Mitä mieltä olette historianfilosofeista ja makrohistorioitsijoista kuten Oswald Spengler, Arnold Toynbee tai Pitirim Sorokin? Onko maailmanhistoria maailmankulttuurien, eräänlaisten superorganismien historiaa? Ovatko sivilisaatiot historiaa muovaamana tekijänä mielestänne tärkeämpiä kuin kansakunnat, kielet ja rodut? Onko nykyinen sivilisaatiomme tullut sisäisessä kehityksessään vaiheeseen, jolle löytyy vastaavuuksia aikaisempien korkeakulttuurien historiasta? Miksi tekniikka kehityy lineaarisesti, mutta taide sykleissä? Miksi tieteellinen tieto kasaantuu kumulatiivisesti ja välittyy sivilisaatiolta toisille, mutta kulttuurin omintakeiset muodot syntyvät, kasvavat, rappeutuvat ja kuolevat ikäänkuin oman sisäisen logiikkansa mukaan?
Makrohistorian ääriviivat
kysymyksiä kaikille
6378
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kivikirves on keksitty vain kerran . Taide täytyy keksiä joka kerta jokaisen päässä.
Lisäisin Spengleriin, Toynbeehin ja Sorokiniin heti kättelyssä Friedellin ja Huizingan.
Kotimaisista Vaaskiven 30-luvun loppupuolella kirjoitetut kaksi kulttuurihistoriallista teosta ovat loistavia. Psykohistoria herättää toivoa. Oikkosen Narkissos-esseet on inspiroiva.
Suurten visioiden omaksuminen edellyttää kykyä koherenttiin ajatteluun, ja valitettavasti tällaista kykyä löytyy yhä harvemmilta.
Historiaan, siviilisaatioiden nousuihin ja laskuihin vaikuttaa myös monet varsin irrationaaliset tekijät, kuten uskonnot, arvot, idealismit jne ... mitä mikäkin kulttuuri tuottaa.
Tekniikka on välinen, keino ei päämäärä, kuten on eri ismit, eli aatteet ja uskonnot.
Länsimainen kulttuuri, arvoineen, on varmasti jonkinlaisessa kulminaatio pisteessä, länsimainen tekniikka ja innovaatiot on vieneet tätä kulttuuria eteenpäin ja muokanneet muita siviilisaatoita peruuttamattomasti.
Mielestäni ei ole nähtävissä ainakaan lähi-aikoina mitään kovin merkittävää taantumista, tarvitaan jonkin todella suuri ja mullistava muutos, etä kulttuurimme kasvu pysähtyisi.
Kasvihuoneilmiö voisi olla sen laatuinen muutos, mikäli se tullessaan romuttaa talous-ja tuotantoelämän pohjan, mutta kukaan ei oikeastaan vielä tiedä minkälaatuinen ja kuinka nopeita nämä muutokset on, mitä on tulossa.
on syytä vaieta tässä vaiheessa näin isoista asioista, kun hallituskaan ei niistä ole vielä muodostanut yksimielistä kantaansa.
Vanhanenhan lueskelee sillon tällöin nettipalstoja...
Luulin sen keskittyvän tekstiviesteihin ...
Ihmiskunnan historia on sekä pakon ja ylivallan että anarkian historiaa - luonnon asettamissa rajoissa.