Kortisonitabletit

f123ly

Oletteko huomanneet onko niiden vaikutuksessa eroja? Itse syön nyt 16 mg päiväss Solomet methylprednisolonia. Hiton pahan makuisia tabletteja. Vaikka kuinka yrittää niellä ne runsaan veden kera, jää karsea jälkimaku suuhun. Lisäksi pahoinvointia ja yleistä huonoa oloa taas koko päivä näiden ylläpitotablettien jälkeen. Aikoinaan tuon ensimmäisen keuhkosairauksiakurssin jälkeen sain näitä Solomet tabletteja, eivät kuulemma turvota niin paljon yms. haittavaikutuksia olisi vähemmän. No ei päde minulla ainakaan nyt, kun syön näitä vain ylläpitääkseni terveyttäni... (mikä vitsi).

No joka tapauksessa onko muilla millaisia kokemuksia kortisonikuureistaan? Itse olen käyttänyt Prednisolonia ja nyt tätä Solometia. Molemmat tuntuvat aiheuttavan samat oireet ja olotilan ainakin minulle. Mitens teillä muilla?

39

8873

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kortisonia

      sairaslomalla astmasta tämän vuoden loppuun asti. Eikä ole tarvinnut kortisonitabletteja syödä.

    • ????!!

      tuommoiseen paikkaan??Eikö terveytesi ole kuitenkin se kaikkein tärkein asia??
      Ja vielä joudut syömään noita tabletteja kaikkine lisäoireineen.
      Jotenkin käsittämättömässä kierteessä olet.Pahennat vain olotilaasi noilla myrkyillä.Ja vapaaehtoisesti,sillä ei ne mitään auta kun altistus tulee ja sillä sipuli.
      Tätä en sano millään pahalla,muista se.
      Itse en olisi valmis tekemään noin.

      Eikö mitään muuta mahdollisuutta olisi ollut????

      • f123ly

        koska palaan töihin tämän kurssin jälkeen. Jos lähtisin tuolle eläkelinjalle, voisin jäädä kurssilta varmasti poiskin. Mutta jos haluaa pysyä työelämässä, tämä sopeutusvalmennus kuuluu asiaan. Siellä sopeudutaan siihen että tauti on ja pysyy, mutta oikealla hoidolla voit elää normaalia elämää. Eihän astma ole niin vaikea sairaus, etteikö siihen tänä päivänä oikeat lääkkeet ja hoito löydy.


      • ????!!
        f123ly kirjoitti:

        koska palaan töihin tämän kurssin jälkeen. Jos lähtisin tuolle eläkelinjalle, voisin jäädä kurssilta varmasti poiskin. Mutta jos haluaa pysyä työelämässä, tämä sopeutusvalmennus kuuluu asiaan. Siellä sopeudutaan siihen että tauti on ja pysyy, mutta oikealla hoidolla voit elää normaalia elämää. Eihän astma ole niin vaikea sairaus, etteikö siihen tänä päivänä oikeat lääkkeet ja hoito löydy.

        sitkeä sissi.
        toivon että pystyt olemaan siellä ja kortisonikuuri todellakin auttaa siinä!!!!


      • f123ly
        ????!! kirjoitti:

        sitkeä sissi.
        toivon että pystyt olemaan siellä ja kortisonikuuri todellakin auttaa siinä!!!!

        kun viikon vetää näitä kortisoneja. Eipä tule sitten rajua notkahdusta terveyteen ja olotilaan nyt ainakaan. Ja voi miten esimies ilahtuu kun kuulee, että tulen töihin. Ei ole tosin sähköpostiini mitään vastannut, mutta lienee vielä lomalla. On se kiva kuitenkin ilahduttaa syvästi asiaan perehtynyttä esimiestään. Josko vaikka ilmanpuhdistin olisi viety pois, tai jopa puhdistettu, se että se olisi vielä päällä tuolla työhuoneessa, sitä ei uskalla edes uneksiakaan. Pitäähän sitä nyt ymmärtää näitä työnantajapuolen henkilöitäkin, on se niin raskasta huolehtia näistä sairastuneista. Varmasti vaikuttaa ihan omaan terveyteenkin.


      • homeahdistus1
        f123ly kirjoitti:

        koska palaan töihin tämän kurssin jälkeen. Jos lähtisin tuolle eläkelinjalle, voisin jäädä kurssilta varmasti poiskin. Mutta jos haluaa pysyä työelämässä, tämä sopeutusvalmennus kuuluu asiaan. Siellä sopeudutaan siihen että tauti on ja pysyy, mutta oikealla hoidolla voit elää normaalia elämää. Eihän astma ole niin vaikea sairaus, etteikö siihen tänä päivänä oikeat lääkkeet ja hoito löydy.

        Ohjeita astman hoitoon tässä. Nyt tietysti lisähuomautuksena, että tautisi ei ole kuulostanut lainkaan samalta astmalta, joka itselläni on.

        Astman pitkäaikaishoito
        Lääkärin käsikirja
        11.4.2007
        Timo Keistinen

        Tavoitteet
        Pitkäaikaishoidon periaatteet
        Pitkäaikaishoidon toteutus
        Lääkityksen vähentäminen
        Astman muu hoito
        Oraalinen kortisonikuuri
        Astman oma-aloitteinen seuranta ja hoito
        Erikoislääkärin konsultaation aiheet
        Kontrollit
        Lisätietoa

        Käypä hoito -suositus 1

        Tavoitteet
        Oma-aloitteinen seuranta ja hoito opetetaan (astmaohjelma) A.
        Hoidon riittävyys arvioidaan säännöllisesti omalääkärillä.
        Minimaaliset oireet
        Normaali toimintakyky
        Inhaloitavan beetasympatomimeetin vähäinen tarve
        Vähäinen PEF-vuorokausivaihtelu, enintään 10–20 %
        Ei lääkkeiden sivuvaikutuksia
        Normaali keuhkofunktio ainakin inhaloitavan sympatomimeetin jälkeen
        Sinuiitti diagnosoidaan astman pahenemisvaiheen aiheuttajana.

        Pitkäaikaishoidon periaatteet
        Potilasohje astmalääkkeistä 2

        Anti-inflammatoriset lääkkeet (kortikosteroidit) ovat keskeinen osa astman hoitoa A. Uuden oireilevan potilaan hoito aloitetaan tulehdusta hoitavalla inhaloitavalla kortikosteroidilla.
        Lääkeinhalaatiotekniikan opetus ja monitorointi ovat tärkeitä.
        Jokaisen potilaan hoito rakennetaan yksilöllisesti taudin vaikeusasteen mukaan, ja sitä tulee muuttaa portaittain. Omatoimisuuteen lääkkeiden annostelussa kannustetaan (kirjalliset ohjeet!).
        Lyhytkestoisia oraalisia kortisonikuureja saatetaan tarvita ajoittain.
        Kaikkien astmaatikkojen tulisi välttää altistumista suurille allergeenipitoisuuksille ja esimerkiksi työssä herkistäville kemikaaleille.
        Asetyylisalisyylihapon ja muiden tulehduskipulääkkeiden (varsinkin Litalginin®) käyttöön tulee suhtautua varauksellisesti, koska 10–20 % astmaatikoista on yliherkkiä näille lääkkeille.
        Beetasalpaajat yleensä pahentavat astmaoireita.
        Tupakointi sabotoi astman hoitoa B.
        Siedätyshoidosta saattaa olla apua joillekin potilaille A.

        Pitkäaikaishoidon toteutus
        Jos astmaoireita on harvemmin kuin kerran viikossa ja yöoireita enintään kahdesti kuukaudessa sekä keuhkojen toimintakokeet normaalit:
        ympäristön saneeraus ja tupakoinnin lopettaminen
        Pölypunkin saneeraaminen on vaikea toteuttaa ja näyttö hyödystä puuttuu B.
        inhaloitava lyhytvaikutteinen beetasympatomimeetti tarvittaessa B (salbutamoli, terbutaliini tai fenoteroli).
        Jos oireita on enemmän ja inhaloitavia beetasympatomimeettejä tarvitaan useammin kuin kerran viikossa tai astma häiritsee yöunta, edellä olevien hoitojen lisäksi annetaan säännöllinen anti-inflammatorinen lääkitys A.
        Inhalaatiosteroidit B (beklometasoni, budesonidi A tai flutikasoni A) 100–400 µg kahdesti päivässä: tehokkain anti-inflammatorinen lääkitys A
        Ponnekaasuaerosoleja ei tulisi käyttää ilman sumutussäiliötä.
        Inhalaatiojauheet sopivat yleensä hyvin, mutta potilaiden, joiden hengityslihakset ovat heikot tai hengitystilavuudet ovat pienentyneet, on parasta ottaa lääkkeet annosaerosolina tilalaajentimella.
        Vaihtoehtona on leukotrieenisalpaaja A (tsafirlukasti 20 mg:n tabletti kahdesti päivässä tai montelukasti 10 mg yöksi). Leukotrieenisalpaajat sopivat erityisesti potilaille, joilta inhalaatiolääkkeiden käyttö ei onnistu. Ne ovat hyvin siedettyjä. Teho ei ole inhaloitavan steroidin tehon veroinen A.
        Jos astmaoireet jatkuvat päivittäisinä, inhaloitavan beetasympatomimeetin tarve on suuri ja obstruktiota ilmenee huippuvirtausmittausten perusteella
        tarkistetaan inhalaatiotekniikka, pahentavien tekijöiden olemassaolo ja hoitoon sitoutuminen
        lisätään lääkitykseen pitkävaikutteinen beetasympatomimeetti A (salmeteroli 50 µg × 2, formoteroli 12–24 µg × 2) unohtamatta asianmukaista anti-inflammatorista lääkitystä. Tämä on parempi vaihtoehto kuin inhalaatiosteroidin annoksen kasvattaminen A.
        Jos pitkävaikutteinen beetasympatomimeetti ei vaikuta tai ei sovi, lopetetaan se ja tehdään hoitokokeilu leukotrieeninsalpaajalla A tai teofylliinillä 200–300 mg yöksi.
        Jos hoitotulos ei ole hyvä päivittäisellä 800 µg:n inhalaatiosteroidilla, pitkävaikutteisella beetasympatomimeetillä ja tarvittaessa käytetyllä inhaloidulla lyhytvaikutteisella beetasympatomimeetillä, lisätään lääkitykseen yksi tai useampi seuraavista:
        inhalaatiosteroidin annos aina 2 mg/vrk asti
        leukotrieenisalpaaja A tsafirlukasti tai montelukasti
        pitkävaikutteinen teofylliini 200–300 mg yöksi.
        Joskus lisähoitona voidaan kokeilla seuraavia lääkkeitä:
        beetasympatomimeettitabletit (terbutaliini tai salbutamoli)
        sympatomimeetti-inhalaationeste nebulisaattorilla annettuna (esim. Spira-nebulisaattori)
        inhaloitava antikolinergi, jos mukana keuhkoahtaumataudin piirteitä (ipratropium 80 µg tai oksitropium 200 µg neljästi päivässä) A
        kromoglikaatti tai nedokromiili (teho usein vähäinen)
        omalitsumabi A (anti-IgE) vaikeassa allergisessa astmassa (kokemukset vähäiset, kallis lääke, raportoitu vakavia allergisia reaktioita).
        Lisälääkityksen teho tulee arvioida, ja jos ei selvää hoitovastetta saada 3–4 viikon kuluessa, ei kyseistä lääkehoitoa ole syytä jatkaa.
        Jos hoitotulos ei ole hyvä edellä kuvatuilla hoidoilla
        Suun kautta päivittäin otettava kortikosteroidivalmiste (prednisoloni, metyyliprednisoloni). Annos pyritään pitämään niin pienenä kuin mahdollista, kuitenkin niin että oireet pysyvät poissa. Joka toinen päivä annosteltu kortikosteroidi ei yleensä riitä aikuisen vaikeassa astmassa.

        Lääkityksen vähentäminen
        Systeemisten haittavaikutusten kannalta yleensä turvallinen hengitettävän kortikosteroidin ylläpitoannos on aikuisilla 800 µg (beklometasoni, budesonidi) ja 400 µg (flutikasoni).
        Oireiden vähennyttyä voidaan lääkitystä asteittain purkaa.
        Jos oireet ovat vähäiset, inhaloidun keuhkoputkia laajentavan lääkityksen tarve pieni sekä PEF-arvot normaalit eikä vuorokausivaihteluja ole, voidaan anti-inflammatorinen lääkitys puolittaa puoli vuotta oireiden stabiloitumisen jälkeen PEF-arvoja ja vuorokausivaihteluja seuraten.
        Kroonisessa astmassa ei anti-inflammatorisen lääkityksen lopettaminen kokonaan useinkaan onnistu.

        Astman muu hoito
        Antihistamiinit
        Merkitys astman hoidolle on pieni, ja ne aiheuttavat sivuvaikutuksia B. Käytetään lähinnä muiden allergisten oireiden hoitoon (esim. heinänuha).
        Antibiootit
        Ovat astman pahenemisvaiheessa aiheellisia ainoastaan, kun on selvät merkit bakteeri-infektiosta.
        Pahenemisvaiheen infektiot ovat usein virusten aiheuttamia, mutta astmaatikoilla tavallisen sinuiitin mahdollisuus on muistettava. Turhia antibioottikuureja tulisi kuitenkin välttää, koepunktio on myös terapeuttinen sivuontelon ilmastoinnin suhteen.
        Yskänlääkkeet
        Astmaatikon yskä ja yskökset liittyvät usein astman huonoon tasapainoon, joten astmahoidon tehostaminen tai lyhytaikainen steroidikuuri voi tehota paremmin kuin yskänlääkkeet.

        Oraalinen kortisonikuuri
        Aiheet
        Oireet ja PEF-puhallukset tulevat päivä päivältä pahemmiksi.
        Bronkodilatoivan lääkityksen teho lyhenee.
        PEF-arvot ovat alle 50–70 % potilaan parhaasta arvosta.
        Potilaan uni häiriintyy astman takia.
        Aamuoireet jatkuvat päivälle.
        Maksimaalinen lääkitys ilman oraalista kortikoidia ei tehoa riittävästi.
        Päivystystilanteessa potilas on saanut nebulisoitua tai injisoitua bronkodilataattorilääkitystä A.
        Annostelu
        Prednisolonia annetaan 30 (–40 mg) päivittäin, kunnes oireet ovat parantuneet ja PEF-arvot normaalistuneet ja vielä kolme päivää sen jälkeen (tavallisimmin 30–40 mg 5–10 päivän ajan).
        Useimmiten hoidon voi lopettaa heti vähentämättä päiväannosta asteittain.

        Astman oma-aloitteinen seuranta ja hoito
        Potilaalla tulisi olla mahdollisimman hyvät tiedot astman oma-aloitteisesta seurannasta ja hoidosta.
        Hyvän itsehoidon komponentteja ovat
        astman ja sen hoidon hyväksyminen ja ymmärtäminen
        tehokas ja luotettava lääkkeiden käyttö
        oma koti-PEF-mittari ja puhallusten seurantalomakkeet
        kirjalliset toimintaohjeet eri tilanteissa.
        Ohjatussa omahoidossa potilaille voidaan polikliinisen opetuksen jälkeen antaa PEF-lomake, johon on merkitty yksilölliset hälytysrajat ja seuraavat ohjeet B:
        Jos aamun PEF-arvo on 85 % potilaan aiemmin mitatusta optimaaliarvosta, inhaloitavan steroidin annos kaksin- tai nelinkertaistetaan kahdeksi viikoksi.
        Jos aamun PEF-arvo on alle 50–70 % optimaaliarvosta, aloitetaan viikon mittainen prednisolonikuuri annoksella 40 mg/vrk ja otetaan puhelimitse yhteyttä hoitopaikkaan.
        Ohjatun omahoidon toimenpiderajojen laskemisessa auttaa tietokoneohjelma 1.

        Erikoislääkärin konsultaation aiheet
        Konsultaation aiheet eivät ole absoluuttisia vaan suhteellisia, ja ne riippuvat käytettävissä olevista palveluista sekä hoitavan lääkärin omasta kokemuksesta astman hoidossa.
        Diagnostiset ongelmat
        Toistuvat pahenemisvaiheet
        Työkykyisyys arvioitavana
        Vaikea pahenemisvaihe
        Astmaatikot, jotka oireilevat suuresta inhalaatiosteroidimäärästä huolimatta
        Astmaatikot, joille ajatellaan nebulisaattorihoitoa kotiin (esim. Spira-nebulisaattori)
        Raskaana olevat naiset, joiden astma pahenee
        Astma vaikeuttaa potilaan elämäntyyliä (esimerkiksi urheiluharrastusta)
        Ammattiastmaepäilyt

        Kontrollit
        Astman yleisyyden takia sitä hoitaa ja seuraa pääosin yleislääkäri.
        Lääkkeitä käyttävällä astmaatikolla tulee olla säännöllinen hoitosuhde oman lääkärinsä kanssa.
        Lievissä tapauksissa riittää kontrollikäynti kerran vuodessa, ja astman vaikeusasteen pahennuttua kontrollikäyntien tarve suurenee.
        Oireanamneesin ja keuhkojen auskultaation lisäksi monesti riittää kontrollitutkimukseksi kahden viikon koti-PEF-seuranta täydennettynä yksinkertaisella spirometriatutkimuksella 3.

        Lisätietoa
        Cochrane-katsauksia 1
        Muita näytönastekatsauksia 1
        Kirjallisuutta 1

        --------------------------------------------------------------------------------
        Artikkelin tunnus: ykt00175 (006.031)
        © 2007 Kustannus Oy Duodecim


      • f123ly
        homeahdistus1 kirjoitti:

        Ohjeita astman hoitoon tässä. Nyt tietysti lisähuomautuksena, että tautisi ei ole kuulostanut lainkaan samalta astmalta, joka itselläni on.

        Astman pitkäaikaishoito
        Lääkärin käsikirja
        11.4.2007
        Timo Keistinen

        Tavoitteet
        Pitkäaikaishoidon periaatteet
        Pitkäaikaishoidon toteutus
        Lääkityksen vähentäminen
        Astman muu hoito
        Oraalinen kortisonikuuri
        Astman oma-aloitteinen seuranta ja hoito
        Erikoislääkärin konsultaation aiheet
        Kontrollit
        Lisätietoa

        Käypä hoito -suositus 1

        Tavoitteet
        Oma-aloitteinen seuranta ja hoito opetetaan (astmaohjelma) A.
        Hoidon riittävyys arvioidaan säännöllisesti omalääkärillä.
        Minimaaliset oireet
        Normaali toimintakyky
        Inhaloitavan beetasympatomimeetin vähäinen tarve
        Vähäinen PEF-vuorokausivaihtelu, enintään 10–20 %
        Ei lääkkeiden sivuvaikutuksia
        Normaali keuhkofunktio ainakin inhaloitavan sympatomimeetin jälkeen
        Sinuiitti diagnosoidaan astman pahenemisvaiheen aiheuttajana.

        Pitkäaikaishoidon periaatteet
        Potilasohje astmalääkkeistä 2

        Anti-inflammatoriset lääkkeet (kortikosteroidit) ovat keskeinen osa astman hoitoa A. Uuden oireilevan potilaan hoito aloitetaan tulehdusta hoitavalla inhaloitavalla kortikosteroidilla.
        Lääkeinhalaatiotekniikan opetus ja monitorointi ovat tärkeitä.
        Jokaisen potilaan hoito rakennetaan yksilöllisesti taudin vaikeusasteen mukaan, ja sitä tulee muuttaa portaittain. Omatoimisuuteen lääkkeiden annostelussa kannustetaan (kirjalliset ohjeet!).
        Lyhytkestoisia oraalisia kortisonikuureja saatetaan tarvita ajoittain.
        Kaikkien astmaatikkojen tulisi välttää altistumista suurille allergeenipitoisuuksille ja esimerkiksi työssä herkistäville kemikaaleille.
        Asetyylisalisyylihapon ja muiden tulehduskipulääkkeiden (varsinkin Litalginin®) käyttöön tulee suhtautua varauksellisesti, koska 10–20 % astmaatikoista on yliherkkiä näille lääkkeille.
        Beetasalpaajat yleensä pahentavat astmaoireita.
        Tupakointi sabotoi astman hoitoa B.
        Siedätyshoidosta saattaa olla apua joillekin potilaille A.

        Pitkäaikaishoidon toteutus
        Jos astmaoireita on harvemmin kuin kerran viikossa ja yöoireita enintään kahdesti kuukaudessa sekä keuhkojen toimintakokeet normaalit:
        ympäristön saneeraus ja tupakoinnin lopettaminen
        Pölypunkin saneeraaminen on vaikea toteuttaa ja näyttö hyödystä puuttuu B.
        inhaloitava lyhytvaikutteinen beetasympatomimeetti tarvittaessa B (salbutamoli, terbutaliini tai fenoteroli).
        Jos oireita on enemmän ja inhaloitavia beetasympatomimeettejä tarvitaan useammin kuin kerran viikossa tai astma häiritsee yöunta, edellä olevien hoitojen lisäksi annetaan säännöllinen anti-inflammatorinen lääkitys A.
        Inhalaatiosteroidit B (beklometasoni, budesonidi A tai flutikasoni A) 100–400 µg kahdesti päivässä: tehokkain anti-inflammatorinen lääkitys A
        Ponnekaasuaerosoleja ei tulisi käyttää ilman sumutussäiliötä.
        Inhalaatiojauheet sopivat yleensä hyvin, mutta potilaiden, joiden hengityslihakset ovat heikot tai hengitystilavuudet ovat pienentyneet, on parasta ottaa lääkkeet annosaerosolina tilalaajentimella.
        Vaihtoehtona on leukotrieenisalpaaja A (tsafirlukasti 20 mg:n tabletti kahdesti päivässä tai montelukasti 10 mg yöksi). Leukotrieenisalpaajat sopivat erityisesti potilaille, joilta inhalaatiolääkkeiden käyttö ei onnistu. Ne ovat hyvin siedettyjä. Teho ei ole inhaloitavan steroidin tehon veroinen A.
        Jos astmaoireet jatkuvat päivittäisinä, inhaloitavan beetasympatomimeetin tarve on suuri ja obstruktiota ilmenee huippuvirtausmittausten perusteella
        tarkistetaan inhalaatiotekniikka, pahentavien tekijöiden olemassaolo ja hoitoon sitoutuminen
        lisätään lääkitykseen pitkävaikutteinen beetasympatomimeetti A (salmeteroli 50 µg × 2, formoteroli 12–24 µg × 2) unohtamatta asianmukaista anti-inflammatorista lääkitystä. Tämä on parempi vaihtoehto kuin inhalaatiosteroidin annoksen kasvattaminen A.
        Jos pitkävaikutteinen beetasympatomimeetti ei vaikuta tai ei sovi, lopetetaan se ja tehdään hoitokokeilu leukotrieeninsalpaajalla A tai teofylliinillä 200–300 mg yöksi.
        Jos hoitotulos ei ole hyvä päivittäisellä 800 µg:n inhalaatiosteroidilla, pitkävaikutteisella beetasympatomimeetillä ja tarvittaessa käytetyllä inhaloidulla lyhytvaikutteisella beetasympatomimeetillä, lisätään lääkitykseen yksi tai useampi seuraavista:
        inhalaatiosteroidin annos aina 2 mg/vrk asti
        leukotrieenisalpaaja A tsafirlukasti tai montelukasti
        pitkävaikutteinen teofylliini 200–300 mg yöksi.
        Joskus lisähoitona voidaan kokeilla seuraavia lääkkeitä:
        beetasympatomimeettitabletit (terbutaliini tai salbutamoli)
        sympatomimeetti-inhalaationeste nebulisaattorilla annettuna (esim. Spira-nebulisaattori)
        inhaloitava antikolinergi, jos mukana keuhkoahtaumataudin piirteitä (ipratropium 80 µg tai oksitropium 200 µg neljästi päivässä) A
        kromoglikaatti tai nedokromiili (teho usein vähäinen)
        omalitsumabi A (anti-IgE) vaikeassa allergisessa astmassa (kokemukset vähäiset, kallis lääke, raportoitu vakavia allergisia reaktioita).
        Lisälääkityksen teho tulee arvioida, ja jos ei selvää hoitovastetta saada 3–4 viikon kuluessa, ei kyseistä lääkehoitoa ole syytä jatkaa.
        Jos hoitotulos ei ole hyvä edellä kuvatuilla hoidoilla
        Suun kautta päivittäin otettava kortikosteroidivalmiste (prednisoloni, metyyliprednisoloni). Annos pyritään pitämään niin pienenä kuin mahdollista, kuitenkin niin että oireet pysyvät poissa. Joka toinen päivä annosteltu kortikosteroidi ei yleensä riitä aikuisen vaikeassa astmassa.

        Lääkityksen vähentäminen
        Systeemisten haittavaikutusten kannalta yleensä turvallinen hengitettävän kortikosteroidin ylläpitoannos on aikuisilla 800 µg (beklometasoni, budesonidi) ja 400 µg (flutikasoni).
        Oireiden vähennyttyä voidaan lääkitystä asteittain purkaa.
        Jos oireet ovat vähäiset, inhaloidun keuhkoputkia laajentavan lääkityksen tarve pieni sekä PEF-arvot normaalit eikä vuorokausivaihteluja ole, voidaan anti-inflammatorinen lääkitys puolittaa puoli vuotta oireiden stabiloitumisen jälkeen PEF-arvoja ja vuorokausivaihteluja seuraten.
        Kroonisessa astmassa ei anti-inflammatorisen lääkityksen lopettaminen kokonaan useinkaan onnistu.

        Astman muu hoito
        Antihistamiinit
        Merkitys astman hoidolle on pieni, ja ne aiheuttavat sivuvaikutuksia B. Käytetään lähinnä muiden allergisten oireiden hoitoon (esim. heinänuha).
        Antibiootit
        Ovat astman pahenemisvaiheessa aiheellisia ainoastaan, kun on selvät merkit bakteeri-infektiosta.
        Pahenemisvaiheen infektiot ovat usein virusten aiheuttamia, mutta astmaatikoilla tavallisen sinuiitin mahdollisuus on muistettava. Turhia antibioottikuureja tulisi kuitenkin välttää, koepunktio on myös terapeuttinen sivuontelon ilmastoinnin suhteen.
        Yskänlääkkeet
        Astmaatikon yskä ja yskökset liittyvät usein astman huonoon tasapainoon, joten astmahoidon tehostaminen tai lyhytaikainen steroidikuuri voi tehota paremmin kuin yskänlääkkeet.

        Oraalinen kortisonikuuri
        Aiheet
        Oireet ja PEF-puhallukset tulevat päivä päivältä pahemmiksi.
        Bronkodilatoivan lääkityksen teho lyhenee.
        PEF-arvot ovat alle 50–70 % potilaan parhaasta arvosta.
        Potilaan uni häiriintyy astman takia.
        Aamuoireet jatkuvat päivälle.
        Maksimaalinen lääkitys ilman oraalista kortikoidia ei tehoa riittävästi.
        Päivystystilanteessa potilas on saanut nebulisoitua tai injisoitua bronkodilataattorilääkitystä A.
        Annostelu
        Prednisolonia annetaan 30 (–40 mg) päivittäin, kunnes oireet ovat parantuneet ja PEF-arvot normaalistuneet ja vielä kolme päivää sen jälkeen (tavallisimmin 30–40 mg 5–10 päivän ajan).
        Useimmiten hoidon voi lopettaa heti vähentämättä päiväannosta asteittain.

        Astman oma-aloitteinen seuranta ja hoito
        Potilaalla tulisi olla mahdollisimman hyvät tiedot astman oma-aloitteisesta seurannasta ja hoidosta.
        Hyvän itsehoidon komponentteja ovat
        astman ja sen hoidon hyväksyminen ja ymmärtäminen
        tehokas ja luotettava lääkkeiden käyttö
        oma koti-PEF-mittari ja puhallusten seurantalomakkeet
        kirjalliset toimintaohjeet eri tilanteissa.
        Ohjatussa omahoidossa potilaille voidaan polikliinisen opetuksen jälkeen antaa PEF-lomake, johon on merkitty yksilölliset hälytysrajat ja seuraavat ohjeet B:
        Jos aamun PEF-arvo on 85 % potilaan aiemmin mitatusta optimaaliarvosta, inhaloitavan steroidin annos kaksin- tai nelinkertaistetaan kahdeksi viikoksi.
        Jos aamun PEF-arvo on alle 50–70 % optimaaliarvosta, aloitetaan viikon mittainen prednisolonikuuri annoksella 40 mg/vrk ja otetaan puhelimitse yhteyttä hoitopaikkaan.
        Ohjatun omahoidon toimenpiderajojen laskemisessa auttaa tietokoneohjelma 1.

        Erikoislääkärin konsultaation aiheet
        Konsultaation aiheet eivät ole absoluuttisia vaan suhteellisia, ja ne riippuvat käytettävissä olevista palveluista sekä hoitavan lääkärin omasta kokemuksesta astman hoidossa.
        Diagnostiset ongelmat
        Toistuvat pahenemisvaiheet
        Työkykyisyys arvioitavana
        Vaikea pahenemisvaihe
        Astmaatikot, jotka oireilevat suuresta inhalaatiosteroidimäärästä huolimatta
        Astmaatikot, joille ajatellaan nebulisaattorihoitoa kotiin (esim. Spira-nebulisaattori)
        Raskaana olevat naiset, joiden astma pahenee
        Astma vaikeuttaa potilaan elämäntyyliä (esimerkiksi urheiluharrastusta)
        Ammattiastmaepäilyt

        Kontrollit
        Astman yleisyyden takia sitä hoitaa ja seuraa pääosin yleislääkäri.
        Lääkkeitä käyttävällä astmaatikolla tulee olla säännöllinen hoitosuhde oman lääkärinsä kanssa.
        Lievissä tapauksissa riittää kontrollikäynti kerran vuodessa, ja astman vaikeusasteen pahennuttua kontrollikäyntien tarve suurenee.
        Oireanamneesin ja keuhkojen auskultaation lisäksi monesti riittää kontrollitutkimukseksi kahden viikon koti-PEF-seuranta täydennettynä yksinkertaisella spirometriatutkimuksella 3.

        Lisätietoa
        Cochrane-katsauksia 1
        Muita näytönastekatsauksia 1
        Kirjallisuutta 1

        --------------------------------------------------------------------------------
        Artikkelin tunnus: ykt00175 (006.031)
        © 2007 Kustannus Oy Duodecim

        ja ne ovat kyllä aika tavalla erilaisia kun tässä. Onhan tässä jotakin samaakin, mutta pääosin minulla on aivan eri ohjeet astmani hoitoon. Ne on varmasti ne uuden kansainväliset astmaohjeet, ja nämä on vain EU tason ohjeet nämä. ;-)


      • f123ly

        syyllistävät sairastuneet mitä ihmeellisimmillä väitteillään. Jos suostuisin jäämään nyt töistä pois, jäisivät nuo syytökset päälimmäisenä mieleen. Näiden syytösten jälkeen ei jää vaihtoehtoja miten toimia.


    • pikk Myy

      Olen kokeillu Prednison, Prednisolon (pillerinä ja tippana) ja Medrol, sekä Solumedrol (tippana).

      Medrol ja Solumedrol aiheuttavat aina oksentamista ja pahoinvointia. Koko päivän, ja oksennan lopuksi vaan limaa. Eivät turvota (mikä ei ole yllätys kun mikään ei pysy vatsassa). Verensokeriarvot heittelehtii paljon. Munuaiskipua, silmäpaine, veri nousee ihon läpi pieninä pilkkuina j.n.e. Minulla on samanlaiset oireet kuin esim. Prednisoloni-kuurin aikana, mutta näitten lääkkeitten oireet ovat voimakkaammat.

      Prednison antaa pahempia oireita kuin Predinsolon, mutta ne muistuttavat toisia aika paljon muuten. Prednisolonia käytän nykyään aina, jos saan itse valita. Vain vähän pahoinvointia, hirveä makeishimo (verensokeri ei pysy tasapainossa), voimakas turvotus, silmäkipuja (paine), kipuja munuaisissa, mustelmia, veripisaria nouseee ihon pintaan, hikoilua, hiukset ja karvat kasvavat nopeammin ja tulee enemmän uusiin paikkoihin kuten esim. kasvoille. Veri ei hyydy normaalisti. Korkeampi verenpaine tulee myös, plus kohonnut pulssi. Olikohan nyt tässä kaikki? Ehkä.

      Huom, joudun aina syömään 40 mg päivässä, ja kuurini kestävät yleensä ainakin 2 kuukautta!

      Siitä sinun "työkokeilusta" ja sopeutumiskurssista... En edes uskalla sanoa sitä, mutta minäkin ehkä joudun takaisin töihin! Avomieheni, äitini, kaveriani ovat vahvasti sitä vastaa, mutta se lääkäri jonka luona viimeksi kävin katsoo että voisin ehkä kokeilla. En ole edes heikkouden takia ajanut autoa kolmeen viikkon, joten voi olla aika haastavaa ajaa 45 km:ä töihin. Jo pelkkä ajomatka siis vie loput voimistani...

      En tiedä mitä tehdä? Etsinkö uutta lääkäriä, vai menenkö paiväksi töihin ja sen jälkeen taas hakemaan sairaslomaa, jos ei sitä ennen jo ehtii saada niin pahat oireet että taas joutuu "pii-paa-atuolla" matkustamaan?

      • f123ly

        että tämä on jo naurettavaakin. Minulle on kyllä selitetty miten vaarallisia nämä työkokeilut ovat. Joten siksi tuo paluukin nyt viivästyy, en ota riskiä paskasista ilmanpuhdistimista. Eli kaikki minkä voin eliminoida pois sairastuttamasta sen teen. Lisäksi en päästä työhuoneeseeni siivoajaa, jos se sama liikkuu kärryilään myös niillä alueilla joille minulla ei ole asiaa. Ostan omat siivouskamat ja siivoan aamuisin itse. Ei se pienessä tyhjässä työhuoneessa paljon aikaa vie.

        Sun tilanne on kuitenkin paljon vaikeampi. Olet niin nuori, joten jokainen altistus on tosi paha, varsinkin kun niitä tulee teet sitten mitä vain.

        Itse menen töihin, koska en kestä olla kotona. Hienoa, että jotkut keksivät kovasti tekemistä itselleen. Minä en ymmärrä miten se onnistuu? Samat ongelmat minulla on jossakin harrastepiirissä tms. kun töissäkin. Jotenkin se on käsittämätöntä, että voi olla ja tehdä muka kaikkea muuta, mutta ei voi käydä töissä. Jos voisikin tehdä kaikkea muuta, niin päivissä olisikin jotakin sisältöä. Näin nyhjäten päivät on pitkiä ja kurjia. Enkä kyllä jaksa ajatella mitään kivaa vastapainoa tai harrastusta, mitä vain miettii niin samat ongelmat on edessä. Lisäksi työni on pääsääntöisesti niin helppoa, että sitä jaksaa tehdä aika sairaanakin. Jos saan vielä työhuoneeseen sohvan, otan nokoset silloin kun väsyttää ja teen sitten taas töitä kun väsymys menee ohitse.

        Sinulle en kuitenkaan voi suositella samaa. Lisäksi työsi on rasittavuudeltaan aivan toista luokkaa. Itse en jaksa puhua, enkä olla niin paljon ihmisten kanssa, vaikka seuraa kaipaankin. Joten työ mitä sinä teet, vaatii terveyttä jota sinulla ei nyt yksinkertaisesti vain ole. Minä ehkä sinuna kävisin vielä toisella lääkärillä.

        Minullakin on tarkat ohjeet mitä terveydessäni ei saa tapahtua, ja vaikka miten mieli tekisi silloin jäädä töihin, en saa jäädä. Mutta ehkä mitään ei tapahdu, säikymmäksi tässä väkisin tulee, mutta ei se silti estä tuota töihin paluutani.


      • Totuus esiin

        "En edes uskalla sanoa sitä, mutta minäkin ehkä joudun takaisin töihin!"

        Niinpä. Usko tai älä, mutta on ihmisiä, jotka olisivat onnellisia, jos pääsisivät töihin!


      • f123ly
        Totuus esiin kirjoitti:

        "En edes uskalla sanoa sitä, mutta minäkin ehkä joudun takaisin töihin!"

        Niinpä. Usko tai älä, mutta on ihmisiä, jotka olisivat onnellisia, jos pääsisivät töihin!

        kyllä töitä löytyy, joten miksi et menisi itse töihin??


      • mulla ei ole töitä
        Totuus esiin kirjoitti:

        "En edes uskalla sanoa sitä, mutta minäkin ehkä joudun takaisin töihin!"

        Niinpä. Usko tai älä, mutta on ihmisiä, jotka olisivat onnellisia, jos pääsisivät töihin!

        mutta minä haluan mennä töihin, johtajaksi jonnekin vaikka minulla ei ole edes ammattia, mutta olisin empaattisuudessani tosi hyvä johtaja, jämäkkä ja oikeudenmukainen. laittaisin laiskat töihin ja itse katselisin vierestä. mutta minulle ei ole töitä, en opiskellut mitään, kun äiti ei herättänyt kouluun, ja isä oli ikävä ihminen. mutta osaan mitä vaan, olen sellainen yleisnero. minulla ei vain ole koskaan ollut työpaikkaa. vaikka ihan todella todella paljon töitä haluaisinkin tehdä. en nyt ihan mitä vain, mutta toisten haukkuminen on ihan kivaa. ja jos ei tarvitse aamulla nouta aikaisin ja sitten haluan pitää vapaapäiviä ja palkka pitää olla kunnollinen. minä kyllä siis haluan töihin. mulla ei vain ole töitä, kun kukaan ei ole hakenut töitä minulle!


      • pikku Myy
        Totuus esiin kirjoitti:

        "En edes uskalla sanoa sitä, mutta minäkin ehkä joudun takaisin töihin!"

        Niinpä. Usko tai älä, mutta on ihmisiä, jotka olisivat onnellisia, jos pääsisivät töihin!

        Olen todella hyvä työssäni, jos ei ota huomioon sitä että sairastan tätä ammattitautia. Olin suosituin työntekijä edellisellä työpaikallani ja olen ammattitaitoni takia nykyselläkin. Rakastan työni, ja haluan tehdä sitä työtä! Haluan todellakin! Kuka haluaa nuorena joutua eläkkeelle? Mutta samalla en ole valmis menemään sinne, kun en edes kotona jaksa tiskata hengästämättä/hikoilematta ja ottamatta päiväunet sen jälkeen. Ja kun en kestä edes homeisia kirjoja saamatta todella vakavia henitysoireita.

        Olen sairastunut ammattitautiin homeiiten takia, ja olin kaksi kertaa kuolla siihen tautiin tänä kuukautena. En halua nyt saada sitä viimeistä kohtausta, homeisessa työpaikassani. Minulla on Omron-laite kotona ja otan 6-8 annosta lääkettä sillä joka päivä. Olenko silloin siinä kunnossa, että jaksan olla töissä? Sanopa sinä!

        Vuodesta 2004 olen ollut sairaslomalla, muutamaa lyhyttä työkokeilua lukuunottamatta. Yhteensä ehkä kaksi kuukautta (ei yhtäjaksoisesti). Tällainen tilanne minulla...

        Mutta on sinulla oikeus mielipiteesi. Olen oppinut, että on helppoa sanoa mielipidettään jos ei ole tarpeeksi faktaa. Silloin ei ole otettava niitä asiota huomioon...


      • töihin???!!!
        Totuus esiin kirjoitti:

        "En edes uskalla sanoa sitä, mutta minäkin ehkä joudun takaisin töihin!"

        Niinpä. Usko tai älä, mutta on ihmisiä, jotka olisivat onnellisia, jos pääsisivät töihin!

        "Niinpä. Usko tai älä, mutta on ihmisiä, jotka olisivat onnellisia, jos pääsisivät töihin! "


      • eikä ole autoa
        töihin???!!! kirjoitti:

        "Niinpä. Usko tai älä, mutta on ihmisiä, jotka olisivat onnellisia, jos pääsisivät töihin! "

        kun faija ja mutsi ei osta. En käytä julkisia, koska joutuisin kävelemään. Mä en kävele.


      • siis lääkärit
        f123ly kirjoitti:

        että tämä on jo naurettavaakin. Minulle on kyllä selitetty miten vaarallisia nämä työkokeilut ovat. Joten siksi tuo paluukin nyt viivästyy, en ota riskiä paskasista ilmanpuhdistimista. Eli kaikki minkä voin eliminoida pois sairastuttamasta sen teen. Lisäksi en päästä työhuoneeseeni siivoajaa, jos se sama liikkuu kärryilään myös niillä alueilla joille minulla ei ole asiaa. Ostan omat siivouskamat ja siivoan aamuisin itse. Ei se pienessä tyhjässä työhuoneessa paljon aikaa vie.

        Sun tilanne on kuitenkin paljon vaikeampi. Olet niin nuori, joten jokainen altistus on tosi paha, varsinkin kun niitä tulee teet sitten mitä vain.

        Itse menen töihin, koska en kestä olla kotona. Hienoa, että jotkut keksivät kovasti tekemistä itselleen. Minä en ymmärrä miten se onnistuu? Samat ongelmat minulla on jossakin harrastepiirissä tms. kun töissäkin. Jotenkin se on käsittämätöntä, että voi olla ja tehdä muka kaikkea muuta, mutta ei voi käydä töissä. Jos voisikin tehdä kaikkea muuta, niin päivissä olisikin jotakin sisältöä. Näin nyhjäten päivät on pitkiä ja kurjia. Enkä kyllä jaksa ajatella mitään kivaa vastapainoa tai harrastusta, mitä vain miettii niin samat ongelmat on edessä. Lisäksi työni on pääsääntöisesti niin helppoa, että sitä jaksaa tehdä aika sairaanakin. Jos saan vielä työhuoneeseen sohvan, otan nokoset silloin kun väsyttää ja teen sitten taas töitä kun väsymys menee ohitse.

        Sinulle en kuitenkaan voi suositella samaa. Lisäksi työsi on rasittavuudeltaan aivan toista luokkaa. Itse en jaksa puhua, enkä olla niin paljon ihmisten kanssa, vaikka seuraa kaipaankin. Joten työ mitä sinä teet, vaatii terveyttä jota sinulla ei nyt yksinkertaisesti vain ole. Minä ehkä sinuna kävisin vielä toisella lääkärillä.

        Minullakin on tarkat ohjeet mitä terveydessäni ei saa tapahtua, ja vaikka miten mieli tekisi silloin jäädä töihin, en saa jäädä. Mutta ehkä mitään ei tapahdu, säikymmäksi tässä väkisin tulee, mutta ei se silti estä tuota töihin paluutani.

        eri organisaatioissa tieto sitten hieman muuttuu, mutta vain hieman. Ei oleellisesti, mutta pieniä sanamuotojen muuttelua harrastetaan. Hyviä sanoja käytössä koettuina on

        - voi
        - mahdollisesti
        - ei ole tunnetusti
        - ei ole tiedossani, että olisi
        - ei ole tutkittua tietoa
        - ei voida odottaa että
        - mahdollisesti täysin vaaratonta


      • f123ly
        pikku Myy kirjoitti:

        Olen todella hyvä työssäni, jos ei ota huomioon sitä että sairastan tätä ammattitautia. Olin suosituin työntekijä edellisellä työpaikallani ja olen ammattitaitoni takia nykyselläkin. Rakastan työni, ja haluan tehdä sitä työtä! Haluan todellakin! Kuka haluaa nuorena joutua eläkkeelle? Mutta samalla en ole valmis menemään sinne, kun en edes kotona jaksa tiskata hengästämättä/hikoilematta ja ottamatta päiväunet sen jälkeen. Ja kun en kestä edes homeisia kirjoja saamatta todella vakavia henitysoireita.

        Olen sairastunut ammattitautiin homeiiten takia, ja olin kaksi kertaa kuolla siihen tautiin tänä kuukautena. En halua nyt saada sitä viimeistä kohtausta, homeisessa työpaikassani. Minulla on Omron-laite kotona ja otan 6-8 annosta lääkettä sillä joka päivä. Olenko silloin siinä kunnossa, että jaksan olla töissä? Sanopa sinä!

        Vuodesta 2004 olen ollut sairaslomalla, muutamaa lyhyttä työkokeilua lukuunottamatta. Yhteensä ehkä kaksi kuukautta (ei yhtäjaksoisesti). Tällainen tilanne minulla...

        Mutta on sinulla oikeus mielipiteesi. Olen oppinut, että on helppoa sanoa mielipidettään jos ei ole tarpeeksi faktaa. Silloin ei ole otettava niitä asiota huomioon...

        ja miten nuo lääkkeet helpottavat, jos niitä ylipäätään syöt? Minun täytyy ehkä vaihtaa lääkitystä siltä osin.


      • voi olla peruslaiska
        f123ly kirjoitti:

        kyllä töitä löytyy, joten miksi et menisi itse töihin??

        tapaus ja vinkuu vain voidakseen osallistua keskusteluun ja tietysti sen rooli on se HYVÄ ja KUNNOLLINEN ja TERVE kansalainen. Ei mikään homesairas ja luulee olevansa vain sairas.

        Se mikä raivostuttaa näitä henkilöitä tosi paljon on tietysti ne LÄÄKÄRIT jotka menevät näiden homesairaiden mukaan. Hoitavat ja otattavat labroja, tulehdusarvoja ja muut hömpää. Voi miten lääkäritkin voi olla hölmöjä. Uskoa nyt näitä ns. sairaita, jotka vain vievät näiltä laiskoilta ne kivat työpaikat ja sitten ne ei edes mene töihin. Ne on sitten inhottavan kunnollisia, niillä on ollut työpaikka ja ne on myös käyneet töissä ja siitä on todisteena sairaus! Laiska joutuu vielä miettimään kestääkö tämä mielialasairaus tämän lääkärin haukankatseen. Pitää opiskella oireita ja maneereita, voi miten hirveää jos lääkäri keksii että olenkin vain laiska.


      • pikku Myy
        f123ly kirjoitti:

        ja miten nuo lääkkeet helpottavat, jos niitä ylipäätään syöt? Minun täytyy ehkä vaihtaa lääkitystä siltä osin.

        Yritän olla syömättä kipulääkkeitä, koska minulla on niin paljon muita lääkkeitä (astmalääkkeitä). Ensin kokeilen aina juomalla vettä, jos olisi nestehukkaa. Sen jälkeen kokeilen lepäämällä tai nukkumalla, ja sitten vasta lääke jos mikään niistä ei onnistu.

        Otan Panadolia (2kpl), tai Panacodia illaksi jos minulla on todella pahoja kipuja. Pystyn ottamaan myös Buranaa, vaikka olen astmaatikko. Otan aina 600mg tai 800mg. En ota Paratabseja, koska moni muu homesairas ystäväpiirissäni on saanut niistä hengitysoireita, minä myös. Emme tiedä miksi Panadol käy, ja Paratabs ei...

        Panadol auttaa pieneen päänsärkyyn, Burana joskus jopa migreenikaltaisiin kipuihin ja Panacod ottaa tehokkaasti kipua pois samalla kun se tekee minut väsyneeksi. Nukahdan yleensä niistä...


      • f123ly
        pikku Myy kirjoitti:

        Yritän olla syömättä kipulääkkeitä, koska minulla on niin paljon muita lääkkeitä (astmalääkkeitä). Ensin kokeilen aina juomalla vettä, jos olisi nestehukkaa. Sen jälkeen kokeilen lepäämällä tai nukkumalla, ja sitten vasta lääke jos mikään niistä ei onnistu.

        Otan Panadolia (2kpl), tai Panacodia illaksi jos minulla on todella pahoja kipuja. Pystyn ottamaan myös Buranaa, vaikka olen astmaatikko. Otan aina 600mg tai 800mg. En ota Paratabseja, koska moni muu homesairas ystäväpiirissäni on saanut niistä hengitysoireita, minä myös. Emme tiedä miksi Panadol käy, ja Paratabs ei...

        Panadol auttaa pieneen päänsärkyyn, Burana joskus jopa migreenikaltaisiin kipuihin ja Panacod ottaa tehokkaasti kipua pois samalla kun se tekee minut väsyneeksi. Nukahdan yleensä niistä...

        minulla ei oikein ole tuota lievää särkyä, tai sitten siihen ei tarvitse ottaa mitään. Mutta sitten tuo massiivinen särky ei kyllä lähde enää juuri mitenkään. Ei ole auttanut pitkään aikaan enää mikään ei kolmiolääke, joten niitä vois syödä karkkeina korkeintaan. Tosin uskon, että noita särkylääkkeitä pitää ottaa mieluiten liian aikaisin kun liian myöhään. Tehoavat varmasti paremmin kun vain ottaa silloin kun jo varmasti tietää, että niitä tarvitaan. On turha venyttää ottamista. Kävely, liikunta tms. vain pahentaa oireita. Minun pitää pysyä jossakin mahdollisimman helpossa asennossa. Oikealla kyljellä ei voi olla ollenkaan, se sattuu tosi paljon. Jotenkin sitä löytää aina jonkin asennon jossa sitten nukahtaa. Yleensä sellainen puoli-istuva tms. Istumista ei selkä enää pitkään kestä, joten ihan istuva asentokaan ei enää käy.
        Sitä alkaa tulla vaativammaksi aina vain.

        Burana on minulta noiden vatsahaavojen vuoksi ehdottomasti kielletty, panadol ei ole auttanut ikinä, eikä parasetamol tms. mitä sai tuolla TTL:n potilasosastolla. Ihan pilipali lääke. Joitakin migreenilääkkeitä olen kokeillut ja jotakin täsmähoitoja oli joskus puheissa, mutta sitten astmadiagnoosi sekoitti ne kuviot.

        Viimeksi TTL:n keuhkolääkäri kertoi, ettei parempaa lääkettä kipuihini ole kun tuo Panacod ja kirjoitti reseptin, vaikka apteekin täti oli kertonut suureen ääneen etten voi käyttää ko. lääkettä ollenkaan koska se EI sovi astmaatikoille, ei ainakaan sellaisille kun minä, joilla on noin vahva lääkitys muutoinkin.


      • pikku Myy
        f123ly kirjoitti:

        minulla ei oikein ole tuota lievää särkyä, tai sitten siihen ei tarvitse ottaa mitään. Mutta sitten tuo massiivinen särky ei kyllä lähde enää juuri mitenkään. Ei ole auttanut pitkään aikaan enää mikään ei kolmiolääke, joten niitä vois syödä karkkeina korkeintaan. Tosin uskon, että noita särkylääkkeitä pitää ottaa mieluiten liian aikaisin kun liian myöhään. Tehoavat varmasti paremmin kun vain ottaa silloin kun jo varmasti tietää, että niitä tarvitaan. On turha venyttää ottamista. Kävely, liikunta tms. vain pahentaa oireita. Minun pitää pysyä jossakin mahdollisimman helpossa asennossa. Oikealla kyljellä ei voi olla ollenkaan, se sattuu tosi paljon. Jotenkin sitä löytää aina jonkin asennon jossa sitten nukahtaa. Yleensä sellainen puoli-istuva tms. Istumista ei selkä enää pitkään kestä, joten ihan istuva asentokaan ei enää käy.
        Sitä alkaa tulla vaativammaksi aina vain.

        Burana on minulta noiden vatsahaavojen vuoksi ehdottomasti kielletty, panadol ei ole auttanut ikinä, eikä parasetamol tms. mitä sai tuolla TTL:n potilasosastolla. Ihan pilipali lääke. Joitakin migreenilääkkeitä olen kokeillut ja jotakin täsmähoitoja oli joskus puheissa, mutta sitten astmadiagnoosi sekoitti ne kuviot.

        Viimeksi TTL:n keuhkolääkäri kertoi, ettei parempaa lääkettä kipuihini ole kun tuo Panacod ja kirjoitti reseptin, vaikka apteekin täti oli kertonut suureen ääneen etten voi käyttää ko. lääkettä ollenkaan koska se EI sovi astmaatikoille, ei ainakaan sellaisille kun minä, joilla on noin vahva lääkitys muutoinkin.

        Minä olen kerran saanut Panacodista astman pahenemista, enkä ole sen jälkeen sitä uskaltanut ottaa. Silloin luin pakkauksesta löytyvää paperia (sivuvaikutuksista j.n.e.) ja siinä oli astmasta jotakin varoitusta. Toisen Panacod-valmistajan pakkauksessa ei taas lue mitään astmasta.

        Onhan se apteekki-täti oikeassa, ei kannata samaan aikaan ottaa kaikenlaisia lääkketä, mutta toisaalta joskus ei ole valinnanvaraa.

        Minulla kun on niitä kipuja, niin samalla tulee se jäykkyys ja tuntokin häviää. En saanut edes huiksia kiinnilaitettu, eikä ollut tuntoa sormissa. Minulla on kipuja käsivarsissa, käsissä ja jaloissa. Joskus lihaskipua niskassa, jos on pitkään ollut hankalaa hengittää. Minkälaisia kipuja sinulla on? Lihaskipuja, reumaa muistuttavia, hermokipua?

        Harmi ettet saa Buranaa ottaa, koska minulle on opetettu että jos ottaa vuorotellen Buranaa (800mg) ja Panadolia (1g), saa parhaimman mahdollisen vaikutuksen, siis kivunlievityksen.

        Tulevatko ne kivut homealtistuksesta?


      • f123ly
        pikku Myy kirjoitti:

        Minä olen kerran saanut Panacodista astman pahenemista, enkä ole sen jälkeen sitä uskaltanut ottaa. Silloin luin pakkauksesta löytyvää paperia (sivuvaikutuksista j.n.e.) ja siinä oli astmasta jotakin varoitusta. Toisen Panacod-valmistajan pakkauksessa ei taas lue mitään astmasta.

        Onhan se apteekki-täti oikeassa, ei kannata samaan aikaan ottaa kaikenlaisia lääkketä, mutta toisaalta joskus ei ole valinnanvaraa.

        Minulla kun on niitä kipuja, niin samalla tulee se jäykkyys ja tuntokin häviää. En saanut edes huiksia kiinnilaitettu, eikä ollut tuntoa sormissa. Minulla on kipuja käsivarsissa, käsissä ja jaloissa. Joskus lihaskipua niskassa, jos on pitkään ollut hankalaa hengittää. Minkälaisia kipuja sinulla on? Lihaskipuja, reumaa muistuttavia, hermokipua?

        Harmi ettet saa Buranaa ottaa, koska minulle on opetettu että jos ottaa vuorotellen Buranaa (800mg) ja Panadolia (1g), saa parhaimman mahdollisen vaikutuksen, siis kivunlievityksen.

        Tulevatko ne kivut homealtistuksesta?

        Niinpä, kyllähän kuka vain tietää, että parasta olisi olla syömättä lääkkeitä kokonaan. Ja jos syö lääkkeitä parasta olisi syödä mahdollisimman vähän ja mietoja lääkkeitä. Mutta kun niitä lääkkeitä tarvitsee ja ne kirjoittaa erikoislääkärit ihan tarpeeseen, silloin noiden apteekkitätien vouhkaaminen onkin jo raivostuttavaa. Eli jos olisi valinnanvaraa olisin minäkin terve ja söisin vain luomuruokaa. Ei pidä mennä töihin paikaan, jossa joutuu jakamaan lääkkeitä asiakkaille, jos sitä ei kestä. Silloin se luomuruokakauppiaan ura voisikin olla se oikea.

        Alkuun päänsärky tuli töissä ja siihen otin Buranaa, joista sitten tuli nuo vatsahaavat. Eipä lääkärit mitään varoittaneet, kehoittivat vain ottamaan särkylääkkeitä tarpeen mukaan. Ja minä tein kuten lääkärit neuvoivat. Kun sitten sairaalan tutkimuksissa tuli ilmi anemian syy, 5 vatsahaavaa joista osa vuotavia, olinkin huono potilas kun olin syönyt lääkkeitä joita lääkärit olivat päänsärkyyni minut ohjeistaneet käyttämään. Ongelmana oli nähtävästi taas se, että lääkärit luulivat että päätäni särki, mutta minulla SÄRKI PÄÄTÄ JATKUVASTI, joten käyttö ei ollutkaan burana silloin toinen tällöin.

        No sen jälkeen ei sitten IKINÄ enää yhtään Buranaa suuhun! Panadol ei ole koskaan auttanut mihinkään, parataps tms. ihan huuhaa lääke myös. Burana sentään auttoi, vaikka aiheutti ongelmiakin. Sen jälkeen kokeiltiin Migrip tms. jauhetta, yöks ei auttanut juuri yhtään ja kammottavan makuista oli.

        Ex-keuhkolääkäri kirjoitti Panacodeja ja ne ovat auttaneet sen mitä ovat. Nekin pitää ottaa ajoissa, kun jo kierii ihan tuskissaan ei apua tunnu tulevan sitten mitenkään. Ja pahimmat kivut ja säryt tulevat noiden altistusten jälkeen ja alkavat jo ihan minuuteissa kun olen paikassa jossa ei pitäisikään olla. Särky pahenee ja voimistuu ja päänsärkyyn tulee mukaan nivelet. Ja sen jälkeen onkin sitten tosi kipeä. Näköhäiriöt tulevat tässä vaiheessa mukaan, johtuu varmasti päänsäryistä tms. en tiedä. Mutta tästä syystä en ajanut koskaan töistä autolla kotiin, vaan työkaveri, serkkuni ajoi minunkin ajovuoroni. Ei kannata riskeerata, vaikka lääkäri ihmettelikin MIKSI et ajaisi autoa? No silloin kun syö paljon lääkkeitä, vaikka ne eivät tuolloin olleet kuin Buranaa, niin ei kyllä ole ajokunnossa lääkkeidenkään suhteen, saati sitten tarkkaavaisuuden yms. ajokyvyn suhteen.

        Sama lääkäri oli laittanut lausuntoonsa, ennen kuin sairastuin pahasti, että olen ERITTÄIN HUOLISSANI terveydestäni. No se ei sitten riittänyt että minä olin huolissani terveydestäni, kun lääkärit eivät olleet. Nähtävästi tuo luulosairaus, feikkaus, teeskentely yms. on heidän mielestään, siis lääkäreiden, yleisin syy mennä lääkäriin. Jotenkin tässä on miettinyt, että lääkäreiden koulutuskaan ei ihan kuosissaan ole ja mukaan pääsee liikaa ihan väärää materiaalia, niitä jotka haluavat olla LÄÄKÄREITÄ, mutta eivät juuri halua tehdä sitä lääkärityötään ja joille potilas onkin jo sitten ihan hirvee järkytys.


      • pikku Myy
        f123ly kirjoitti:

        Niinpä, kyllähän kuka vain tietää, että parasta olisi olla syömättä lääkkeitä kokonaan. Ja jos syö lääkkeitä parasta olisi syödä mahdollisimman vähän ja mietoja lääkkeitä. Mutta kun niitä lääkkeitä tarvitsee ja ne kirjoittaa erikoislääkärit ihan tarpeeseen, silloin noiden apteekkitätien vouhkaaminen onkin jo raivostuttavaa. Eli jos olisi valinnanvaraa olisin minäkin terve ja söisin vain luomuruokaa. Ei pidä mennä töihin paikaan, jossa joutuu jakamaan lääkkeitä asiakkaille, jos sitä ei kestä. Silloin se luomuruokakauppiaan ura voisikin olla se oikea.

        Alkuun päänsärky tuli töissä ja siihen otin Buranaa, joista sitten tuli nuo vatsahaavat. Eipä lääkärit mitään varoittaneet, kehoittivat vain ottamaan särkylääkkeitä tarpeen mukaan. Ja minä tein kuten lääkärit neuvoivat. Kun sitten sairaalan tutkimuksissa tuli ilmi anemian syy, 5 vatsahaavaa joista osa vuotavia, olinkin huono potilas kun olin syönyt lääkkeitä joita lääkärit olivat päänsärkyyni minut ohjeistaneet käyttämään. Ongelmana oli nähtävästi taas se, että lääkärit luulivat että päätäni särki, mutta minulla SÄRKI PÄÄTÄ JATKUVASTI, joten käyttö ei ollutkaan burana silloin toinen tällöin.

        No sen jälkeen ei sitten IKINÄ enää yhtään Buranaa suuhun! Panadol ei ole koskaan auttanut mihinkään, parataps tms. ihan huuhaa lääke myös. Burana sentään auttoi, vaikka aiheutti ongelmiakin. Sen jälkeen kokeiltiin Migrip tms. jauhetta, yöks ei auttanut juuri yhtään ja kammottavan makuista oli.

        Ex-keuhkolääkäri kirjoitti Panacodeja ja ne ovat auttaneet sen mitä ovat. Nekin pitää ottaa ajoissa, kun jo kierii ihan tuskissaan ei apua tunnu tulevan sitten mitenkään. Ja pahimmat kivut ja säryt tulevat noiden altistusten jälkeen ja alkavat jo ihan minuuteissa kun olen paikassa jossa ei pitäisikään olla. Särky pahenee ja voimistuu ja päänsärkyyn tulee mukaan nivelet. Ja sen jälkeen onkin sitten tosi kipeä. Näköhäiriöt tulevat tässä vaiheessa mukaan, johtuu varmasti päänsäryistä tms. en tiedä. Mutta tästä syystä en ajanut koskaan töistä autolla kotiin, vaan työkaveri, serkkuni ajoi minunkin ajovuoroni. Ei kannata riskeerata, vaikka lääkäri ihmettelikin MIKSI et ajaisi autoa? No silloin kun syö paljon lääkkeitä, vaikka ne eivät tuolloin olleet kuin Buranaa, niin ei kyllä ole ajokunnossa lääkkeidenkään suhteen, saati sitten tarkkaavaisuuden yms. ajokyvyn suhteen.

        Sama lääkäri oli laittanut lausuntoonsa, ennen kuin sairastuin pahasti, että olen ERITTÄIN HUOLISSANI terveydestäni. No se ei sitten riittänyt että minä olin huolissani terveydestäni, kun lääkärit eivät olleet. Nähtävästi tuo luulosairaus, feikkaus, teeskentely yms. on heidän mielestään, siis lääkäreiden, yleisin syy mennä lääkäriin. Jotenkin tässä on miettinyt, että lääkäreiden koulutuskaan ei ihan kuosissaan ole ja mukaan pääsee liikaa ihan väärää materiaalia, niitä jotka haluavat olla LÄÄKÄREITÄ, mutta eivät juuri halua tehdä sitä lääkärityötään ja joille potilas onkin jo sitten ihan hirvee järkytys.

        Voi apteekkitäti parka! Tottakai hän haluaa varoittaa lääkkeitten sivuvaikutuksista, mutta jossakin se raja kuitenkin kulkee. Eihän lääkäri määrä lääkkeitä, jos potilas ei niitä tarviste.

        Joo, olet oikeassa! Ei kukaaan huvin vuoksi niitä lääkkeitä popsi. Minä laittaisin varmasti mielummin ne rahat johonkin kirjaan, hienoihin vaatteisiin, sisustukseen tai muuhun kivempaan - jos olisi valinnanvaraa.

        Minähän olen asunut ulkomailla, ja siinä maassa jossa asuin 400 mg:n "Buranoissa" oli kolmio ja niitä ei saanut ilman lääkärin määräystä. Lisäksi luki pakkauksessa, että ne usein aiheuttavat vuotoja vatsassa ja suolistossa. Eri maissa eri käytäntöjä. Ehkä lääkärit siellä olisivat osanneet varoittaa lääkkeitten sivuvaikutuksista paremmin.

        Minullekin tulee näkökentän häviämistä homeista, mutta ne tulevat kyllä ennen päänsärkyä. Minulla ne toimivat "varoitusmerkkinä". Tottakai ne sitten jatkuvat pahempina päänsäryn aikana, mutta tulevat ensimmäisinä kuitenkin.

        Ahaaa, että olit huolissasi terveydestäsi. Minkä ihmeen takia? (Ironiaa!)

        Luultavasti lääkäri ei huomannut/ymmärtänyt asian vakavuuden, ja nyt sinä maksat siitä sen hinnan. Valitettavaa!


      • f123ly
        pikku Myy kirjoitti:

        Voi apteekkitäti parka! Tottakai hän haluaa varoittaa lääkkeitten sivuvaikutuksista, mutta jossakin se raja kuitenkin kulkee. Eihän lääkäri määrä lääkkeitä, jos potilas ei niitä tarviste.

        Joo, olet oikeassa! Ei kukaaan huvin vuoksi niitä lääkkeitä popsi. Minä laittaisin varmasti mielummin ne rahat johonkin kirjaan, hienoihin vaatteisiin, sisustukseen tai muuhun kivempaan - jos olisi valinnanvaraa.

        Minähän olen asunut ulkomailla, ja siinä maassa jossa asuin 400 mg:n "Buranoissa" oli kolmio ja niitä ei saanut ilman lääkärin määräystä. Lisäksi luki pakkauksessa, että ne usein aiheuttavat vuotoja vatsassa ja suolistossa. Eri maissa eri käytäntöjä. Ehkä lääkärit siellä olisivat osanneet varoittaa lääkkeitten sivuvaikutuksista paremmin.

        Minullekin tulee näkökentän häviämistä homeista, mutta ne tulevat kyllä ennen päänsärkyä. Minulla ne toimivat "varoitusmerkkinä". Tottakai ne sitten jatkuvat pahempina päänsäryn aikana, mutta tulevat ensimmäisinä kuitenkin.

        Ahaaa, että olit huolissasi terveydestäsi. Minkä ihmeen takia? (Ironiaa!)

        Luultavasti lääkäri ei huomannut/ymmärtänyt asian vakavuuden, ja nyt sinä maksat siitä sen hinnan. Valitettavaa!

        täällä suomessa ja siitä pitää olla iloinen ja onnellinen. Muualla on niin paljon heikommin, jossakin kun on kuivuutta ja saarivaltiossa taas sateet aiheuttavat ongelmia. Mutta meillä on kaikki niin hyvin. Mitä sitä valittelemaan mitään, kun jossakin jollakin on vielä huonommin. On kodittomia, alkoholisteja, murhia ja raiskauksi. Kyllä meillä on kaikki niin hyvin, ei pitäisi nyt valitella turhia, sillä tosiaan jossakin on joku ihan ilman kenkiäkin. Jos suhteuttaa tämän kaiken siihen, että ahneet kiinteistöjen omistajat tuhoavat terveytesi, sen ainoan elämäsi, onhan se pientä. Mitä sitä murehtimaan, jossakin on vielä ahneempia ihmisiä.


    • Lääkäri 2

      Prednisoloni on erittäin tehokas kortikosteroidi, eli synteettinen johdos ihmisen omasta kortisoli -hormonista, jota lisämunuainen erittää ihmisellä tilanteen mukaan, tämän hormonin eritys on hyvin tarkkaan säädelty ihmisellä.

      Metyyliprednisoloni vaikuttaa muitten glukokortikosteroidien tapaan sitoutumalla soluliman steroidireseptoreihin. Muodostunut steroidireseptorikompleksi siirtyy tumaan, jossa se sitoutuu DNA:han ja säätelee tällä tavoin monien geenien transkriptioita ja edelleen proteiinisynteesiä. Glukokortikoidit estävät monien proteiinien synteesiä. Ne vähentävät esimerkiksi immuuni- ja inflammaatioverkoston kannalta tärkeiden sytokiinien ja nivelten destruktiivisissa prosesseissa tärkeiden entsyymien muodostumista. Tiettyjen proteiinien, kuten esimerkiksi lipokortiinin, synteesin lisääntymisellä on niinikään huomattava merkitys glukokortikoidien neuroendokriinisissä vaikutuksissa. Näiden monimutkaisten vaikutusmekanismien tuloksena immuunivaste ja tulehdusvaste heikkenevät.

      Glukokortikoidit mukaan lukien metyyliprednisoloni vaimentavat tai estävät monien erilaisten ärsykkeiden, kuten mekaanisten, kemiallisten, infektioosien tai immunologisten tekijöiden ja säteilyn aiheuttamaa immuni- ja tulehdusvastetta. Glukokortikoidien vaikutus on siis pääasiassa palliatiivista. Painoyksikköä kohti metyyliprednisolonin glukokortikoidivaikutus on viisi kertaa niin voimakas kuin hydrokortisonin.

      Erittäin hyvä ja käyttökelpoinen lääke siis, hillitsee erittäin tehokkaasti tulehdusreaktiota ja esim. erilaisissa autoimmuunipohjalta syntyneissä tulehdustaudeissa (kuten vaikkapa nivelreuma) käytetään joskus myös jatkuva kortikosteroidi-lääkitystä, esim. juuri prednisolonia.

      MUTTA: annoksen säätäminen ja ylipäätään jatkuvan kortikosteroidilääkityksen kanssa on oltava tarkkana ja varovainen: kyseessä on siinä mielessä kaksiteräinen miekka, että johtuen laajoista ja tehokkaista vaikutuksistaan hormonina, aiheuttaa kortikosteroidien käyttö samankaltaisia haittavaikutuksia kuin Cushingin taudissa ilmenee (Cushing oli 1800-luvulla elänyt yhdysvaltalainen neurokirurgi, joka keksi tämän taudin, jossa ihmisen oma lisämunuainen erittää liikaa kortisolia ja josta aiheutuu sitten taudille ominaiset oireet, kyseessä on oireyhtymä, varsin harvinainen, n. 1 henkilö 100.000:sta saa tämän).

      Haittavaikutuksista:

      Metyyliprednisolonilla on samoja haittavaikutuksia kuin muilla glukokortikoideilla. Lyhytaikainen suuriannoksinenkin metyyliprednisolonihoito on yleensä haitaton. Systeemisessä suuriannoksisessa pitkäaikaishoidossa haittavaikutuksia esiintyy usein.

      Glukokortikoidit vaikuttavat hiilihydraattien, kalsiumin, D-vitamiinin, proteiinien ja lipidien aineenvaihduntaan. Metaboliset vaikutukset puolestaan altistavat metyyliprednisolonia käyttävät potilaat hyperglykemialle, osteoporoosille, lihasatrofialle ja dyslipidemialle. Monimuotoisesta vaikutusprofiilista johtuen glukokortikoidit vaikuttavat myös verenpaineeseen sekä mielialaan ja käyttäytymiseen.

      nfektiot ja loistartunnat: Kortikosteroidit lisäävät infektioalttiutta ja voivat peittää infektion oireet.

      Ne hidastavat kudosvaurion paranemista ja arvenmuodostusta.

      Veren ja imunestejärjestelmän häiriöt: Kokonaisleukosyyttimäärä lisääntyy, mutta eosinofiilien, monosyyttien ja lymfosyyttien lukumäärä vähenee. Lymfaattisen kudoksen määrä vähenee. Veren hyytymistaipumus saattaa lisääntyä, minkä seurauksena tromboosiriski voi nousta. Muita veren hyytymistaipumukseen ja glukokortikoidihoitoon liittyviä reaktioita ovat subkutaaninen ekkymoosi ja purppura.

      Umpieritys- ja aineenvaihduntahäiriöt: Metyyliprednisoloni aiheuttaa suurina annoksina pitkään käytettäessä lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa ja atrofiaa, minkä vuoksi stressi, kuten leikkaus tai infektio, voi aiheuttaa hypotensiota, hypoglykemiaa ja jopa kuoleman, jollei steroidiannosta lisätä stressiin sopeutumiseksi.

      Pitkäaikainen metyyliprednisolonihoito aiheuttaa Cushingin oireyhtymän oireita. Ensimmäiset itrogeeniseen Cushingin oireyhtymään viittaavat merkit ilmaantuvat tavallisesti kahden viikon kuluttua hoidon aloittamisesta.

      Psykiatriset häiriöt: Lievät psyykkiset häiriöt, kuten hyvänolon tuntemukset, parantunut keskittymiskyky, unettomuus ja muut mielialamuutokset lievästä euforiasta hypomaniaan, ovat tavallisia ja useimmiten itsestään ohimeneviä. Vakavammat ja harvinaisemmat psykiatriset oireet, kuten masennus, dementia ja psykoosi, vaativat metyyliprednisoloniannoksen pienentämistä, hoidon lopettamista tai kaikkein vaikeimmissa tapauksissa antipsykoottisen lääkityksen aloittamista. Myös hoidon lopettamiseen saattaa liittyä psykiatrisia oireita.

      Sydän- ja verisuonistohäiriöt: Pitkäaikaishoito voi aiheuttaa hypertensiota. Muita haitallisia kardiovaskulaarisia vaikutuksia ovat ateroskleroosin, tromboosin ja vaskuliitin lisääntynyt riski.

      Mahalaukku- ja ohutsuolihäiriöt: Metyyliprednisolonin, kuten muidenkin glukokortikoidien, uskotaan ensisijaisesti lisäävän piilevien tai jo olemassaolevien gastrointestinaalisten sairauksien komplikaatioiden (esim. perforaation ja/tai vuotojen) riskiä ennemminkin kuin varsinaisesti aiheuttavan näitä tauteja. Tällaisia metyyliprednisolonin vaikutuksesta mahdollisesti kompiloituvia sairauksia ovat mahahaava, pankreatiitti, paikallinen ileiitti ja ulseratiivinen koliitti.

      hon ja ihonalaiskerrosten häiriöt: Systeemiseen metyyliprednisolonihoitoon voi liittyä seuraavia haittavaikutuksia: aknea, hirsutismia, strioja, ekkymooseja ja ihon atrofisia muutoksia.
      Intramuskulaarinen ja intra-artikulaarinen injektio aiheuttaa useiden ilmoitettujen havaintojen perusteella subkutaanista atrofiaa. Muita injektiopaikalla todettuja muutoksia ovat kutaaninen atrofia, steriilit abskessit, depigmentaatio, leukoderma ja harvinaisena lipoatrofia.
      Hoidon lopettamiseen on yksittäisissä tapauksissa kuvattu liittyneen ns. "poststeroidi-pannikuliittia”. Noin kaksi viikkoa hoidon lopettamisen jälkeen ilmaantuvat punoittavat, kiinteät, kuumottavat, subkutaaniset nodulukset katoavat raportoitujen tapausten perusteella spontaanisti.

      Tuki- ja liikuntaelimistön, sidekudosten ja luuston häiriöt: Lihaksiin kohdistuvia haittavaikutuksia ovat atrofia, myopatia ja lihasheikkous. Osteoporoosi on yleinen glukokortikoidihoitoon liittyvä komplikaatio.

      Sinänsä mitä tulee eri valmistajien prednisoloneihin, niin samaa tavaraahan ne ovat kaikki, eli ihan sama syökö Solometia (Orionin), Medrolia (Pfizerin), Prednisolonia (Leiraksen) vai mitä metyyliprednisoloni-valmistetta. Sitten on vielä olemassa sellainenkin lääkeaine kuin prednisoni , jota on kauppanimellä Prednison (Orion) myynnissä, tässä on kyseessä ns. aihiolääke (pro-drug), eli lääkeaine muuntuu elimistössä vaikuttavaksi aineeksi, tässä tapauksessa prednisoloniksi, eli täksi samaksi tavaraksi kuin nuo muut tuossa edellä.

      • f123ly

        ei sitä voi tietysti vaatia aina useampaa mielipidettä ja jos niin tekisi, jäisi varmasti hoidotta kokonaan, niin eri mieltä lääkärit hoidosta tuntuvat olevan.

        On tosi inhottavaa syödä lääkettä, jossa on nuo kaikki sivuvaikutukset tiedossa ja se että lääkkeen poistuminen elimistöstä kestää pitkään. Mutta minkäs teet. Jos tämä KOE onnistuu, niin jälkikäteen syön joko paljon vähemmän tai en ollenkaan kortisonia. Jos KOE epäonnistuu, olen syönyt turhaan jo etukäteen ja näin vain lisännyt lääkkeen aiheuttamia mahdollisia haittavaikutuksia ja ehkä jopa antanut elimistölleni mahdollisuuden sairastua ihan mihin muuhunkin tahansa sairauteen.

        Immunologisia ongelmia minulla on ollut jo pitkään, anemiaa, vatsahaavat yms. joten ei mitenkään helppo päätös syödä näiden lisäksi vielä kortisonia, jotta voisin mahdollisesti olla sairastumatta keuhkosairaiden sopeutusvalmennuskurssilla.

        Mutta nyt täytyy taas miettiä, että jossakin on IHAN varmasti joku, joka syö vieläkin enemmän lääkkeitä, ja hänellä on varmasti elimistö vieläkin heikommassa tilanteessa. Ja syyhän on hänen itsensä ja minun kohdallani syyllisen jo kaikki tietävätkin.


      • Lääkäri 2
        f123ly kirjoitti:

        ei sitä voi tietysti vaatia aina useampaa mielipidettä ja jos niin tekisi, jäisi varmasti hoidotta kokonaan, niin eri mieltä lääkärit hoidosta tuntuvat olevan.

        On tosi inhottavaa syödä lääkettä, jossa on nuo kaikki sivuvaikutukset tiedossa ja se että lääkkeen poistuminen elimistöstä kestää pitkään. Mutta minkäs teet. Jos tämä KOE onnistuu, niin jälkikäteen syön joko paljon vähemmän tai en ollenkaan kortisonia. Jos KOE epäonnistuu, olen syönyt turhaan jo etukäteen ja näin vain lisännyt lääkkeen aiheuttamia mahdollisia haittavaikutuksia ja ehkä jopa antanut elimistölleni mahdollisuuden sairastua ihan mihin muuhunkin tahansa sairauteen.

        Immunologisia ongelmia minulla on ollut jo pitkään, anemiaa, vatsahaavat yms. joten ei mitenkään helppo päätös syödä näiden lisäksi vielä kortisonia, jotta voisin mahdollisesti olla sairastumatta keuhkosairaiden sopeutusvalmennuskurssilla.

        Mutta nyt täytyy taas miettiä, että jossakin on IHAN varmasti joku, joka syö vieläkin enemmän lääkkeitä, ja hänellä on varmasti elimistö vieläkin heikommassa tilanteessa. Ja syyhän on hänen itsensä ja minun kohdallani syyllisen jo kaikki tietävätkin.

        "Mutta nyt täytyy taas miettiä, että jossakin on IHAN varmasti joku, joka syö vieläkin enemmän lääkkeitä, ja hänellä on varmasti elimistö vieläkin heikommassa tilanteessa."

        Tietysti jos noita lääkkeiden haittavaikutuksia alkaa lukemaan ja summailemaan, niin sehän alkaa tuntua että kaikilla lääkeillä on aivan käsittämättömästi haittoja. MUTTA: siinä on se, että kaikista lääkeistä kerätään ihan kaikki yksittäisetkin epäillytkin haittavaikutukset ylös ympäri maailmaa ja sitten selvistä ja yleisistä laitetaan paremmin esille luettelona nuo haitat. Sitten tulee helposti 10 haittaa, vaikka useimmat käyttäjät saavat 1-2 haittavaikutusta lievinä.

        Pidempikään prednisolonin käyttö ei useimmille aiheuta käytännössä juuri haittoja, kunhan pidempi kuuri puretaan asteittain pois. Sitten on eri asia, jos syödään "varmuuden vuoksi" isolla annoksella monia kuukausia tai pienemmälläkin annoksella vuosia osittain "turhaan" prednisolonia, niin alkaa haitat olla suuremmat kuin hyödyt.

        Niinhän se ylipäätään lääkkeiden ja erinäisten tutkimustenkin kohdalla on, että täytyy punnita on lääkkeestä/tutkimuksesta odotettavissa oleva hyöty suurempi kuin odotettavissa oleva haitta. Toinen vaihtohto on tietysti ottaa vaikka vain jotain homeopaattista vettä: ei ole varmasti mitään haittoja (ellei sitten saisi jotain allergista rekatiota ehkä) muttei varmasti mitään hyötyäkään.

        Oletko nyt ihan varma, että siellä paikassa minne olet menossa on hometta ja jos on, niin se on vielä sattumalta juuri jotain sellaista lajia, josta saat jotain oireita?


      • mikrobeista
        Lääkäri 2 kirjoitti:

        "Mutta nyt täytyy taas miettiä, että jossakin on IHAN varmasti joku, joka syö vieläkin enemmän lääkkeitä, ja hänellä on varmasti elimistö vieläkin heikommassa tilanteessa."

        Tietysti jos noita lääkkeiden haittavaikutuksia alkaa lukemaan ja summailemaan, niin sehän alkaa tuntua että kaikilla lääkeillä on aivan käsittämättömästi haittoja. MUTTA: siinä on se, että kaikista lääkeistä kerätään ihan kaikki yksittäisetkin epäillytkin haittavaikutukset ylös ympäri maailmaa ja sitten selvistä ja yleisistä laitetaan paremmin esille luettelona nuo haitat. Sitten tulee helposti 10 haittaa, vaikka useimmat käyttäjät saavat 1-2 haittavaikutusta lievinä.

        Pidempikään prednisolonin käyttö ei useimmille aiheuta käytännössä juuri haittoja, kunhan pidempi kuuri puretaan asteittain pois. Sitten on eri asia, jos syödään "varmuuden vuoksi" isolla annoksella monia kuukausia tai pienemmälläkin annoksella vuosia osittain "turhaan" prednisolonia, niin alkaa haitat olla suuremmat kuin hyödyt.

        Niinhän se ylipäätään lääkkeiden ja erinäisten tutkimustenkin kohdalla on, että täytyy punnita on lääkkeestä/tutkimuksesta odotettavissa oleva hyöty suurempi kuin odotettavissa oleva haitta. Toinen vaihtohto on tietysti ottaa vaikka vain jotain homeopaattista vettä: ei ole varmasti mitään haittoja (ellei sitten saisi jotain allergista rekatiota ehkä) muttei varmasti mitään hyötyäkään.

        Oletko nyt ihan varma, että siellä paikassa minne olet menossa on hometta ja jos on, niin se on vielä sattumalta juuri jotain sellaista lajia, josta saat jotain oireita?

        Jos rakennuksessa on ollut pitempiaikainen homevaurio, niin luultavasti sieltä löytyy jäämiä "melkein kaikista" kosteusvauriomikrobilajeista. Valtalajit vaihtelevat koko ajan olosuhteiden vaihteluiden mukaan, mutta syrjäytettyjenkin haitta-aineet ja -osaset jäävät jäljelle. Viljelyssä tulee näkyviin vain elinkykyiset mikrobit ja niiden osuus kokonaismikrobimäärästä on yleensä vain parin prosentin luokkaa.


      • f123ly
        Lääkäri 2 kirjoitti:

        "Mutta nyt täytyy taas miettiä, että jossakin on IHAN varmasti joku, joka syö vieläkin enemmän lääkkeitä, ja hänellä on varmasti elimistö vieläkin heikommassa tilanteessa."

        Tietysti jos noita lääkkeiden haittavaikutuksia alkaa lukemaan ja summailemaan, niin sehän alkaa tuntua että kaikilla lääkeillä on aivan käsittämättömästi haittoja. MUTTA: siinä on se, että kaikista lääkeistä kerätään ihan kaikki yksittäisetkin epäillytkin haittavaikutukset ylös ympäri maailmaa ja sitten selvistä ja yleisistä laitetaan paremmin esille luettelona nuo haitat. Sitten tulee helposti 10 haittaa, vaikka useimmat käyttäjät saavat 1-2 haittavaikutusta lievinä.

        Pidempikään prednisolonin käyttö ei useimmille aiheuta käytännössä juuri haittoja, kunhan pidempi kuuri puretaan asteittain pois. Sitten on eri asia, jos syödään "varmuuden vuoksi" isolla annoksella monia kuukausia tai pienemmälläkin annoksella vuosia osittain "turhaan" prednisolonia, niin alkaa haitat olla suuremmat kuin hyödyt.

        Niinhän se ylipäätään lääkkeiden ja erinäisten tutkimustenkin kohdalla on, että täytyy punnita on lääkkeestä/tutkimuksesta odotettavissa oleva hyöty suurempi kuin odotettavissa oleva haitta. Toinen vaihtohto on tietysti ottaa vaikka vain jotain homeopaattista vettä: ei ole varmasti mitään haittoja (ellei sitten saisi jotain allergista rekatiota ehkä) muttei varmasti mitään hyötyäkään.

        Oletko nyt ihan varma, että siellä paikassa minne olet menossa on hometta ja jos on, niin se on vielä sattumalta juuri jotain sellaista lajia, josta saat jotain oireita?

        siitä syystä keuhkolääkäri tämän ylläpitolääkityksen alkujaan määräsi. Siis tuon ensimmäisen käynnin jälkeen olin ihan vain hiukkasen sairaana. Peffit laski tuolla nopeasti tasolle, jossa jo muutoinkin piti aloittaa kortisonikuuri. Kaiken kaikkiaan laskua oli yli 50%. Tämän ensimmäisen kurssin jälkeen lääkkeiksi lisättiin teofylliini, singulair otettiin takaisin ja söin 3 kortisonikuuria peräjälkeen. Ja sitten peffit aloivat viimein näyttää elonmerkkiä ylöspäinkin.

        Toki paikkaa on nyt korjattu ja tiedän, etten mene edes käymään tietyissä paikoissa, joista paikan keuhkolääkäri varoitteli jo ensimmäisellä kerralla, kertoen ettei minun tarvitse olla kurssilla loppuun asti, jos vointi ei kestä. Siinä vaiheessa oli menossa eka päivä ja oireet jo päällä.

        Mutta tietysti voihan olla että se psyykkinen luulotauti iski. Paranin siitä luulotaudistani sitten keuhkolääkärin sanoin, no viimein sun keuhkot kuulostaa vähän paremmilta, ehkä noin puolivuotta ko. kurssin jälkeen.


      • pikku Myy

        En ikinä lue niitä haittavaikutus-kappaleita ennen lääkkeitten ottamista. Sitten jos oireita tulee, katson jos ne voisivat johtua lääkkeistä. Minulle se on sopiva tapa menetellä. (Unohdin ehkä mainita vatsavaivoja ja päänsärkyä sivuvaikiutuksina.)

        Mitäköhän tehdä, kun minulla on nyt ollut kolme pitkää 40 mg:n kuuria viime kesästä lähtien? Syksyllä syyskuun puolivälista joulukuuhun. Sitten helmikuun puolivälistä toukokuun alkuun. Nyt heinäkuun alusta, ja kahden kuukaduden kuuri meneillään. Nyt lisäksi sumutinkone, jolla otan Atrodualia ja Flixotideä.

        Eikun takaisin työpaikkaan, ja enemmän kortisonia jouduttuaan sairaslomalle neljä-viisi kuukautta, viikon/kahden viikon altistuksen jälkeen. Lääkärin neuvoja ja määräyksiä kiltisti seuraen. Näin tilanteeni on ollut jo vuodesta 2004. Kehoni alkaa väsyä vähitellen...

        Kuka ajattelee minun kohdallani lääkitystä, etuja ja huonoja puolia, altistuksia ja muita juttuja? On helppoa sanoa, että näin ja näin pitäisi tehdä, mutta käytännössä ei olekaan aina niin helppoa.

        Jaa, pitää kai kerrata että olen jo saanut ammatitautidiagnosini (ammattiastma joka on syntynyt kosteusvauriohomeitten takia), ja kaikki mielenterveysseikat ovat poissuljettuja (sekä psykologin, että psykiatrin lausunto siitä).

        Kuuntelisin mielelläni mielipidettäsi tästä "tapauksesta"!


      • ja mistä hän sitä saisi
        Lääkäri 2 kirjoitti:

        "Mutta nyt täytyy taas miettiä, että jossakin on IHAN varmasti joku, joka syö vieläkin enemmän lääkkeitä, ja hänellä on varmasti elimistö vieläkin heikommassa tilanteessa."

        Tietysti jos noita lääkkeiden haittavaikutuksia alkaa lukemaan ja summailemaan, niin sehän alkaa tuntua että kaikilla lääkeillä on aivan käsittämättömästi haittoja. MUTTA: siinä on se, että kaikista lääkeistä kerätään ihan kaikki yksittäisetkin epäillytkin haittavaikutukset ylös ympäri maailmaa ja sitten selvistä ja yleisistä laitetaan paremmin esille luettelona nuo haitat. Sitten tulee helposti 10 haittaa, vaikka useimmat käyttäjät saavat 1-2 haittavaikutusta lievinä.

        Pidempikään prednisolonin käyttö ei useimmille aiheuta käytännössä juuri haittoja, kunhan pidempi kuuri puretaan asteittain pois. Sitten on eri asia, jos syödään "varmuuden vuoksi" isolla annoksella monia kuukausia tai pienemmälläkin annoksella vuosia osittain "turhaan" prednisolonia, niin alkaa haitat olla suuremmat kuin hyödyt.

        Niinhän se ylipäätään lääkkeiden ja erinäisten tutkimustenkin kohdalla on, että täytyy punnita on lääkkeestä/tutkimuksesta odotettavissa oleva hyöty suurempi kuin odotettavissa oleva haitta. Toinen vaihtohto on tietysti ottaa vaikka vain jotain homeopaattista vettä: ei ole varmasti mitään haittoja (ellei sitten saisi jotain allergista rekatiota ehkä) muttei varmasti mitään hyötyäkään.

        Oletko nyt ihan varma, että siellä paikassa minne olet menossa on hometta ja jos on, niin se on vielä sattumalta juuri jotain sellaista lajia, josta saat jotain oireita?

        "prednisolonin käyttö ei useimmille aiheuta käytännössä juuri haittoja, kunhan pidempi kuuri puretaan asteittain pois. Sitten on eri asia, jos syödään "varmuuden vuoksi" isolla annoksella monia kuukausia tai pienemmälläkin annoksella vuosia osittain "turhaan" prednisolonia, niin alkaa haitat olla suuremmat kuin hyödyt. "


        Onko sinulla epäilynä, että joku lääkäri esimerkkiksi joku hyvin korruptoitunut lääkäri, diilaisi kortisonia homesairaille ja näin hoitaisi heidän luulosairauksiaan? Varmuuden vuoksi?


      • Lääkäri 2
        ja mistä hän sitä saisi kirjoitti:

        "prednisolonin käyttö ei useimmille aiheuta käytännössä juuri haittoja, kunhan pidempi kuuri puretaan asteittain pois. Sitten on eri asia, jos syödään "varmuuden vuoksi" isolla annoksella monia kuukausia tai pienemmälläkin annoksella vuosia osittain "turhaan" prednisolonia, niin alkaa haitat olla suuremmat kuin hyödyt. "


        Onko sinulla epäilynä, että joku lääkäri esimerkkiksi joku hyvin korruptoitunut lääkäri, diilaisi kortisonia homesairaille ja näin hoitaisi heidän luulosairauksiaan? Varmuuden vuoksi?

        Esimerkiksi seuraavia sairauksia sairastavat saattavat tarvita jatkuvasti tai lyhyemmissä jaksoissa toistuvasti prednisolonia tai muita kortikosteroideja suun kautta tabletteina otettuna:

        -systeemiset sidekudostaudit (LED, dermatopolymyosiitti, vaskuliitit)

        -nivel-, selkä- ja kuumereuma

        -keuhkoastma ja eräät muut allergiset tilat

        -sarkoidoosi, nefroottinen oireyhtymä, haavainen koliitti, multippeliskleroosi, eräät silmäsairaudet

        -Hoidettaessa eräitä veritauteja (akuutti leukemia, agranulosytoosi, trombosytopenia, hankittu hemolyyttinen anemia ym.), rinta- ja eturauhassyöpää sekä lymfogranulomatoosia prednisolonia annetaan yleensä yhdessä sytostaatin kanssa.

        Vuorokausiannos vaihtelee taudin luonteen ja vaikeusasteen mukaan. Hoito aloitetaan suurilla annoksilla, tavallisesti 20-60 mg (-120 mg) päivässä. Useimmiten annetaan yksi annos aamuisin, mutta alkuvaikutusta voidaan tarvittaessa tehostaa jakamalla prednisoloni kolmeen-neljään osa-annokseen 1-2 viikon ajaksi, jonka jälkeen siirrytään yhteen aamuannokseen. Ylläpitoannos pyritään säätämään mahdollisimman pieneksi, yleensä 5-20 mg:aan päivässä. Sopivan päivittäisen ylläpitoannoksen selvittyä voidaan osassa tapauksista siirtyä vuoropäivähoitoon, joka aloitetaan antamalla 2 vuorokauden annos joka toinen aamu yhtenä eränä ja lopettamalla tämän jälkeen välipäivän annos vähitellen. Pitkäaikaisen prednisolonihoidon lopettamiseen liittyy lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan riski sekä perussairauden pahenemisen vaara. Pitkäaikainen kuukausia tai vuosia kestänyt hoito tulee näistä syistä lopettaa hitaasti ja vähitellen.

        Potilaan epäspesifinen anti-inflammatorinen ja immunosuppressiivinen hoito voidaan toteuttaa mielestäni prednisolonilla ihan hyvin, arveli potilas oireidensa johtuvan homeesta tai ei. Hoidetaan siis potilasta eikä tautia. Joskus taudin etiologia jää avoimeksi ja silloin potilaat alkavat usein itse kuvitella syitä taudilleen.

        Mitenköhän monella tälläkin palstalla kirjoittelevista on todella voitu sairastumisen syyksi osoittaa kosteusvauriohome? Eiköhän useimpien kohdalla ole niin, että on tullut jokin sairaus tai joitakin oireita, joiden kanssa ei ole välttämättä päästy edes diagnoosiin ja sitten kun on löytynyt jostakin (työpaikalta, kotoa, koulusta) kosteusvauriohometta, niin potilas on sitten tehnyt itse omat arvelunsa ja alkanut lopulta todella olla varma että homehan kaiken on aiheuttanut, vaikka siitä ei voida olla mitenkään varmoja. Eihän se, että joku saa jonkun sairauden ja että tämän jonkun työpaikalla on hometta, osoita millään lailla että se sairaus on tullut siitä homeesta sen enempää kuin että väitettäisiin sairauden tulleen työpaikalla käytetystä tapettiliimasta, jota myös olisi työpaikalla siis.

        Kaikkein älyttömintä mitä on toistaiseksi tullut vastaan, on ollut potilaat, jotka ovat epäilleet työpaikallaan kosteusvauriota ja tulleet sen takia lääkäriin kysymään, että voidaanko ottaa jokin verikoe tai muu mistä nähtäisiin onko työpaikalla hometta! Siis mikä ihmeen logiikka tässä on? Sama kuin auton raitisilmasuodattimen epäilisi olevan tukkeessa ja tulisi kyselemään lääkäristä että näkyyköhän se elimistössä jollakin, että voidaanko testata, eikö? Jos työpaikalla epäillään kosteusvauriota, niin sitten pitää katsoa sitä rakennusta, onko siellä hometta/kosteutta, eli ottaa yhteyttä terveystarkastajaan tai rakennuksen isännöitsijään esim. ja jos epäile autossa raitisilmasuodattimen olevan likainen, niin otetaan yhteyttä autohuoltamoon ja huoltaja voi katsoa että miten asia on.


      • pikku Myy
        Lääkäri 2 kirjoitti:

        Esimerkiksi seuraavia sairauksia sairastavat saattavat tarvita jatkuvasti tai lyhyemmissä jaksoissa toistuvasti prednisolonia tai muita kortikosteroideja suun kautta tabletteina otettuna:

        -systeemiset sidekudostaudit (LED, dermatopolymyosiitti, vaskuliitit)

        -nivel-, selkä- ja kuumereuma

        -keuhkoastma ja eräät muut allergiset tilat

        -sarkoidoosi, nefroottinen oireyhtymä, haavainen koliitti, multippeliskleroosi, eräät silmäsairaudet

        -Hoidettaessa eräitä veritauteja (akuutti leukemia, agranulosytoosi, trombosytopenia, hankittu hemolyyttinen anemia ym.), rinta- ja eturauhassyöpää sekä lymfogranulomatoosia prednisolonia annetaan yleensä yhdessä sytostaatin kanssa.

        Vuorokausiannos vaihtelee taudin luonteen ja vaikeusasteen mukaan. Hoito aloitetaan suurilla annoksilla, tavallisesti 20-60 mg (-120 mg) päivässä. Useimmiten annetaan yksi annos aamuisin, mutta alkuvaikutusta voidaan tarvittaessa tehostaa jakamalla prednisoloni kolmeen-neljään osa-annokseen 1-2 viikon ajaksi, jonka jälkeen siirrytään yhteen aamuannokseen. Ylläpitoannos pyritään säätämään mahdollisimman pieneksi, yleensä 5-20 mg:aan päivässä. Sopivan päivittäisen ylläpitoannoksen selvittyä voidaan osassa tapauksista siirtyä vuoropäivähoitoon, joka aloitetaan antamalla 2 vuorokauden annos joka toinen aamu yhtenä eränä ja lopettamalla tämän jälkeen välipäivän annos vähitellen. Pitkäaikaisen prednisolonihoidon lopettamiseen liittyy lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan riski sekä perussairauden pahenemisen vaara. Pitkäaikainen kuukausia tai vuosia kestänyt hoito tulee näistä syistä lopettaa hitaasti ja vähitellen.

        Potilaan epäspesifinen anti-inflammatorinen ja immunosuppressiivinen hoito voidaan toteuttaa mielestäni prednisolonilla ihan hyvin, arveli potilas oireidensa johtuvan homeesta tai ei. Hoidetaan siis potilasta eikä tautia. Joskus taudin etiologia jää avoimeksi ja silloin potilaat alkavat usein itse kuvitella syitä taudilleen.

        Mitenköhän monella tälläkin palstalla kirjoittelevista on todella voitu sairastumisen syyksi osoittaa kosteusvauriohome? Eiköhän useimpien kohdalla ole niin, että on tullut jokin sairaus tai joitakin oireita, joiden kanssa ei ole välttämättä päästy edes diagnoosiin ja sitten kun on löytynyt jostakin (työpaikalta, kotoa, koulusta) kosteusvauriohometta, niin potilas on sitten tehnyt itse omat arvelunsa ja alkanut lopulta todella olla varma että homehan kaiken on aiheuttanut, vaikka siitä ei voida olla mitenkään varmoja. Eihän se, että joku saa jonkun sairauden ja että tämän jonkun työpaikalla on hometta, osoita millään lailla että se sairaus on tullut siitä homeesta sen enempää kuin että väitettäisiin sairauden tulleen työpaikalla käytetystä tapettiliimasta, jota myös olisi työpaikalla siis.

        Kaikkein älyttömintä mitä on toistaiseksi tullut vastaan, on ollut potilaat, jotka ovat epäilleet työpaikallaan kosteusvauriota ja tulleet sen takia lääkäriin kysymään, että voidaanko ottaa jokin verikoe tai muu mistä nähtäisiin onko työpaikalla hometta! Siis mikä ihmeen logiikka tässä on? Sama kuin auton raitisilmasuodattimen epäilisi olevan tukkeessa ja tulisi kyselemään lääkäristä että näkyyköhän se elimistössä jollakin, että voidaanko testata, eikö? Jos työpaikalla epäillään kosteusvauriota, niin sitten pitää katsoa sitä rakennusta, onko siellä hometta/kosteutta, eli ottaa yhteyttä terveystarkastajaan tai rakennuksen isännöitsijään esim. ja jos epäile autossa raitisilmasuodattimen olevan likainen, niin otetaan yhteyttä autohuoltamoon ja huoltaja voi katsoa että miten asia on.

        Työterveyslaitoksella todetaan ammattitauteja, erilaisten tutkimustulosten perusteella. Niin ainakin tehtiin minun tapauksessani.

        Rakennuksien tutkimustuloksia kannattaa ottaa avuksi, kuten oirekyselyä. Meillä oli 50% ihmisistä työpaikkaan liittyvää oireilua pääosin poskiontelotulehduksia, yskää, kuumetta, korvatulehduksia, silmäoireita, äänenkäheyttä j.n.e.


      • f123ly
        pikku Myy kirjoitti:

        Työterveyslaitoksella todetaan ammattitauteja, erilaisten tutkimustulosten perusteella. Niin ainakin tehtiin minun tapauksessani.

        Rakennuksien tutkimustuloksia kannattaa ottaa avuksi, kuten oirekyselyä. Meillä oli 50% ihmisistä työpaikkaan liittyvää oireilua pääosin poskiontelotulehduksia, yskää, kuumetta, korvatulehduksia, silmäoireita, äänenkäheyttä j.n.e.

        joten ohjaisin Lääkäri 2 neuvoineen nyt ihan TTL:n lääkäreiden puheille. Eihän ne mielellään mitään totea tuolla tutkimuksissa, joten neuvoistasi voisi olla apuakin. Loppuisivat nämä homesairaat ihan kerta rysäyksellä.

        Meilläkin ihan lääkärit olivat tuossa sisäilmatyöryhmässä mukana, vuosia, mutta ei sitten auttanut näiden ammattitautien estämiseen nekään toimet. Se on silleen outoa, että vaikka kuinka korjataan ja korjataan, jos se perusta on heikko, on korjauksetkin yhtä tyhjän kanssa. Kyllä näissä asioissa lääkäreitä viilataan linssiin ihan olan takaa. Meillä on nuo kosteusvauriot maalattu kuntoon jo moneen kertaan, ja vielä ne väittää sairastuvansa niistä... ihan se kuulostaa jo luulosairaudelta.

        Mistä sairaudesta muuten tiedetään ihan varmuudella koko syntymekanismi? Mikä johtaa mihin?


      • aina vaan paranee
        f123ly kirjoitti:

        joten ohjaisin Lääkäri 2 neuvoineen nyt ihan TTL:n lääkäreiden puheille. Eihän ne mielellään mitään totea tuolla tutkimuksissa, joten neuvoistasi voisi olla apuakin. Loppuisivat nämä homesairaat ihan kerta rysäyksellä.

        Meilläkin ihan lääkärit olivat tuossa sisäilmatyöryhmässä mukana, vuosia, mutta ei sitten auttanut näiden ammattitautien estämiseen nekään toimet. Se on silleen outoa, että vaikka kuinka korjataan ja korjataan, jos se perusta on heikko, on korjauksetkin yhtä tyhjän kanssa. Kyllä näissä asioissa lääkäreitä viilataan linssiin ihan olan takaa. Meillä on nuo kosteusvauriot maalattu kuntoon jo moneen kertaan, ja vielä ne väittää sairastuvansa niistä... ihan se kuulostaa jo luulosairaudelta.

        Mistä sairaudesta muuten tiedetään ihan varmuudella koko syntymekanismi? Mikä johtaa mihin?

        nämä huuhaa-jutut. Sielläkö sinä sairastui?
        Tähän asti syy on ollut työnantajassasi ja nyt se on sitten TTL.
        Mitähän saamme odottaa seuraavaksi?
        Suomen valtio sinut sairastutti vaiko R-kioski?


      • f123ly
        aina vaan paranee kirjoitti:

        nämä huuhaa-jutut. Sielläkö sinä sairastui?
        Tähän asti syy on ollut työnantajassasi ja nyt se on sitten TTL.
        Mitähän saamme odottaa seuraavaksi?
        Suomen valtio sinut sairastutti vaiko R-kioski?

        he voinevat taata sen sairastumisen aitouden myös, jopa ihan Lääkäri kakkosellekin. Sinulle ei tietystikään kukaan voi mitään, mutta onneksi viihdyt ihan näinkin.


      • töissähän sä sairastuit
        f123ly kirjoitti:

        he voinevat taata sen sairastumisen aitouden myös, jopa ihan Lääkäri kakkosellekin. Sinulle ei tietystikään kukaan voi mitään, mutta onneksi viihdyt ihan näinkin.

        lue vaihteeksi omia kirjoituksiasi.


      • sairastellut

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet toisen kanssa

      ...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain
      Ikävä
      224
      1566
    2. Näytit taas lihoneen.

      Tynnyri se vaan kasvaa.
      Ikävä
      29
      1403
    3. Kuka teistä on paras nainen

      A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊
      Ikävä
      61
      1279
    4. Immu otti pataan

      Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      70
      1242
    5. Onko jotain mistä

      Olet huolissasi kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      78
      1204
    6. Osaako joku selittää tätä

      Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?
      Ikävä
      76
      1179
    7. Jos me joskus nähtäisiin

      niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi
      Ikävä
      103
      1173
    8. Koska vietät

      Yhteisen yön kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      54
      998
    9. Lesken uusi

      Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans
      Puolanka
      18
      972
    10. Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"

      Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per
      Lieksa
      177
      865
    Aihe