Pitääkö Jeesusta palvoa?

No, Jehovan todistajat, joiden palsta tämä on, vastaavat varmasti eri tavalla, mutta kerron mitä olen itse Raamatusta lukenut (olen kristitty, en jehovantodistaja):

Kun opetuslapset tajusivat kuka Jeesus on, kyllä heidän reaktionsa oli palvonta, Jumalan pyhyyden aiheuttama pelästyskin, oman syntisyyden tajuaminen.

esim. "Kun Simon Pietari sen näki, lankesi hän Jeesuksen polvien eteen ja sanoi: "Mene pois minun tyköäni, Herra, sillä minä olen syntinen ihminen". (Luuk. 5:8)

Matt. 28:17
Ja kun he näkivät hänet, niin he kumartaen rukoilivat häntä, mutta muutamat epäilivät.

Matt. 28:9
Mutta katso, Jeesus tuli heitä vastaan ja sanoi: "Terve teille!" Ja he menivät hänen tykönsä, syleilivät hänen jalkojaan ja kumartaen rukoilivat häntä.

Joh. 9:38
Niin hän sanoi: "Herra, minä uskon"; ja hän kumartaen rukoili häntä.


Johannesksen evankeliumissa 12. luku, jae 41 lukee "Näin Jesaja sanoi, koska oli nähnyt Kristuksen kirkkauden; juuri Kristusta hän sanoillaan tarkoitti." Tässä Johannes viittaa Jesajan näkyyn Herrasta, jolle serafit lauloivat "pyhä, pyhä, pyhä..." Kannattaa lukea koko Jesajan luku 6. Siinä Jesaja saa nähdä Kristuksen kirkkauden. Isä, Pojan ja Pyhän Hengen: pyhä, pyhä, pyhä! Serafitkin palvovat Jeesusta.

Poikaa tulee kunnioittaa yhtä paljon kuin Isää:
..."jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin he kunnioittavat Isää. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita myöskään Isää, joka on hänet lähettänyt." (Joh. 5:23)

1. Poikaa tulee kunnioittaa kuten Isää.
2. Jahve ei jaa kunniaansa toiselle: "Minä, Jahve, se on minun nimeni, minä en anna kunniaani toiselle..." (Jes 42:8)
3. Isä ja Poika ovat yhtä. Siksi, kun kunnioitat Poikaa, et kunnioita "ketään toista", vaan sitä ainutta Jumalaa, joka on olemassa: Isää, Poikaa, Pyhää Henkeä.

Palvominen on laaja käsite. Sanotaanko näin, että tuskin lapsi pitää jämäkkää, mutta rakastavaa ja oikeudenmukaista isäänsä kaverina, vaikka tämä ajatteleekin vain lapsen parasta. Hyvä lapsi kunnioittaa isäänsä ja uskoo mitä tämä sanoo. Joku viisaampi voi selittää paremmin.

Mä ajattelen niin, että opetuslapset eivät usein oikein tajunneet, kenen kanssa puhuivat. Kun lukee vaikka Markuksen evankeliumia, niin siinä opetuslapset eivät usein ymmärtäneet Jeesuksen opetuksiakaan kunnolla, vaan Jeesuksen piti selittää heille asioita rautalangasta vääntäen.

Sitten välillä opetuslapsille välähti, että hyvänen aika, kenen kanssa tässä oikein ollaan tekemisissä.

Tuomaskin epäili kovasti Jeesuksen ylösnousemusta kuolleista, vaikka oli nähnyt paljon Jeesuksen tekemiä ihmeitä (mm. kuolleista herättämisiä) ja vaikka Jeesus oli kertonut etukäteen, että hän tulee kärsimään, kuolemaan, ja nousemaan ylös kuolleista. Mutta kun Tuomas sai koskettaa ylösnousseen Jeesuksen haavoja, hän tipahti polvilleen ja huudahti: Minun Herrani, ja minun Jumalani!

Jeesus tuli tänne maan päälle meidän veljeksemme, todelliseksi ihmiseksi - lihaa ja verta. Hän oli täällä maan päällä "alennuksensa tilassa" - "orjan muodossa".

Mutta Ilmestyskirjan ensimmäisen luvun yhdeksännestä jakeesta eteenpäin kerrotaan, kun Johannes näkee Jeesuksen siinä kirkkaudessa ja loistossa, joka Jeesuksella on nyt ylösnousseena, kuoleman voittajana.

"Hänen päänsä ja hiuksensa hohtivat valkoisina kuin valkoinen villa, kuin lumi, ja hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit. Hänen jalkansa välkehtivät kuin sulatusuunissa hehkuva pronssi, ja hänen äänensä oli kuin suurten vesien pauhu..."

Ja Johannes pelästyy aivan kamalasti Jeesuksen näkemistä: "Hänet nähdessäni minä vaivuin hänen jalkoihinsa kuin kuollut. Mutta hän laski oikean kätensä päälleni ja sanoi: "Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, iäti elävä. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet."

Ihminen tuppaa pelästymään Pyhän Jumalan kasvojen edessä, mutta siihen Jeesus sanoo uskoville: "Älä pelkää" - Hän on ollut todellinen ihminen, ja tietää mitä se on. Siksi hän kykenee ymmärtämään meitä ja elämäämme, ja pystyy auttamaan meitä.

Jeesuksen "palvominen", seuraaminen ja palveleminen on sitä, että seuraamme hänen opetuksiaan. Uskomme syntimme anteeksi hänen ristintyönsä tähden, ja palvelemme lähimmäisiämme niin kuin hän opetti. Kerromme Jeesuksesta muille, ja autamme köyhiä, käymme katsomassa sairaita ja vankeja jne. Se on Raamatun mukaan järkevää ja järjellistä Jumalan palvelusta. Kiitoslaulut, rukoukset ja muut, kumpuavat kyllä myös itsestään, kun opimme tuntemaan Jeesusta lisää.

Jeesuksesta tuli palvottava jumala vasta vuoden 300 jälkeen. virallisesti. alkukristityt olivat juutalaisia ja juutalaisilla oli yksi jumala, YHWH jota palvoivat ja pitivät jeesusta omana tulkintana luvattuna messiaana. ei-juutalaiset korottivat jeesuksen jumalaksi

Isä, Poika ja Pyhä henki ei niitä voi erottaa. Jeesus pyysi, että kun rukoilette niin tehdää se minun nimeeni eli Isä meidän rukous.

Joo, kiitos kaikille kommenteista. Tämä selvensi asioita mukavasti. Täytyypä palata raamatun pariin (taas kerran), uutta oppimaan...

Psalmit:
22:24 Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
30:5 Veisatkaa kiitosta Herralle, te hänen hurskaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeänsä.
33:2 Ylistäkää Herraa kanteleilla, soittakaa hänelle kymmenkielisillä harpuilla.
34:4 Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.
96:2 Veisatkaa Herralle, ylistäkää hänen nimeänsä. Julistakaa päivästä päivään hänen pelastustekojansa,
99:5 Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme, kumartukaa hänen jalkainsa astinlaudan eteen. Hän on pyhä.
99:9 Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme, rukoilkaa kumartuneina hänen pyhää vuortansa kohti; sillä Herra, meidän Jumalamme, on pyhä.
100:4 Käykää hänen portteihinsa kiittäen, hänen esikartanoihinsa ylistystä veisaten. Ylistäkää häntä, kiittäkää hänen nimeänsä.
113:1 Halleluja! Ylistäkää, te Herran palvelijat, ylistäkää Herran nimeä.
117:1 Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ylistäkää häntä, kaikki kansat.
135:1 Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä. Ylistäkää, te Herran palvelijat,
135:3 Ylistäkää Herraa, sillä Herra on hyvä, veisatkaa kiitosta hänen nimellensä, sillä se on suloinen.
148:1 Halleluja! Ylistäkää Herraa taivaista, ylistäkää häntä korkeuksissa.
148:2 Ylistäkää häntä, kaikki hänen enkelinsä, ylistäkää häntä, kaikki hänen sotajoukkonsa.
148:3 Ylistäkää häntä, aurinko ja kuu, ylistäkää häntä, kaikki kirkkaat tähdet.
148:4 Ylistäkää häntä, te taivasten taivaat, te vedet taivasten päällä.
148:7 Ylistäkää Herraa maasta, te merieläimet ja kaikki syvyydet,
150:1 Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä hänen väkevyytensä taivaanvahvuuksissa.
150:2 Ylistäkää häntä hänen voimallisista teoistansa, ylistäkää häntä, sillä hänen herrautensa on suuri.
150:3 Ylistäkää häntä pasunan pauhulla, ylistäkää häntä harpuilla ja kanteleilla.
150:4 Ylistäkää häntä vaskirummuilla ja karkelolla, ylistäkää häntä kielisoittimilla ja huiluilla.
150:5 Ylistäkää häntä helisevillä kymbaaleilla, ylistäkää häntä kumisevilla kymbaaleilla.
150:6 Kaikki, joissa henki on, ylistäkää Herraa! Halleluja!