjina paria viikkoa ennen palkkapaivaa. Meilla mies kay toissa ja mina olen kotona kotihoidon tuella.
Olen monta kertaa manannut ruuan kallista hintaa verrattuna suomen palkkatasoon. Juurihan julkaistiin tutkimus jonka mukaan suomessa on eu.n kolmanneksi kalleimmat hinnat mita tulee ruokaan, ja palkat taas ovat hantapaassa mikali ei lasketa mukaan ita-eurooppaa. Myos asuntojen hinnat ovat nousseet nopeammin kuin palkkatulot ja korotkin jatkavat nousuaan. Joka puolella hehkutetaan kulutusjuhlaa ja noususuhdannetta mutta meidan arjessa se ei nay muuta kuin miehen jatkuvina ylitoina kun firmalla menee niin hyvin. Ja ylityokorvausta han ei tietenkaan saa, palkankorotuksesta puhumattakaan.
Krooninen rahapula masentaa. En voi nauttia kotiaitiydestani, koska joka kuukausi saa jannittaa, etta onkohan varaa lapsen ruokaan. Minakaan en meilla syo muuta kuin leipaa ja kahvia, ja ainoa lohduttava asia on laihtuminen. Haluaisin toisen lapsen, mutta meilla ei ole varaa siihen. Hirvittaa ajatuskin etta joutuisi maksamaan kaiken tuplana. Onneksi sentaan on tama ainokainen ja olen pystynyt tahan saakka hoitamaan hanta kotona. Tunnen itseni hirvioaidiksi kun joudun laittamaan hanet paivakotiin 1,5v ikaisena. Olisin halunnut hoitaa hanta kotona kolmen vuoden ikaan, mutta minun on pakko palata takaisin toihin. Meilla on paljon asuntolainaa, eika toihin paluunikaan jalkeen jaa kateen juuri enempaa, mikali haluamme lyhentaa lainaa normaalisti.
Tiedan etta taalla palstalla on monella asiat viela surkeammin kuin meilla, mutta tama avautuminen helpotti kovasti. Voimia sinulle ap.