Meiltä katolisilta on kadonnut usko asiamme oikeuteen ja lopulliseen voittoon. Teemme myönnytyksiä ja kompromisseja, puhumme "ekumeniasta", "keskustelemme" ja "käymme dialogia" vääräuskoisten kanssa. Toisin on islamin laita: muhamettilaiset etenevät kaikkialla Euroopassa, koska heillä on vielä samaa taistelumieltä ja fanaattisuutta kuin katolisilla ennen. Heille maailma jakautuu "rauhan alueeseen", joka jo on islamilainen, ja "sodan alueeseen", joka ei VIELÄ ole islamilainen. Oli aika jolloin me katoliset ajattelimme samoin. Pysäytimme islamin leviämisen Lepantossa ja Wienin porteilla. Veimme Herran sanoman maailman ääriin, Amerikan villejäkään emme pitäneet arvottomina vastaanottamaan oikeaa uskoa. Rakensimme katedraalit ja Pietarinkirkon Jumalan kunniaksi. Teimme Herran nimessä kaiken ja enemmänkin.
Miksi olemme nyt näin voimattomia uskonkiihkoisten muhamettilaisten edessä? Mihin on oma kiihkomme kadonnut? Missä usko, voima ja vakaumus? Oikeauskoiset, muistakaa Kristuksen käsky: kaikki kansat on tehtävä hänen opetuslapsikseen!
Miksi olemme nyt näin voimattomia uskonkiihkoisten muhamettilaisten edessä? Mihin on oma kiihkomme kadonnut? Missä usko, voima ja vakaumus? Oikeauskoiset, muistakaa Kristuksen käsky: kaikki kansat on tehtävä hänen opetuslapsikseen!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei muuta kuin pakkokastamaan vain!!!
Tässä hieman pohdittavaa, että teettekö silloin käännynnäisiä vai Kristukseen uskovia:
"8 Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.
9 Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. "(Ef. 2:8-9)
Keitä tarkoitat "vääräuskoisilla"?
"Vääräuskoinen" on kova sana, täysin nykyajan ilmapiiriin sopimaton, poliittisesti 100% epäkorrekti. Mutta monet muslimit käyttävät sitä meistä, miksi emme me heistä? Mielestäni aito katolinen pitää omaa uskoaan oikeana, ja kaikkia muita enemmän tai vähemmän väärinä. Voiko tätä selkeämmin ilmaista? "Vääräuskoinen", vanha hyvä sana.
Vatikaani II:ssa tehtiin pahoja virheitä, joiden seurauksena koko katolaisuuden perusta on vaarassa luhistua. Islamilaiset eivät palvele samaa Jumalaa kuin me. Se pitää koko ajan muistaa.
tulee aikanaan - usko vaan! Se, miten kaikki sitten tapahtuu, on Jumalan käsissä. Kirjoitat, että "Meiltä katolilaisilta on kadonnut usko asiamme oikeuteen ja lopulliseen voittoon. Teemme myönnytyksiä ja kompromisseja..."
Olen tässä hyvin paljon kanssasi samaa mieltä. Emme uskalla olla katolilaisia! Lievennämme kantojamme keskusteluissa, emmekä uskalla rohkeasti tuoda esiin todellista uskoamme. Sitä paitsi suurin osa katolilaisista on niin maallistuneita eikä meillä ole kohta mitään selvää kantaa mihinkään, koska usko on heikko. Ei enää uskota paljon mihinkään! Syntiäkään ei enää ole. Kuollut tai sisällötön usko ei ole raamatun mukaista uskoa lainkaan.
Vierastan sanaasi "uskonkiihko", vaikka arvaan mitä tarkoitat. Jos puuttuu usko, ei voi olla "kiihkoakaan" tai se kiihko on saanut erilaiset muodot. Dialogia muiden uskontojen kanssa tarvitaan. Ei se tarkoita oman kannan mitätöimistä.
Kysyt: "Missä usko, voima ja vakaumus?"
Niinpä. Ihmettelen minäkin ja kaipaan sitä omaan elämääni. Tai usko ja vakaumus on. Mutta ei voimaa ainakaan siinä mielessä, että rupeasin muita käännyttämään. Pyhän Hengen voimaa tarvitaan. Ruksataan eli rukoillaan toistemme puolesta!
Paavi ei uskalla suoraan sanoa: "kristityt, puolustakaa oikeaa uskoa ja eurooppalaista sivistystä islamin, sekularismin ja monikulttuurisuuden uhkaa vastaan!" Sen sijaan pelkkiä epämääräisyyksiä, voimattomia varoituksia:
The Pope's private secretary has given warning of the Islamisation of Europe and stressed the need for the continent's Christian roots not to be ignored, in comments released yesterday.
"Attempts to Islamise the West cannot be denied," Monsignor Georg Gaenswein was quoted as saying in an advance copy of the weekly Sueddeutsche Magazin to be published today.
"The danger for the identity of Europe that is connected with it should not be ignored out of a wrongly understood respectfulness," the magazine quoted him as saying.
http://www.telegraph.co.uk/news/main.jhtml?xml=/news/2007/07/27/wislam127.xml
Onko paavin velvollisuus olla poliittisesti korrekti, vai uskollinen Jumalalle ja pyhälle tehtävälleen Kristuksen kirkon päänä?
Ave Maria, gratia plena, Dominus tecum. Benedicta tu in mulieribus, et benedíctus fructus ventris tui, Jesus.
Sancta Maria, Mater Dei, ora pro nobis peccatoribus, nunc et in hora mortis nostrae. Amen.
että Lunastajamme äiti ilahtuisi ehdotuksestasi. Me emme ole sodassa - paitsi omaa pienuuttamme vastaan. Tuolloin koko ruusukon lukeminen tekee hyvää. Lue ruusukkoa päivittäin, kehottaa pyhä Antonius Padualainen.
jotain aivan muuta kuin esittämäsi militaarisuus. Tärkein käsky kristitylle on rakastaa Jumalaa ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään. "Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa". Kristus tuli kaikkien veljeksi ja sen vuoksi me kaikki olemme yhtä. - Päämäärämme on yhteys Jumalaan. Hänessä saamme levon ja elämämme täyttymyksen. - Ja muistatko, mitä Kristus sanoi Pietarille: Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.
Jumala ei tarvitse uskontoja. Hän tarvitsee uskoa. Emme ole voimattomia toisin uskovien edessä, jos oma uskomme on terveellä pohjalla. Sen vuoksi kristityn täytyy joka päivä, aina uudelleen ja uudelleen, olla yhteydessä Kristukseen, kuten alkukirkon aikana.
En tiedä, mistä olet saanut käsityksen että "meiltä katolilaisilta on kadonnut usko asiamme oikeuteen ja lopulliseen voittoon". Mehän olemme koko ajan matkalla - jokunen vuosi sitten Kirkkoamme verrattiin laivaan - jonka tien on valinnut Jumala. Hän on antanut meille Kristuksen, joka on "tie, totuus ja elämä". Siihen elämään ei kuulu nyrkinheristely eikä toisten vakaumuksen halveksiminen.
Kirkkomme on syyllistynyt moniin vääriin tekoihin. Haluatko jatkaa niitä vielä tänä päivänäkin?
Elisabeth I, se ent. pelkkä Elisabeth
noudatan periaatetta, ettei tärkeää ole se, mistä tulen, vaan minne olen menossa
Jumala tarvitsee uskoa?
määrittele uskon käsitettä. Raamatussa usko liittyy henkilöön. Minä en usko jotakin, vaan johonkin. Tärkeintä eivät ole uskonkappaleet eivätkä käskyt, vaan tärkeintä on elävä Jumala, joka ilmaisee itsensä Jeesuksessa Kristuksessa.
Jumala tarvitsee uskoa, kuten Jaakobin kirjeessä sanotaan, toimintaan. "Usko ilman tekoja on voimaton".
Järkikin kuuluu uskon piiriin, joten uskovalla on oikeus tehdä kysymyksiä. Minäkin kyselen. Kyselevä ei silti lakkaa uskomasta. Kannattaa saada selvyys keskustelemalla toisten kanssa - aina, kun aikaa riittää.
Siis: Jumala tarvitsee uskoa, jotta tekisimme rakkauden tekoja sanoissamme, työssämme, ihmissuhteissamme, vastuussa toisistamme jne. Ne ovat kaiketi niitä hedelmiä "joista puu tunnetaan".
Ajallemme on luonteenomaista käsitys, että nykyisellä tasollaan ihminen on ohittanut Jumalan ja tehnyt Hänet tarpeettomaksi. Itse asiassa usko on sitäkin, että Jumala tekee työtään ihmisessä. Jumalan Sana - Kristus - puhuttelee, jos kirkko vetää puoleensa ja jos tapaa ihmisiä, jotka elävät uskonsa mukaisesti.
Ja uskoa täytyy koetella. Muutoin ei voi tietää, kestääkö se.
Enpä taaskaan osannut vastata lyhyesti, valitan.
"Mihin Jumala tarvitsee uskoa?"
Vastaan, että me ja Jumala tarvitsemme uskoa. Miksi? Koska uskon kautta otamme vastaan Jumalan antamat lupaukset. Eikö Jumala voisi antaa lupauksensa meille ilman uskoa? Kenties voisikin ja ehkäpä hän niin tekee silloin tällöin. Mutta Jumala odottaa meiltä aina vapaata tahtoa ja yhteistyötä kanssaan. Mitä tahdot, että sinulle tekisin, kysyi Jeesus usein ihmisiltä. Jumala odottaa suostumistamme, tahtomistamme, antautumistamme. Hän ei pakota!
Uskoa tarvitaan myös jokapäiväisessä arkielämässä esim. avioliitossa ja muissa ihmissuhteissa. Jos emme usko (luota) toiseen ihmiseen ja hänen sanoihinsa, pohja putoaa kaikelta kanssakäymiseltä. Emme voi olla onnellisia, jos epäilemme ja kyräilemme toisia. Sama se on suhteessa Jumalaan.
Usko on sitä, että luotamme siihen, että Jumala on ja että hänen sanansa ovat todet. Jumala puhuu monin tavoin. Raamatusta löydämme, miten hän on historian kuluessa ohjannut ja opettanut ihmiskuntaa vastaanottamaan itsensä ja lahjansa. Hän haluaa yhteyteen ihmisten kanssa kaikkina aikoina. Miksi? Koska hän tietää, mikä meille on parasta. Meidät on luotu hänen yhteyteensä. Ja onni löytyy vain siitä. Muu on harhaa tai pinnallista.