Me uskotaan lujasti länsimaiseen yhteiskuntaan ja sen moraaliin ja hyvyyteen. Me uskotaan vapaaseen markkinatalouteen ja kapitalismiin.
Tosi asia on se, että me ei tiedosteta tai haluta tietää mikä tämän kaiken hinta on. Me olemme tottuneet ylihalpaan ruokaan ja valtavaan tavaramäärään, mutta emme kyseenalaista sitä mitä meiden hyvinvoivtimme oikeasti maksaa. Me emme aamukahvilla huomio sitä minkälaista elämää valtaosa kahvin tuottajista elää, sillä me olemme vain tyytyväisiä kahvin alhaisesta hinnasta. Meitä ei kiinnosta mikä vaikutus maataloustuilla on maailman yleiseen kaupan käyntiin. Näin me olemme saaneet ruuàn hinnan alas, mutta meitä kiinnosta mikä sen todellinen hinta on. Me käytämme eri maissa valmistettuja tuotteita, mutta meitä ei kiinnosta näiden tuotteiden työntekijöiden kohtelu. Länsimaissa me vain imemme kaikki tavarat itsellemme välittämättä siitä mikä sen vaikutus muuhun maailmaan on.
Jos ajatellaan esimerkiksi maataloustukia. Otetaan esimerkiksi se, ettö länsimaat ovat ohjastaneet afrikkaa jo satavuotta näyttäen hyvää esimerkkiä kuinka firmoja johdetaan. Eräässä valtiossa on pulaa kaikesta, mutta bisnes pitäisi saada toimimaan joten ehdotetaan, että laittakaa tomaattien purkitus tehdas. No nyt tehdas on pystyssä, mutta pitäisi saada raaka- aineita. Onneksi vieressä tomaatti viljelmä ja viljelmän omistaja on kiltti ja hädässä joten hän lupaa myydä tomaattinsa niiden kasvatuskustannus hintaan eli 0, 15 euroa kilo. No nyt on kyseessä yritys joka tavoittelee voittoa niinkuin yritysten tuleekin. Yritys saa myös tarjouksen eurooppalaisilta viljeliöiltä. Vaikka viljelykustannukset ovatkin euroopassa kalliimmat niin maataloustukien myötä he pystyvät tarjoamaan tomaatteja 0. 10 euroa kilo. No tottakai rahaa tavoitteleva yritys valitsee halvemman vaihtoehdon ja ostaa euroopasta. Näin ollen vieressä olevan viljelmät mätänee pellolle ja viljeliä muuttaa köyhänä kaupunkiin kerjäämään kolikoita.
Toisaalta jos puututaan tulleihin jotka tekevät afrikassa ja etelä- amerikassa valmiiksi valmistetut tuotteet niin kalliiksi, ettei ne pysty kilpailemaan muiden tuotteiden kanssa joten näistä maista tuodaan vain raaka- aineita. Raaka- aineita ostaa ja tuo jättimäiset monikansalliset yritykset jotka hädin tuskin maksavat tuotteiden kustannus hinnan verran tuotteista. Tämä pakottaa viljeliöiden käyttämään yhä enemmän kemiallisia aineita turvatakseen sadon ja jotta sadosta tulisi mahdollisimman suuri. Pienviljeliät eivät pysty laisinkaa kilpailemaan tälläisessä menossa ja senpä takia monet esimerkiksi kahvin viljeliät elävät nälkäkuoleman partaalla. Suurketjujen perustamat jättimaiset plantaasit taas tuhoavat luonnon monimuotoisuutta ja samalla valtavat määrät kemiallisia aineita tuhoavat luontoa ja pohjavesiä. No olkaamme iloisia, että me saamme kaiken halvalla. Myös kehitys maihin ollaan viety monet tehtaat joiden tuotanto aiheuttaa sairauksia työntekijöille, mutta sairaskustannukset ovat siellä niin olemattomat joten eihän sillä väliä ole. Jostain syystä emme vain ole valmiita tekemään mitään tilanteen tasaantumisen vuoksi. Harva suostuu ostamaan kalliimpia tuotteida joiden tarkoituksena on nostaa näiden köyhien viljeliöiden tulotasoa, jotta he pystyisivät kouluttamaan lapsensa, eikä pakottaa heitä töihin. (suosittelen tutstumaan reilunkaupan tuotteisiin ja tarkoitukseen)
Sekin oon varsin kumma, että länsimaita ei loppujen lopuksi kiinnosta miten kehitys maita hallitaan kunhan vaan maa pysyy sen verran kasassa, että pystytään hyödyntämään sen maan raaka- aineita. Nigeria on yksi hyvä esimerkki täsätä. Taas yksi maa joka ollaan luotu viivottimen knssa kiinnittämättä huomiota siihen, että yhdistetään riitaisia heimoja samaan alueeseen. Tämän jälkeen sinne tuodaan niin sanotusti demokratia. Nigerian vaalit olivat taas paradoksi demokratiasta. Joillaan alueilla voittava osapuoli sai yli 90 % äänistä ja äänestys % oli melkein 100. Jotkut silminäkijät sanoi, että voittaneen puolueen virkamiehet hakivat vaaliuurnat ennen äänestyksen päättymistä pois ja vei toimistoonsa uudestaa leimattaviksi. Tämän jälkeen uurnat palautettiin ja äänestys jatkui. Myös viralliset tarkkailija thuomasivat samankaltaista toimintaa, mutta länsimaat eivät siihen puutu koska näin saadaan jonkinnäköinen johto aikaan demokratialla ja länsimieliset johtajat antavat tukensa massiivisille suuryrityksille jotka omivat maan öljy- ja luonnonvarat.
Tälläisiä toimia länsimaat tekevät jatkuvasti ympäri maailmaa jotta kansa pysyisi tyytyväisenä ja pomot rikkaina. Sitten vielä ihmetellään miksi kiihkoilijat pääsevät suosioon näisää maissa. Tälläisten maiden kansoja on hyvin helppo houkutelle mukaan sotaan länsimaisuutta vastaan. Ja niinpä kiihkouskovaisten johtamat terroristi järjestöt senkun kasvavat. Kyllähän niitä terroristeja voi tappaa, mutta epäilen, että jokaisessa iskussa missä tapetaa yksi johtaja samalla kuolee kymmene lasta, niin veikkaanpa, että samalla syntyy kolme uutta johtaja ainesta omaavaa hullua jotka houkuttelevat jokainen kymmenen uutta terroristia joukkoon mukaan. Ainoa tapamme selvitä on pitää ongelmallisissa maissa ongelmat ja nälänhätä suurena jottei maan väestö pääse oppimaan ja kehiyytmään. Tai sitten voimme yrittää kaventaa tätä valtavaa kuilua joka tulee synnyttymään eripuraa niinkauan kuin eriarvoisuutta on olemassa.
Tosi asia on se, että me ei tiedosteta tai haluta tietää mikä tämän kaiken hinta on. Me olemme tottuneet ylihalpaan ruokaan ja valtavaan tavaramäärään, mutta emme kyseenalaista sitä mitä meiden hyvinvoivtimme oikeasti maksaa. Me emme aamukahvilla huomio sitä minkälaista elämää valtaosa kahvin tuottajista elää, sillä me olemme vain tyytyväisiä kahvin alhaisesta hinnasta. Meitä ei kiinnosta mikä vaikutus maataloustuilla on maailman yleiseen kaupan käyntiin. Näin me olemme saaneet ruuàn hinnan alas, mutta meitä kiinnosta mikä sen todellinen hinta on. Me käytämme eri maissa valmistettuja tuotteita, mutta meitä ei kiinnosta näiden tuotteiden työntekijöiden kohtelu. Länsimaissa me vain imemme kaikki tavarat itsellemme välittämättä siitä mikä sen vaikutus muuhun maailmaan on.
Jos ajatellaan esimerkiksi maataloustukia. Otetaan esimerkiksi se, ettö länsimaat ovat ohjastaneet afrikkaa jo satavuotta näyttäen hyvää esimerkkiä kuinka firmoja johdetaan. Eräässä valtiossa on pulaa kaikesta, mutta bisnes pitäisi saada toimimaan joten ehdotetaan, että laittakaa tomaattien purkitus tehdas. No nyt tehdas on pystyssä, mutta pitäisi saada raaka- aineita. Onneksi vieressä tomaatti viljelmä ja viljelmän omistaja on kiltti ja hädässä joten hän lupaa myydä tomaattinsa niiden kasvatuskustannus hintaan eli 0, 15 euroa kilo. No nyt on kyseessä yritys joka tavoittelee voittoa niinkuin yritysten tuleekin. Yritys saa myös tarjouksen eurooppalaisilta viljeliöiltä. Vaikka viljelykustannukset ovatkin euroopassa kalliimmat niin maataloustukien myötä he pystyvät tarjoamaan tomaatteja 0. 10 euroa kilo. No tottakai rahaa tavoitteleva yritys valitsee halvemman vaihtoehdon ja ostaa euroopasta. Näin ollen vieressä olevan viljelmät mätänee pellolle ja viljeliä muuttaa köyhänä kaupunkiin kerjäämään kolikoita.
Toisaalta jos puututaan tulleihin jotka tekevät afrikassa ja etelä- amerikassa valmiiksi valmistetut tuotteet niin kalliiksi, ettei ne pysty kilpailemaan muiden tuotteiden kanssa joten näistä maista tuodaan vain raaka- aineita. Raaka- aineita ostaa ja tuo jättimäiset monikansalliset yritykset jotka hädin tuskin maksavat tuotteiden kustannus hinnan verran tuotteista. Tämä pakottaa viljeliöiden käyttämään yhä enemmän kemiallisia aineita turvatakseen sadon ja jotta sadosta tulisi mahdollisimman suuri. Pienviljeliät eivät pysty laisinkaa kilpailemaan tälläisessä menossa ja senpä takia monet esimerkiksi kahvin viljeliät elävät nälkäkuoleman partaalla. Suurketjujen perustamat jättimaiset plantaasit taas tuhoavat luonnon monimuotoisuutta ja samalla valtavat määrät kemiallisia aineita tuhoavat luontoa ja pohjavesiä. No olkaamme iloisia, että me saamme kaiken halvalla. Myös kehitys maihin ollaan viety monet tehtaat joiden tuotanto aiheuttaa sairauksia työntekijöille, mutta sairaskustannukset ovat siellä niin olemattomat joten eihän sillä väliä ole. Jostain syystä emme vain ole valmiita tekemään mitään tilanteen tasaantumisen vuoksi. Harva suostuu ostamaan kalliimpia tuotteida joiden tarkoituksena on nostaa näiden köyhien viljeliöiden tulotasoa, jotta he pystyisivät kouluttamaan lapsensa, eikä pakottaa heitä töihin. (suosittelen tutstumaan reilunkaupan tuotteisiin ja tarkoitukseen)
Sekin oon varsin kumma, että länsimaita ei loppujen lopuksi kiinnosta miten kehitys maita hallitaan kunhan vaan maa pysyy sen verran kasassa, että pystytään hyödyntämään sen maan raaka- aineita. Nigeria on yksi hyvä esimerkki täsätä. Taas yksi maa joka ollaan luotu viivottimen knssa kiinnittämättä huomiota siihen, että yhdistetään riitaisia heimoja samaan alueeseen. Tämän jälkeen sinne tuodaan niin sanotusti demokratia. Nigerian vaalit olivat taas paradoksi demokratiasta. Joillaan alueilla voittava osapuoli sai yli 90 % äänistä ja äänestys % oli melkein 100. Jotkut silminäkijät sanoi, että voittaneen puolueen virkamiehet hakivat vaaliuurnat ennen äänestyksen päättymistä pois ja vei toimistoonsa uudestaa leimattaviksi. Tämän jälkeen uurnat palautettiin ja äänestys jatkui. Myös viralliset tarkkailija thuomasivat samankaltaista toimintaa, mutta länsimaat eivät siihen puutu koska näin saadaan jonkinnäköinen johto aikaan demokratialla ja länsimieliset johtajat antavat tukensa massiivisille suuryrityksille jotka omivat maan öljy- ja luonnonvarat.
Tälläisiä toimia länsimaat tekevät jatkuvasti ympäri maailmaa jotta kansa pysyisi tyytyväisenä ja pomot rikkaina. Sitten vielä ihmetellään miksi kiihkoilijat pääsevät suosioon näisää maissa. Tälläisten maiden kansoja on hyvin helppo houkutelle mukaan sotaan länsimaisuutta vastaan. Ja niinpä kiihkouskovaisten johtamat terroristi järjestöt senkun kasvavat. Kyllähän niitä terroristeja voi tappaa, mutta epäilen, että jokaisessa iskussa missä tapetaa yksi johtaja samalla kuolee kymmene lasta, niin veikkaanpa, että samalla syntyy kolme uutta johtaja ainesta omaavaa hullua jotka houkuttelevat jokainen kymmenen uutta terroristia joukkoon mukaan. Ainoa tapamme selvitä on pitää ongelmallisissa maissa ongelmat ja nälänhätä suurena jottei maan väestö pääse oppimaan ja kehiyytmään. Tai sitten voimme yrittää kaventaa tätä valtavaa kuilua joka tulee synnyttymään eripuraa niinkauan kuin eriarvoisuutta on olemassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sillä noinhan se juuri menee.
ja sopiva määrä "raivoa" - mutta luulen että jos jaottelisit ja tiivistäisit vähän, niin saisit lisää lukijoita.