Mitenköhän olisi käynyt koko toisen maailmansodan, jos Nenosen 1920 -luvulla kehittelemä tykistön tulenjohtokortti olisi vuotanut venäläisille. Venäläisillähän tykistöä piisasi ja jos sen tulen olisi voinut keskittää yhteen paikkaan, kuten suomalaisen tykistön, niin Puna-armeijahan olisi uponnut kuin kuuma veitsi voihin, rintamalla kuin rintamalla.
Tulenjohtokortti
jos
13
3077
Vastaukset
- Metsuri laukaasta
Samoilla lämpösillä voidaan kysyä paljonko olisi vaikuttanut terijoen hallituksen kokoonpanoon jos Hertta Kuusinen olisi kesällä 1939 donkannut Isä-Ottoa vesurilla vasempaan otsalohkoon ja huutanut "Kuole, homo". Vesuri olisi tietenkin uponnut pääkoppaan kuin kuuma veitsi voihin.
Eiköhän Suomen armeijan kaikki salaisuudet vuotaneet Neuvostoliittoon uutterien maanpettureiden avustuksella. Neuvostoliiton tiedustelupalvelu ja viimekädessä Stalin vaan olivat niin vainoharhaisia, että eivät uskoneet edes brittien Ultran kautta välitettyjä vinkkejä Saksan tulevasta hyökkäyksestä. Ei näkemissäni kuvissa vuoden -40 tulenjohtokorteista mitään ihmeellistä kyllä ollutkaan.
Saksan tykistö ampui aivan yhtä tarkasti kuin suomalainenkin, mutta eipä sillä osumatarkkuuden erolla neuvostotykistöön verrattuna ollut ratkaisevaa merkitystä.
Suomalaisen tykistön tulenavauksen nopeutta Jatkosodassa muuten ihastelivat sekä saksalaiset että neuvostoliittlaiset: tulijaoksissa ei ollut mitään pahvipäitä laskennassa ja tulitukipyyntöjen byrokratia oli suomalaisilla paljon kevyempi.- Puolueeton tarkkailija
Vuoden 1940 tulenjohtokortissa ei ollutkaan paljon edistyksellisyyttä. Varsinainen edistyksellinen tulenjohtokortti ja menetelmä syntyi Maaselän kannaksen tykistökursseilla asemasodan aikana.
Se oli siinä mielessä hyvä, että se juuri mahdollisti usean patterin tulen yhdellä tulenjohtajalla yhteen maaliin. Tämän menetelmän Nenonen hyväksyi nopeasti käyttöön koko Suomen tykistössä. Menetelmä oli niin salainen, että Nenonen kirjallisesti kielsi kaiken sitä koskevan tiedon antamisen jopa saksalaisille. - piirustukset
Päämajan upseeri loikkasi ja vei Suomi KP.n piirustukset mukanaan puna-armeijalle.Tykistön salaista tulenjohtokorttia vakooja ei saanut käsiinsä.Nenonen ei tainnut luottaa edes pääesikuntaankaan koska salaisuus ei paljastunut Pentikäisellekkään. Hän toimitti melkein kymmenen vuotta tuhansia huippusalaisia asiakirjoja esimiehilleen Moskovaan.
- zz-top
piirustukset kirjoitti:
Päämajan upseeri loikkasi ja vei Suomi KP.n piirustukset mukanaan puna-armeijalle.Tykistön salaista tulenjohtokorttia vakooja ei saanut käsiinsä.Nenonen ei tainnut luottaa edes pääesikuntaankaan koska salaisuus ei paljastunut Pentikäisellekkään. Hän toimitti melkein kymmenen vuotta tuhansia huippusalaisia asiakirjoja esimiehilleen Moskovaan.
NL:n sotilasjohto piti 30-luvulla konepistoolia sopivana vain sotilaspoliisikäyttöön. Sen patruunankulutusta pidettiin tolkuttomana ja liikaa kuljetusporrasta kuormittavana. NL luotti enemmän automaattikivääriin tulivoiman lisääjänä. Talvisodan kokemus kuitenkin opetti.
Pentikäisen loikkaus tapahtui monta vuotta ennen sotaa ja ilmeisesti suomalaisten divisioonien määrän lisäys tuon jälkeen lähes 50 %:lla oli yllätys Neukuille. Aseisiin 1939 saatujen divisioonien määrä oli muuten yllätys jopa Suomen omalle sotilasjohdolle. Ilmeisesti suojeluskuntien aseistusta ei osattu huomioida täydessä määrässään. - luvassa
zz-top kirjoitti:
NL:n sotilasjohto piti 30-luvulla konepistoolia sopivana vain sotilaspoliisikäyttöön. Sen patruunankulutusta pidettiin tolkuttomana ja liikaa kuljetusporrasta kuormittavana. NL luotti enemmän automaattikivääriin tulivoiman lisääjänä. Talvisodan kokemus kuitenkin opetti.
Pentikäisen loikkaus tapahtui monta vuotta ennen sotaa ja ilmeisesti suomalaisten divisioonien määrän lisäys tuon jälkeen lähes 50 %:lla oli yllätys Neukuille. Aseisiin 1939 saatujen divisioonien määrä oli muuten yllätys jopa Suomen omalle sotilasjohdolle. Ilmeisesti suojeluskuntien aseistusta ei osattu huomioida täydessä määrässään."Aseisiin 1939 saatujen divisioonien määrä oli muuten yllätys jopa Suomen omalle sotilasjohdolle."
Kyllä asia varmaan näin oli.Stalin nostatti Suomeen ns.Talvisodan hengen,työläisväestö olikin tuon entisen lahtaripäälikön takana puolustamassa synnyinmaataan.Tuo 50% lisä divisiooniin tuli juuri noista työläispiireistä,ja tähänhän Stalin ei kuuna päivänä osannut varautua. - laskemista tarpeeksi
Ei ole sittenkään erityisen helppoa saada kerralla oikeat tulokset kaikille patterille. Laskemista vaikeuttavat monet epävarmuustekijät. Pitää tietää tarkkaan tykkien paikat ja korkeusasemat ja tietysti yhtä tarkkaan maalien paikat.
Ei siihen aikaan ollut muuta mahdollisuutta, kuin yrittää mitata paikat tunnetuista pisteistä. Omalla puolella se onnistuu paremmin, mutta vihollisen alueilla ei ole käytettävissä samaa tietoa maastosta. Tarvitaan vielä tiedustelu maalialueen läheisyyteen, jotta voidaan varmistaa osumatarkkuus.
Kohdistuslaukauksiin ei ole mahdollisuutta, koska se saattaa paljastaa patteriston aseman, onhan vihollisen mahdollista mitata ammuksen lentorata. Patteristo ei voi kuhnia kauan paikoillaan laukausten jälkeen, koska vihollinen tietää jo sijainnin ja laittaa välittömästi oman annoksenta tulemaan. - realisti#1
laskemista tarpeeksi kirjoitti:
Ei ole sittenkään erityisen helppoa saada kerralla oikeat tulokset kaikille patterille. Laskemista vaikeuttavat monet epävarmuustekijät. Pitää tietää tarkkaan tykkien paikat ja korkeusasemat ja tietysti yhtä tarkkaan maalien paikat.
Ei siihen aikaan ollut muuta mahdollisuutta, kuin yrittää mitata paikat tunnetuista pisteistä. Omalla puolella se onnistuu paremmin, mutta vihollisen alueilla ei ole käytettävissä samaa tietoa maastosta. Tarvitaan vielä tiedustelu maalialueen läheisyyteen, jotta voidaan varmistaa osumatarkkuus.
Kohdistuslaukauksiin ei ole mahdollisuutta, koska se saattaa paljastaa patteriston aseman, onhan vihollisen mahdollista mitata ammuksen lentorata. Patteristo ei voi kuhnia kauan paikoillaan laukausten jälkeen, koska vihollinen tietää jo sijainnin ja laittaa välittömästi oman annoksenta tulemaan."Ei siihen aikaan ollut muuta mahdollisuutta, kuin yrittää mitata paikat tunnetuista pisteistä. Omalla puolella se onnistuu paremmin, mutta vihollisen alueilla ei ole käytettävissä samaa tietoa maastosta."
Hyökkäysvaiheessa tämä ongelma ratkaistiin käyttämällä tykistökarttoina ilmavalokuvia, joihin oli merkitty koordinaatisto.
"Kohdistuslaukauksiin ei ole mahdollisuutta, koska se saattaa paljastaa patteriston aseman, onhan vihollisen mahdollista mitata ammuksen lentorata."
Kyllä siitä huolimatta ammuttiin tarkistusammunnat. Lyhyillä ampumaetäisyyksillä toki, jos tiedettiin miten tuli käyttäytyy, saatetaan ampua suoraan vaikutusammuntaa. Tarkistusammunnat ovat kuitenkin perusta vaikutusammunnalle, jotta ei jouduttaisi ampumaan kerrottain korjauskomentojen mukaan ja jotta patteriston tuli ylipäätään saadaan kasaan.
"Patteristo ei voi kuhnia kauan paikoillaan laukausten jälkeen, koska vihollinen tietää jo sijainnin ja laittaa välittömästi oman annoksenta tulemaan."
Kun ottaa huomioon, että sen ajan tykistöpatteristot olivat suurimmalta osin hevosvetoisia, voidaan jo todeta, että tuo on mahdottomuus. Hevoset olisi ajettu loppuun varsin pian, miehistä puhumattakaan. Ei tuo ole mahdollista edes nykyään motorisoiduilla pattereilla. Lapio käteen ja kaivinkone kiertämään. Tulee tulenkestävyyttä. - sillä kertaa!
realisti#1 kirjoitti:
"Ei siihen aikaan ollut muuta mahdollisuutta, kuin yrittää mitata paikat tunnetuista pisteistä. Omalla puolella se onnistuu paremmin, mutta vihollisen alueilla ei ole käytettävissä samaa tietoa maastosta."
Hyökkäysvaiheessa tämä ongelma ratkaistiin käyttämällä tykistökarttoina ilmavalokuvia, joihin oli merkitty koordinaatisto.
"Kohdistuslaukauksiin ei ole mahdollisuutta, koska se saattaa paljastaa patteriston aseman, onhan vihollisen mahdollista mitata ammuksen lentorata."
Kyllä siitä huolimatta ammuttiin tarkistusammunnat. Lyhyillä ampumaetäisyyksillä toki, jos tiedettiin miten tuli käyttäytyy, saatetaan ampua suoraan vaikutusammuntaa. Tarkistusammunnat ovat kuitenkin perusta vaikutusammunnalle, jotta ei jouduttaisi ampumaan kerrottain korjauskomentojen mukaan ja jotta patteriston tuli ylipäätään saadaan kasaan.
"Patteristo ei voi kuhnia kauan paikoillaan laukausten jälkeen, koska vihollinen tietää jo sijainnin ja laittaa välittömästi oman annoksenta tulemaan."
Kun ottaa huomioon, että sen ajan tykistöpatteristot olivat suurimmalta osin hevosvetoisia, voidaan jo todeta, että tuo on mahdottomuus. Hevoset olisi ajettu loppuun varsin pian, miehistä puhumattakaan. Ei tuo ole mahdollista edes nykyään motorisoiduilla pattereilla. Lapio käteen ja kaivinkone kiertämään. Tulee tulenkestävyyttä.Kenttätykistö on täysin motorisoitu. Patteri häviää sillä kertaa asemista. Ei mene monta minuuttia, kun paikka on jo aivan autio. Asemaan ajon ja poistumisen harjoittelu on kaikkein tavanomaisinta koulutuksessa. Vauhti on melkoista, ajoneuvoilla ajetaan käytännössä niin nopeasti, kuin ne suinkin kulkevat maastossa.
Mitä syvemmällä tykit ovat, sitä hitaammin ne lähtevät.
Oletko ollut koskaan Nenosen tykistökilpailussa Rovajärvellä? - realisti#1
sillä kertaa! kirjoitti:
Kenttätykistö on täysin motorisoitu. Patteri häviää sillä kertaa asemista. Ei mene monta minuuttia, kun paikka on jo aivan autio. Asemaan ajon ja poistumisen harjoittelu on kaikkein tavanomaisinta koulutuksessa. Vauhti on melkoista, ajoneuvoilla ajetaan käytännössä niin nopeasti, kuin ne suinkin kulkevat maastossa.
Mitä syvemmällä tykit ovat, sitä hitaammin ne lähtevät.
Oletko ollut koskaan Nenosen tykistökilpailussa Rovajärvellä?Kerrotaanpa pari faktaa tykistöstä. Asemiinajo kestää n. puoli tuntia, jos miehistö on huippuunsa koulutettua. Ja sellaista miehistöähän et reserviläisporukasta löydä. Asemista lähtö kestää saman verran. Näiden toimenpiteiden aikana tulipatteri on siis käyttökelvoton. Tähän täytyy vielä lisätä siirtyminen. Jokainen asemienvaihto vie siis tunnin siirtyminen, jonka aikana tulipatteri ei voi tehdä tärkeintä tehtäväänsä, eli ampua. Tällä aikasijoituksella voidaan ansaita 8 minuuttia rauhallista aikaa, eli yksi tulitehtävä. Kuulaa tulee siis niskaan ennenkuin ollaan päästy edes liikkeelle. Ja sinä haluaisit aloittaa asemien vaihdon sellaisella hetkellä, kun asemiin ammutaan? Valintakysymys, minä en tekisi niin! Lisäksi on otettava huomioon se, että jos asemia vaihdetaan joka tulitehtävän jälkeen, on patterin henkilöstöstä suuri osa jatkuvasti tiedustelemassa ja valmistelemassa, joka tarkoittaa sitä, että asemista lähdetään huomattavasti pienemmällä miehityksellä kuin siellä iloisessa varusmiespalveluksessa. Esim. 122H63 miehistössä on tällöin populaa huonoimmillaan 1 3. Yksinkertaisesti sanottuna miehistö palaa loppuun.
Sinun ratkaisusi siis on, että tulipatteri on suurimman osan ajasta kykenemätön suorittamaan tehtäväänsä ja sen miehistö on väsymyksestä toimintakyvytöntä ja saa joka tapauksessa kuulaa niskaan. Minun ratkaisuni on tarttua siihen lapioon ja kaivinkoneeseen ja suojautua. Tykkimiehenä satun tietämään, että tykistön tuli on varsin tehotonta kaivautunutta vihollista vastaan.
Olen ollut Rovajärvellä. Minulla on sen jälkeen yli kuusikymmentä kertauspäivää kenttätykistössä ja olen useamman kerran antanut kertoa itselleni, että Rovajärven leirin aikana ajetaan viikossa asemiin yhtä monta kertaa kuin tosi tilanteessa monessa kuukaudessa (olettaen, että taisteluiden liikkuminen ei pakota siirtymään). Sinun olisi hyvä ymmärtää, että Rovajärven leiri ei ole sotatilanteen simulointia, vaan koulutustilaisuus, josta pyritään ottamaan kaikki irti toistojen avulla. Jos olet joskus ollut tulenjohtopaikalla loppuammunnan aikaan, tiedät miten helvetin huonosti se näytelmä vastaa todellista tilannetta sodassa!
Ota siis se siviilissä vuosikymmenen maannut 30 miehistä koostuva reserviläispatteri komentoosi ja kokeile miten kauan tuo jatkuva tuliasemaralli toimii. Hyvä jos tunnissa pääset asemista ja silloinkin se perunalastuilla itsensä elättänyt porukka yskii verta!
- Aikansa kutakin
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000024950332#22000000024950332
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?q=korjausmuunnin&sort=date
Tämäkö sinua riepoo noin lujasti?
Kirjoittanut: Asiaan perehtynyt taho 27.3.2007 klo 21.08
Nenosesta sanottua tämäkin!
Luekin tarkasti, koska tällaista näet aika harvoin!
Kerran aloitettiin puhumaan Nenosen tekemisistä niin kerrottakoon nyt, että Nenonen EI sitä korjausmuunninta itse keksinyt, eikä ehkä montaa muutakaan asiaa, mutta hän oli sellaisessa asemassa, jossa alaisten saavutuksia saattoi hyödyntää!
Evl. Matti Koskimaan mainiossa kirjassa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000 asia on kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37.
Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi,
luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!
Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.
Tämä LM toimi siihen aikaan Maaselän Esikunnan tykistöosastossa ja sen lisäksi ampumaopin opettajana Suvi-Kumsassa kaikilla kursseilla 1-6.
.
.
.
Jätän seuraavasta tekstistä pois muutamia kohtia niin, ettei sen kirjoittajaa voida tunnistaa:
... Lauri Meriluoto oli koulun opettajia aiheena tykistön sääpalvelu. Virka-asemansa puolesta hän joutui tekemisiin niin eversti Hongon kuin myös silloisen majuri Petäjän kanssa. Vuonna 1994 varmistui, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna. Sitä oli menestyksellisesti kokeiltu Tykistön Ampumakoulun harjoituspatteriston ammunnoissa.
Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..".
Todettakoon, että olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet?
On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia. Tykistö on yhteistoimintaa..
Ja sitten se Matti Alajoen episodi tuossa Nenosen elämänkertakirjassa, jossa silloisen tiedon valossa mennään metsään että roikaa:
Matti Alajoen kirja: Tykistönkenraali
Vilho Petter Nenonen, Otava 1975.
Seuraavassa sitaatti kirjasta:
" ...eversti Honko lienee saanut vaikutteita hänen valvonnassaan Suvi-Kumsassa toimineen Tykistön ampumakoulun erään opettajan asiaa
koskevista tutkimuksista. Nenosen mielestä käsitelty asia oli tärkeä ja käyttökelpoista ratkaisua vaativa. Eversti Hongon menetelmää hän piti kuitenkin monimutkaisena.
Päivän neuvottelujen jälkeen Nenonen vetäytyi omaan huoneeseensa ja ryhtyi itse kehittelemään ratkaisua..."
Ja Alajoki kirjoittaa jatkoa:
"...seuraavana aamuna Nenonen esitti oman ratkaisunsa..."
Alajoen mukaan siis korjausmuuntimen idea tuli Tykistön ampumakoulusta, mutta lopullisen menetelmän kehitti Nenonen.
Loppukommenttina sanoisin näin:
Honko yritti itsekin välistävetoa, mutta kun ei tajunnut koko korjausmuunnin hommaa, niin Nenonen haetutti keksinnön tehneen Petäjän haastateltavakseen ja omi tämän keksinnön omiin nimiinsä!- Näin se meni
Kuka ampui (laukaisi tykin) 1. suomalaisen tykinlaukauksen 1941 Hangon rintamalla Jatkosodan alussa?
Hämmästyin itsekin kun luin kirjasta.
Rolf Nevanlinna kertoo muistelmissaan MUISTELTUA olleensa asialla! Ei kuulemma tiedä mitä laukaus mahdollisesti aiheutti Hangon venäläisille asemille mutta sinne se meni. Se oli kuulemma Helsingin yliopiston rehtorina tunnetun RN aino suoranainen sotatoimi. Tarkentamalla tykistön ammusten lentoratalaskelmat hän kyllä oleellisesti vaikutti sotatoimiin lähes jokaisella ammutulla laukausella!
Nevanlinna Rolf Muisteltua, Otava, 1976, 244 s
Tämä mies, Rolf Nevanlinna, siis laski ja lasketti tykistön ampumataulukot uusiksi. Työtä tehtiin Talvisodasta alkaen, Nenosen ollessa Amerikassa ostoksilla koko Talvisodan ajan. Työtä jatkettiin Jatkosodan aikana. Valtavasta työstä annettiin kunniamitalinkin mutta kenraalia eivät sentään tehneet. Kun oli ollut puhetta sotilasarvosta ja kun RN tiesi jonkun tuttunsa saaneen suoraan majurin arvon, hän kysyttäessä ehdotti "joku kenraali kai" arvoa niin tulematta sellainen jäi. Siviiliasussa äijä erottuu sotapamppujen seassa kuin hukkakaura pellossa.
Rolf Nevanlinnan Muisteltua -kirjassa siitä on juttua useita sivuja!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000032405338#22000000032405338
- Roiskija
Olisivat viskanneet menemään paprut. Luuletko ettei vangit kuulusteluissa ole kertoneet niistä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Lindtman I vasemmistohallitus aloittaa viimein Suomen kuntoon laittamisen
Tässä nyt on 3 vuotta seurattu irvokasta kärsimysnäytelmää nimeltään "valtion budjetin tasapainotus by äärioikeisto", ja1492489Missä viipyy persujen lupaama euron bensa?
En edes muista milloin bensapumpussa olisi ollut ykkösellä alkava litrahinta. Missä siis viipyy persujen lupaama euron b1462352Kirje, PellePelottomalle.
Tärkeää olisi luoda ystävyys, että se, jota rakastaa, on samalla paras ystävä ja luotettavin, jolle voi ja uskaltaa luot97999- 64871
- 60753
Persut jakavat tekoälyllä tehtyjä kuvia maahanmuuttajista somessa
Eivät mainitse, että ovat tekoälyllä tehtyjä. Eivät näe asiassa mitään ongelmaa. Valehtelijapuolue taas vauhdissa. Unka273691Mistä löytyy naisseuraa sinkkumiehelle?
Kertokaapas kokeneemmat mistä löytyis naisseuraa sinkulle. Ihan ois eukko nyt tosissaan hakusessa. Tanssipaikat kun on a18677Voi teitä naisia
Suudeltiin ja nukuttiin toisissamme kiinni mutta pillua ei tullu, ei edes aamulla. t.38vmies85670Martinan hevoset.
Tämä todella kaunis ja ketterä harmaa hevonen jolla monet kilpailut voitetaan ei ole Martinan.Tytär ratsastaa sillä tait202648Hyvä meininki
TTP:ssa väkeä tosi runsaasti paikalla. Hyvää ruokaa jälleen ja munkit ja sima erinomaista. Kiitos yrittäjälle! Hieno Vap21637