Kuoritaampa yksi atomi ja katsotaan kuinka paljon siinä voi olla teoreettisesti energiaa.
mennään sinne atomin ytimeen, jossa on erillisiä energiakeskittymiä ja otetaan yksi.
Kun emme tiedä miten tiheästi energia atomien ytimissä on, niin voimme arvailla energian tiheyden kasvavan nelinkertaiseksi, aina kun menemme kyseisen energiakeskittymän "pinnalta" kohti keskittymän keskustaa puoleen väliin.
Jos menemme tästä kohdasta kohti keskustaa puoleen väliin ja energian tiheys kasvaa edelleen nelinkertaiseksi, niin silloin meillä on tietyn kokoisella alueella tilassa 16 kertaa enemmän energiaa kuin kyseisen keskittymän "pinnalla" on energiaa saman kokoisella alueella tilassa joka ei laajene tai kaareudu. Voimme jakaa matkan kohti keskustaa äärettömän monta kertaa puoliksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että voimme kuoria atomin ytimestä kerros kerrokselta saman verran energiaa äärettömän monta kertaa ja saamme aina saman verran energiaa pois tästä runsaudensarvesta.
Eli yksi kerros energiaa, niin että "pinnalta" kohti keskustaa puoleen väliin uusi "pinta" ja siitä ulospäin kaikki energia pois jne.
Atomin ytimet eivät tietysti ole tällaisia energiakeskittymiä, vaan ne koostuvat erillisistä kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä, jotka kooostuvat erillisistä kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä jne.
Onesimple
:);):)
mennään sinne atomin ytimeen, jossa on erillisiä energiakeskittymiä ja otetaan yksi.
Kun emme tiedä miten tiheästi energia atomien ytimissä on, niin voimme arvailla energian tiheyden kasvavan nelinkertaiseksi, aina kun menemme kyseisen energiakeskittymän "pinnalta" kohti keskittymän keskustaa puoleen väliin.
Jos menemme tästä kohdasta kohti keskustaa puoleen väliin ja energian tiheys kasvaa edelleen nelinkertaiseksi, niin silloin meillä on tietyn kokoisella alueella tilassa 16 kertaa enemmän energiaa kuin kyseisen keskittymän "pinnalla" on energiaa saman kokoisella alueella tilassa joka ei laajene tai kaareudu. Voimme jakaa matkan kohti keskustaa äärettömän monta kertaa puoliksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että voimme kuoria atomin ytimestä kerros kerrokselta saman verran energiaa äärettömän monta kertaa ja saamme aina saman verran energiaa pois tästä runsaudensarvesta.
Eli yksi kerros energiaa, niin että "pinnalta" kohti keskustaa puoleen väliin uusi "pinta" ja siitä ulospäin kaikki energia pois jne.
Atomin ytimet eivät tietysti ole tällaisia energiakeskittymiä, vaan ne koostuvat erillisistä kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä, jotka kooostuvat erillisistä kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä jne.
Onesimple
:);):)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Fäsöneiting.
Onko materia energiaa, vai onko materia vastusta energialle joka materiassa vaikuttaa.
Onko energia liikettä, jota materia estää tai sitoo paikalleen materiaksi tai materiaan?
Kaikki mikä on, on energiaa.
Energiaa joka avautuu eli laajenee eli räjähtää tilassa joka ei laajene tai kaareudu.
Komeetta saa itsensä ja maapallon räjähtämään normaalia nopeammin/voimakkaammin auki vähemmän tiheäksi energiaksi.
Maapallon ja komeetta toki laajenevat eli räjähtävät jo ennen törmäystään, mutta törmäys nopeuttaa laajenemista.
Me siis itse koostumme kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä jotka siis ovat energiaa, joka on kaikissa energiakeskittymissä yhtä ja samaa energiaa.
Ei materia ole jotakin eri asiaa kuin energia.
Miten sitä yhtä ja samaa joka on, voi paremmin kuvailla?
kaikki mikä on, on energiaa joka on tilassa joka ei laajene tai kaareudu.
Onesimple
:);):)
Niin, meinasin vaan että, kun energia on liikettä ja materia stabiilia--> energiaa ikään kuin 'sitovaa', niin tästä vaan mietin että energia on jotain liikettä ja vastus, eli materia toista?
Jos energia jonka esimerkiksi pieni kiven-murikka sisältää sitoutuneena tuohon kivi-materiaan saataisiin siitä 'irti', olisi sen energia määrä aivan tajuton, kuka osaa kertoa tarkemmin kuinka ja paljon?
mitähän kaikkee ihmeellistä sieltäkin löytyisi. Mietin sitä.
Osaatko vieläkään määritellä tätä simsalabim energiaasi? Jos et edelleenkään pysty antamaan yksiselitteisestä määrittelyä "energialle" "teoriassassi", on tällaiset pähkäilyt merkityksettömiä.
Päättelyssäsi on virhe. Otetaan lyhyt analogia: Jänis ja kilpikonna juoksevat kilpaa. Kilpikonnalle annetaan kymmenen metrin etumatka lähdössä. Jänis juoksee kymmenen kertaa niin nopeasti kuin kilpikonna. Mitataan aika kuinka kauan jäniksellä kestää saavuttaa puolet kilpikonnan etumatkasta. Pistetään tulos muistiin ja mitataan taas aika etumatkan puolittamiseen. Näin jatketaan kunnes jänis on saavuttanut kilpikonnan, mitä ei tietenkään ikinä tapahdu, koska välimatka aina vain puolittuu. Savolaisella logiikalla jäniksellä kestää ääretön aika saavuttaa kilpikonna; aivan kuten atomissakin on ääretön määrä energiaa...
Tuli juuri sama teksti mieleen kun tota alkuperäistä luin :)
Lopulta jänis saavuttaa ja ohittaa.
Lopulta kaikki energia on avautunut tasaisesti saman tiheyden omaavaksi energiaksi tilassa joka ei laajene tai kaareudu.
Silloin meilläon tyhjyys jossa ei voi havaita mitään, eikäole mitään millä havaita mitään.
Tähänhän se entropia johtaa.
Onesimple
:);):)
Näinhän se menee. Kehityksellä on alku, loppu ja suunta alusta kohti loppua. Päinvastoin kuin evoluutioteorian opetus, että kehityksellä ei ole suuntaa.
Evoluutioteoria ei millään tavalla opeta että kehityksellä ei olisi suuntaa. Evoluutioteorian mukaan kehitys menee jatkuvasti siihen suuntaan joka on tehokkain selviämisen ja lisääntymisen suhteen.
Muistakaa nyt vielä sanoa että evoluutio perustuu sattumaan.