Nainen, jos sinulla olisi valta, niin mitä lakiuudistuksia säätäisit jotta tasa-arvo toteutuisi nykypäivän Suomessa?
Siis nythän suurin osa naisista on sitä mieltä että tasa-arvoa ei todellakaan ole saavutettu Suomessa.Tiedän että asenteissa on paljon parantamisen varaa, mutta kysynkin nyt teiltä naisilta että onko Suomen laissa jotain parannettavaa tasa-arvon saavuttamisen kannalta.
Ps. Olen ihan vakavalla mielellä liikkeellä, joten ne hupivastaukset voi jättää pois, kiitos jo etukäteen.
Siis nythän suurin osa naisista on sitä mieltä että tasa-arvoa ei todellakaan ole saavutettu Suomessa.Tiedän että asenteissa on paljon parantamisen varaa, mutta kysynkin nyt teiltä naisilta että onko Suomen laissa jotain parannettavaa tasa-arvon saavuttamisen kannalta.
Ps. Olen ihan vakavalla mielellä liikkeellä, joten ne hupivastaukset voi jättää pois, kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Erotilanteissa isille (joilla ei ole alkoholiongelmia, väkivaltataustaa tms.) tasavertainen oikeus ja VELVOLLISUUS saada/ottaa lapset hoitoonsa eron jälkeen.
Tämä ei ole pilailua, vaan minusta tärkeää molempien sukupuolten vastuuntunnon lisäämiseksi. Se on tärkeää myös sen alleviivaamiseksi, että lapsella on puolet perintötekijöistä KUMMALTAKIN vanhemmalta.
Naisten valitukset raskaasta ja niukasta yksinhuoltajaelämästä vähenisivät; harkinta erotilanteissa lisääntyisi, mikäli kumpikin puoliso olisi periaatteesa soveltuva lapsen huoltajaksi; miesten turhautuminen ja katkeruus vähenisivät...
... ei taida olla lapsia. Käypä kysymässä, mitä asiaan sanoisivat ne joilla on erotilanteista omakohtaista kokemusta, eli yksinhuoltajat tuolla Äidit & Isät palstalla.
Kyllä minulla on lapsia, juu.
---
Kannattaisin myös sotaveteraaneille valtion kustantamaa hautausta, vaikka en ole sotaveteraani.
Lupaus sopii hyvin feministin suuhun. Feministi taitaa olla Karpelakin, eihän hänkään sotaveteraanien juhlassa puhuessaan luvannut muuta kuin ilmaisen hautapaikan.
Voi kertakaikkiaan tuota feminitien järjetöntä itsekkyyttä! Tottakai lupasivat ilmaisen hautapaikan! Eihän siitä itse veteraani hyödy mitään vaan hänen vaimonsa kylläkin!
Väistit täysin varsinaisen "lakiehdotukseni".
Ensimmäistä kertaa käytän sanontaa "tyypillisesti sovinistista".
Miksi aina veteraanien lapset unohdetaan, eikä heille anneta heille kuuluvaa arvostusta,
Minulla on sellainen kuva, että suurin osa lapsenomaavista miehistä ei edes haluaisi yksinhuoltajaksi.
Helpommalla pääsee, kun voi tavata silloin tällöin mukavissa merkeissä, ja hoitaa "vastuunsa" mukavasti elatusavulla.
Poikkeuksia tietysti aina löytyy.
Avioerotilastojen mukaan 2/3 eroa hakevista puolisoista on naisia.
Jos oletamme, että keskimäärin yhtä paljon noissa avioliitoissa on lapsia, niin voimme sanoa, että
2/3 eroa hakevista naisista "haluaa" yksinhuoltajiksi, kun taas vain 1/3 eroa hakevista miehistä "haluaa" sitä.
"Poikkeuksia tietysti aina löytyy". ;-)
Niin, kiitos kun muistutit, unohtuikin lisäämättä, että avioliitossa miehet pääsevät vieläkin helpommalla, vaimo hoitaa lapset kotona, jotta ukko voi käydä töissä virkistäytymässä, ja kotiin tultuaan avaa sanomalehden ja makaa lekottaa sohvalla "väsyttävän" työpäivän jälkeen, välillä urheiluruutua vilkuillen.
Lopulta nainen väsyy tilanteeseen, ja ajattelee, että yksinhuoltajaksi jääminen ei ole tämän pahempaa, yksinhuoltajuus on loppujen lopuksi antoisampaa kuin aikuisen ihmisen beibisittaaminen muiden lasten ohella.
Sitten miehet itkevät, kun paha nainen jätti heidät, vaikka he ovat kunnon aviomiehiä, ja alkavat kännäämään, koska mamma ei ole piämässä huolta heistä.
..hyvin kiteytetty =)!
...niinnii, sano savolainen, mutta voip olla ettei aina ole niinnää...
Useimmissa tuttavapariskunnissa tapahtuneet avioerot ovat kyllä tapahtuneet sitten, kun lapset ovat jo lentäneet pesästä. Seuraavassa syitä:
1. Miehen uskottomuus (mies itse sanoi, että oma vika)
2. Mies ei tuonut rahaa vaimon mielestä tarpeeksi taloon (mies itse sanoi, että oma vika)
3. Vaimo löysi "sen oikean rakkauden" (omien sanojensa mukaan) viiden yhteisen lapsen jälkeen (vaimo itse sanoi, ettei miehessä ollut huoltajana mitään vikaa)
4. Vaimo löysi toisen, kun lapset olivat jo aikuisia (kumpaakaan en ole haastatellut, mikä mätti - ulospäin onnellinen pari)
5. Vaimo löysi toisen, mies vuoden murehdittuaan totesi, ettei ehkä ollut tarpeeksi läsnä
6. Vaimo haki eroa, syynä ettei synkkaa - lapset jo pois pesästä
7. Vajaan vuoden naimisissa ollut nuoripari, ilman lapsia, vaimo hyppäsi insinöörin (tylsä mies?) kelkasta "rokkarin" matkaan - koko suku suu auki...
8. Miehen uskottomuus (mies sanoi, että oma vika - syynä ei huoltajuusongelmat eikä läsnäolo isänä)
Tässä tähän hättään tilastoa niistä tapauksista jotka tiedän, puolin ja toisin on käsittääkseni ollut yhtä paljon syytä. Kertaakaan ei näissä ole ollut kenenkään mukaan syynä, että nainen olisi ollut tuo mainitsemasi "yksinhuoltaja". Päin vastoin, naiset ovat näihin miehiin olleet varsin tyytyväisiä isinä, ja sen suhteen miten ovat osallistuneet kotiasioihin.
Näissä tapauksissa ei tietääkseni yksikään mies ole alkoholisoitunut, surrut kyllä vuoden pari, mutta useimmat ovat löytäneet sitten myös uuden... samoin kuin naiset.
En tunne yhtään eronnutta pariskuntaa henk. koht. jolla tuo mainitsemasi seikka olisi syynä. En tosin epäile etteikö sellaisiakin ole - se voi vaihdella varmaan jopa suvuittain, riippuen millaisia asenteita suvussa on välitetty isältä pojalle ja äidiltä tytölle.
...jotka tuli heti mieleen, ja joissa on lähdetty, kun lapset ovat pieniä:
1. mies lähti toisen naisen kelkkaan, jätti kaksi alle 4-vuotiasta lasta naiselle. Mies haki eroa. Koko suku piti miestä ja pitää yhä tosi mulkensonina.
2. Nainen lähti miehen mukaan toiselle paikkakunnalle, jätti lapset miehelle, joka jäi asumaan maataloon anoppinsa kanssa...
3. Nainen lähti miehen mukaan toiselle paikkakunnalle, jätti lapset suosiolla miehelle, jolla oli vaki toimeentulo, ja joka saattoi huolehtia lapsista. Muutaman vuoden perästä toinen lapsi tuli omasta tahdostaan asumaan äitinsä ja tämän uuden miesystävän kanssa.
...mutta tuollaista sinun caseasi, viministi, ei vieläkään tullut muistilokeroista vastaan.
lapsenlapsista ja sitä rataa. Suvusta ja kummin kaimoista, isoäidin puoleisesta sukuhaarasta.
Parisuhde pysyy hyvin kasassa niin kauan kuin siitä on naiselle taloudellista hyötyä. Jos mies jää työttömäksi tai urakehitys ei ole riittävän hyvän esimerkiksi sen takia, että mies ei tee riittävästi niitä paljon puhuttuja ylitöitä silloin kun lapset ovat pieniä, niin nainen löytää syyn eroon hyvin nopeasti. Sanomalehden lukemisella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Tämä on niitä suurimpia harhakäsityksiä sovinistien puheessa.
Asia on täysin toisin päin. Mies tekosyyn varjolla viihtyy työssään "ylitöissä", jottei kotona tarvitsisi viettää tylsää aikaa vaimon ja lasten kanssa. Kun mies saa potkut työstään, selviää tämä miehen ominaisuus vaimolle, minkä selviäminen johtaa sitten eroon. Vaimolle on suuri järkytys huomata, ettei mies edes koskaan halunnutkaan lapsia, teki ne vain siksi että se kuuluu asiaan, ja siksi että näkisi minkänäköisiä perillisiä sattuu saamaan, ja jotta voisi todistaa siittokykynsä.
Totesin parikymmentä vuotta sitten olevani kahden yksilön yksinhuoltaja, toinen suloinen pieni vauva, toinen vähemmän pieni ja vähemmän suloinen. Ajattelin olevan huomattavasti mukavampaa olla vain sen oikean vauvan yksinhuoltaja.
ei kai osannut lukea kyllin hyvin selvitäkseen sanomalehdestä - mutta hänestä oli kiva kierrellä kartsaa jenkkirassalla kavereiden kanssa. Jopa joulupäivänä.
...sinut ottamaan hänet ensin hurmaavalla käytöksellä (piilotti rautansa?),
ja sitten muuttui, kun oli päässyt naimisiin?
Jos niin teki, niin kauanko huijasi?
JA jos huijasi, niin yhdyn kyllä sitten siihen, että aika mulkenson saattoi olla.
Jos toimi, kuten silloinkin kun olit "ottovaiheessa", niin silloin toteaisin tuon "vakka kantensa valitsee" -lausuman. Eli kannattaa katsoa paremmin siinä vaiheessa, minkä jenkkirassaajan kyytiin hyppää.
Nimim. isin (tosi vanhalla diesel) mersulla eka treffeille ajellut.
... lasten tekoon vastahakoisesti, kun nainen tuntuu niitä niin hirveästi haluavan. Miehelle tulee suurena yllätyksenä se, että nainen ei olekaan innokas hoitamaan lapsiaan, vaan yrittää vyöryttää tähän liittyviä velvollisuuksiaan miehelle.
Omassa tuttavapiirissäni mies on ollut se innokkaampi lasten hankkija ja nainen on lapsiin suostunut...myös omien vanhempieni kohdalla näin oli...myös lähes kaikkien ystävieni. Myös eroja on syntynyt siksi, että nainen ei ole ollut valmis lasten hankintaan, kun mies on sitä halunnut. Ehkä se johtuu siitä, että me insinöörit emme kauhean äidillisiä ole, joten otanta hieman vääristyy, mutta näin omassa ystäväpiirissäni:) Joten älä yleistä nin kauheasti!
Juntti:
"Miehelle tulee suurena yllätyksenä se, että nainen ei olekaan innokas hoitamaan lapsiaan, vaan yrittää vyöryttää tähän liittyviä velvollisuuksiaan miehelle. "
Juuri näin. Kerrankin Juntti on melkein oikeassa. Tämähän on juuri erinomainen esimerkki. Mies nimenomaan haluaa lapsia, mutta vain lisääntymismielessä, hän ei halua osallistua lastensa normaalielämään mitenkään, paitsi jos takaraivossa on jokin fiksaatio yhteisistä fudismatseista.
Jos tulee selville hyvissä ajoin, että mies joutuisikin panostamaan oikeasti lastensa elämään läsnäolollaan, (mitä hän ei halua)niin siinä vaiheessa mies haluaakin toisen naisen, sellaisen joka suostuu yksinään hoitamaan miehen lapset.
Sinulla tuntuu olevan ongelmia luetun ymmärtämisessä.
Naistutkimuksen tutkimusmetodeihin kuuluu yleismaailmallisten lainalaisuuksien johtaminen muutaman omasta elämästä ja tuttavapiiristä repäistyn subjektiivisen esimerkin pohjalta. Naistutkimuksen ulkopuolella tällaisella metodilla saadut tulokset ovat arvottomia.
..älä yritä kiistää tätä, miehille on kautta aikojen ollut todella tärkeää saada perillinen omalle nimelle. Siinä ei ole naisen haluamisia kyselty, kun on pitänyt saada oma siemen itämään. Naiset eivät taatusti olisi useimmat halunneet synnytää 10-20 lasta, vaan pakko on ollut, jotta riittävä määrä poikalapsia on jäänyt eloonkin.
Ja ai niin, haluilla on voinut olla osansa tässä, joskin varmoja päiviä on varmaan osattu käyttää jo ennen vanhaan.
... jossa lapsiluku oli 10 - 20, lasten tekoon oli sellaisia syitä, joita enää ei ole, kuten suuri lapsikuolleisuus, työvoiman saanti alkeellisen maatalouden tarpeisiin ja vanhuuden turva. Eivätkä miehet silloinkaan osallistuneet lastenhoitoon. Miksi osallistuisivat nyt? Seksi on nykyään mahdollista ilman lasten tekemistä, se miehiä kiinnostaa eikä jälkeläisten saaminen. Vauvakuume on naisten tauti.
Minä osaan lukea rivien välistä, mitä sovinistimiehet tarkoittavat sanoillaan.
... olla sitä naistutkimuksen metodotogiaa.
vain vähän yksinkertainen.
Ymmärrän kyllä täysin ajatuksesi, ajattelisin itse aivan samoin tekstini perusteella. Minä olin silloin perhetyttö, kundi oli tosi kiinnostunut, jännittävä raggari, hivelevää. Opin aivan uuden kielen, kulttuurin ja maailman. Jännää ja ihmeellistä. Tiedätkö, en edes tiennyt, mikä on flipperi! (no, ei kyllä kiinnostanut pätkääkään sen jälkeenkään)
Myöhemmin huomasin, että raggarius oli vain jonkinnäköinen konsti peittää avuton pentu. Ja teininä voi hilluakin jonkun raggarin kanssa, muttei sen kanssa perhettä luoda.
Niinpä, perhe, toimin maailmankatsomuksesi mukaisesti, huomattuani "pikku vahingon" en kipaisuut aborttiin vaan pidin sen, jopa suurella mielihyvällä ja rakkaudella vaikka se oli vahinko. Ja raahasin onnettoman teinipoikaressukan alttarille. Siis minä yksinomaan olen syyllinen. Kotileikkiä kahdeksantoistiaana. Oo sä niinku isä ja mä oon niinku äiti ja tää ois niiku vauva...
Nyt "pikku vahinko" lopettelee kolmatta vuottaan yliopistossa. Raggaripoika on löytänyt itselleen hieman vanhemman naisen, ammatiltaan päiväkodinhoitaja tms., joten hänkin on onnellinen. Osaako lukea vieläkään, sitä en tiedä. Kyllä hän eron jälkeen, yrittäessään vielä hakea hyväksyntää, tuli innoissaan kertomaan lukeneensa kirjan. Harold Robbinsin. Se oli niin mukavaa, että aikoo lukea toisenkin kirjan...
ilahduttaa meitä sanelmilla useammin, ei tätä äärifeminismiä jaksa muuten harrastaa :DD
..että vauvakuuma naistentauti. Voi voi Juntti, ajat ovat muuttuneet... jos käyt joskus jollain toisella foorumilla, jossa käsitellään esim. parisuhteita, niin löydät kyllä kirjoituksia joissa miehet haaveilevat lapsista... samoin kuin kirjoituksia joissa naiset haluavat mun- ööh, seksiä enemmän kuin heidän miehensä suostuvat antamaan..
Ennen miehet eivät hoitaneet lapsia, mutta naiset oli tuolloin myös vapautettu muista töitä, heidän tehtävänsä oli tosiaan lähinnä tuo lasten hoitaminen. Että hommat laitettiin kyllä tuolloinkin puoliksi, ehkä suunnilleen yhtä reilusti kuin nykyään?
...näyttäisi siltä, että minun maailmankatsomukseni mukaan olet toiminut jotakuinkin vastuullisesti.
Kiitos palasesta oikeata elämää tässä "idealismien" sävyttämässä , usein tekopyhässä, keskustelussa.
Siitä olen vielä sitä mieltä, että ideaaleista on syytä puhua, todenmakuisilla caseilla varustettuina, josko joku jossain joskus voisi niistä(kin) oppia - ja yhteiskunta kannustaa toimimaan tiettyyn suuntaan keskimäärin.
Samaten olen sitä mieltä, että jos/kun jollain (ja kaikilla) elämä ajoittain ei mene niiden ideaalien mukaan - niin aina niissä prosesseissa joutuu kärsimään yksi ja toinen. Eikä sitten ole syytä ruveta jälkiviisaaksi - enkä usko että kukaan ihminen on yksin syypää ihan kaikkeen...
Eli korostan sitä, että ideaaleista puhumisen tarkoitus olisi ennaltaehkäistä "vahinkoja", ei tuomita heitä (ts. meitä kaikkia) joille erilaisia vahinkoja sitten sattuu jäljestäpäin - vaan myös tukea elämistä eteenpäin.
Jos on vain moraalisääntöjä ilman anteeksiantamusta, on kyseessä todella karmea yhteiskunta - samoin jos ei ole olemassa moraalia, vaan ajatus siitä että "kaikki käy"...
Tasapainon löytäminen on erittäin vaikeaa, varsinkin tämäntyyppisessä keskustelussa.
... ovat vähän huonoja tutkimusaineiston keräämistä ajatellen. Tilastot ovat parempia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan eron jälkeen äiti ottaa lapset yli kymmenen kertaa useammin kuin isä.
syynä ehkä hyvin pitkälle sosiaalinen puristus, kuten saatoit kuvitellakin?
... miehiltä puuttuu motivaatio yrittää.