Olen koko ajan valmis kuolemaan, enkä pelkää. Ikuinen rauha, olemattomuus. Mikä palkinto!
Kuolisin vaikka heti
Kreikan viisas
6514
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
en pelkää kuolemaa mutta ei sillä ole kiire, katsellaan päivä kerrallaan tätä elämää. Uskomukseni mukaan kaikki täällä opittu viedään mukana jonnekin muualle tai jos ei viedä niin mitä väliä sillä sitten on kun on kuollut. Joka tapauksessa kuolema on aina läsnä ja sinne ei ole pitkä matka. Se on turvani ja jos en saa olla sionistiselta pahuudelta rauhassa niin pakkaan matkamuistot mukaan ja lähden sinne. Tällä filosofialla saan elää sillä matkamuistoni ovat liian kalliita pois vietäviksi..
Vaan kun viisaus ja luulojen kirja ei auta.
Usko ainoastaan, nöyryys Jumalan edessä.
Itseltäni lakkasi sydän toimimasta ja kävin rajan takana. Ensimmäisenä kohtasin Jeesuksen.
Onneksi olin tullut uskoon muutamaa kuukautta aikaisemmin, sillä muuten vastassa olisi saattanut olla helvetti ja vanha hiilihankomies.
Niissä ympyröissä maan päälliset inhimillisen rauhan ajatukset eivät paljoa painaisi,
sen verran häijy vastustaja siellä on.
Eli mieluiten ainakin itse olen Jeesuksen sovintoveren suojassa ja sitä kautta rauhassa
kaikki nämä lisäpäivät, mitä Luoja on tänne maan päälle minulle säätänyt.
vastassasi olisi ollut juuri tuo sama valohenkilö vaikka et olisi ollutkaan uskossa. Ei näet tarvitse olla missään uskossa että saa kokea sitä mitä koit. Kaipa olet lukenut muidenkin kokemuksista tällä palstalla. Ne ovat aivan samanlaisia kuin sinun kokemuksesi, rakkautta ja valoa ja monella on myös tunne että on menossa kotiin, sinne missä on ollut ennenkin.
Uskovaiset eivät ole mikään Jumalan eliittiporukka vaan vain osa kaikista meistä. Heillä on vain eri usko. Olemme tulleet samasta paikasta ja olemme menossa samaan paikkaan. Olemme kaikki samaa perhettä.
En väitäkään, että vastassa olisi ollut eri henkilö, jos en olisi ollut uskossa. Kyllä Jeesus on ilmestynyt hyvin monille muslimeille
muillekin ihmisille, jotka eivät ole kristinuskosta mitään tienneet. Jumalahan rakastaa jokaista meistä.
Aivan TOINEN ASIA sitten on, miten minulle olisi käynyt, ellen olisi ollut uskossa, toisin sanoen olisin väittänyt, että Jumala ei ole Jumala eikä
Jeesus ole kuollut syntiemme puolesta Golgatan ristillä. Silloin olisi ollut jäljellä kaksi vaihtoehtoa:
1. Olisi todettu, että tämän ensimmäisen elämän pelimerkit on sitten käytetty. Nimeäni ei ole taaivaan kirjoissa. Tervemenoa helvettiin!
2. Olisin saanut lisävuosia niin kuin nytkin,
Jumalan rakkain toive olisi ollut, että olisin
ottanut Hänen rakkautensa vastaan jatkovuosina.
Ei Jeesuksen näkeminen tosiaan uskosta riipu, mutta toivottavasti se saa aikaan aidon uskon.
Apinointia on ihan tarpeeksi tässä maailmassa.
Kukaan ei joudu helvettiin. Se on väärinkäsitys kristinuskossa. Väärä tulkkaus.
Ei se mikään väärä tulkkaus ole.
Raamatussa lukee niin.
Ja ihaninta siinä sanomassa on taivas!