Paahtopaisti

ja miten se tehdään

Paahtopaisti on aika yksinkertainen kokoliharuoka, tämä ohje on vuodelta 1914 ja keittokirjan on kirjoittanut Hanna-Helena Kunnas. Eli aika vanha ohje mutta silti hakkaa mennen tullen tulokkaat.

Otetaan 3 kg naudan selkäkuvetta, 2 ruokalusikallista suolaa, 1/3 teelusikallista hienonnettua valkopippuria, 2 sipulia, 3-4 ruokalusikallista voita, 1 ruokalusikallinen vehnäjauhoja (kastikkeeseen) ja tarpeen mukaan kiehuvaa vettä. Palanen piparjuurta.

Tekovaihe: Liha pyyhitään kuumaan veteen kastetulla lihapyyhkeellä tai voipaperilla ja nuijitaan hyvin, minkä jälkeen suola ja pippuri hierotaan lihaan. Reunallisessa uunipannussa (tai isossa paistinpannussa) sulatetaan osa voista ja liha pannaan siihen. Jäännösvoi paloitellaan pieniksi murusiksi ja pannaan sinne tänne paistille. Sipulit kuoritaan, kiehautetaan vedessä ja pannaan kokonaisina lihan vierelle pannuun.
Uuni kuumennetaan tavallista kuumemmaksi. Paisti pannaan uuniin ja annetaan sen hyvästi ruskettua. Ruskea paisti käännetään toisin puolin, jonka taas vuorostaan annetaan ruskettua. Kiehuvaa vettä kaadetaan tuon tuostakin pannuun sen verran, ettei voi pala.
Paistia paistetaan noin 2 1/2 tuntia, jolla ajalla sitä useasti valellaan pannussa olevalla ruskealla voilla.
Paisti nostetaan sitten lämpimälle vadille, jossa se leikataan, palaset asetetaan sievästi paikoilleen ja raastimella hienonnettua piparjuurta ripoitetaan paistille.

Kastike: Lusikallinen jauhoja pannaan pannussa olevaan ruskeaan voihin ja jauhohiukkasten paistuttua siinä vaaleanruskeiksi kaadetaan pannuun 2 kahvikupillista kiehuvaa vettä. Kiehuttuaan vähän aikaa maustetaan kastike lisää suolalla, jos maku vaatii, ja kaadetaan sitten siivilän läpi kastikekuppiin.

Paahtopaistin ohessa syödään kuorittuina keitetyitä perunoita ja punajuurisalaattia.

Paahtopaistiksi ei pitäisi koskaan käyttää aivan tuoretta, äsken teurastetun eläimen lihaa. Siitä ei paisti tule mureata! Hyvää paahtopaistia saadaan useita vuorokausia seisoneesta, kernaammin riipuksissa olleesta lihasta.

Tein tämän paistin tänään ja se ei ole mitään pikaseen hätäiseen valmistuvaa. Paistinkääntö ja valelu ja aah! se tuoksu mitä uunista tulee on jo nautinto.
Joskus kun tein tätä ensimmäistä kertaa, ruskistin lihan pannulla ja niinhän ei kuulu tehdä, paisti paahtuu uunissa tavallista kuumemmassa (ehkä n.250-270 astetta).
Kyllä sitä sata vuotta sitten osattiin tehdä tosi hyvää ruokaa, ei ollut chilipippuria ja muita sörsseleitä tukahduttamassa makuaisteja.

Vanhat ruokalajit kunniaan. Onnekseni sain periä mummoltani tuon keittokirjan, siellä on tosi aarteita ja ihanasti kerrottuina, vieläpä.

19

2728

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vanha kokki

      Vanhassa vara parempi, sanotaan. Muinoin ns.pitokokit olivat hyvin arvostettuja ja usein hyvin arvonsa tuntevia henkilöitä. Mutta he totisesti osasivat ammattinsa, samoin kuin keittiöalan tosiammattilaiset. Tuossa ohjeessa vuodelta 1914 mainitaan lihan riiputtaminen. Nykyään ei ole oikein mahdollistakaan saada riiputtamatonta lihaa. Kirjoittaja on oivaltanut sen oleellisen seikan, että hurja maustaminen hävittää hienon raaka-aineen maun, joten se on tarpeetonta. Yleensäkin maustamisen tarkoitus on korostaa vain valmistettavan ruoka-aineen ominaismakua. Toisin ovat etelän maiden ja muiden meille eksoottisten maiden ruokien kanssa. Heillä on usein ollut entisaikaan ongelmia tuoreuden, eli säilyvyyden kanssa, joten mausteilla on saatu piilotettua jo hieman pilaantuuneenkin tarvikkeen maku. Toinen merkittävä seikka on mausteiden helppo ja runsas saatavuus, meille ne ovat lähes kaikki tuontitavaraa ja olleet vasta viimeaikoina kaiken kansan ostettavissa. Kokeile niitä vanhoja ohjeita, tulet iloisesti yllättymään kuinka hyviä ja usein varsin yksinkertaisia olivat entisajan ruoat, joita nykyihmiset halveksivat, mässyttäessään mitäänsanomattomia pizzoja napaansa.

    • olikin

      kunnon ruokaa ja saatiin kunnon maut esille, kun ruoka tehtiin valurauta-astioissa ja haudutettiin puu-uunissa.
      valitettavasti sähköuuni ei aja samaa asiaa eivätkä teflon astiat. vai mitä mieltä olette?

      • kj.mattila

        tule samanlaista sähköuunissa kuin maalla leivinuunissa, jossa ensin poltetaan puut, sitten paistetaan leivät ja jälkilämpöön karjalanpaisti muhimaan valurautapadassa.

      • vanha kokki
        kj.mattila kirjoitti:

        tule samanlaista sähköuunissa kuin maalla leivinuunissa, jossa ensin poltetaan puut, sitten paistetaan leivät ja jälkilämpöön karjalanpaisti muhimaan valurautapadassa.

        on punasavinen "potti" tai vuoka. Toin muuttaessani Espanjasta takaisin Suomeen, useita erikokoisia sisäpuoleltaan lasitettuja vuokia ja ruukkuja. Koska käytössäni on vanhan ajan leivinuuni, saan syntymään miltei autenttisia Karjalaisruokia. Karjalaisetkin käyttivät paljolti saviastioita, ainakin muinoin.
        Toki valurautapata on myös erinomainen astia, uuniruokien lisäksihän sitä voidaan käyttää myös avotulella (esimerkiksi rantakala), siihen eivät saviastiat oikein sovellu.
        Saviastioiden kotimaiset versiot ovat vain hirvittävän hintaisia, mikä lienee syy. Siinäpä olisi jollekulle innostuneelle tuonti-ideaa, saattaisi löytyä kysyntää kohtuuhinnoilla.

      • Mössääjä
        vanha kokki kirjoitti:

        on punasavinen "potti" tai vuoka. Toin muuttaessani Espanjasta takaisin Suomeen, useita erikokoisia sisäpuoleltaan lasitettuja vuokia ja ruukkuja. Koska käytössäni on vanhan ajan leivinuuni, saan syntymään miltei autenttisia Karjalaisruokia. Karjalaisetkin käyttivät paljolti saviastioita, ainakin muinoin.
        Toki valurautapata on myös erinomainen astia, uuniruokien lisäksihän sitä voidaan käyttää myös avotulella (esimerkiksi rantakala), siihen eivät saviastiat oikein sovellu.
        Saviastioiden kotimaiset versiot ovat vain hirvittävän hintaisia, mikä lienee syy. Siinäpä olisi jollekulle innostuneelle tuonti-ideaa, saattaisi löytyä kysyntää kohtuuhinnoilla.

        Ainakin näitä kahta savipatamerkkiä on näkynyt myynnissä Suomen kaupoissa:
        http://images.google.com/images?q=Schlemmertopf
        http://images.google.com/images?q=Römertopf

        Hinnoista en osaa niin sanoa, kun oman savipadan hankinnasta on jo aikaa. Hyvin tuntuu mokoma kestävänkin, vaikka on ollut ahkerassa käytössä!

        Suosittelen.

      • epäonnistua
      • ...
        epäonnistua kirjoitti:

        http://images.google.com/images?q=Römertopf

        Ei vain suostu muodostumaan toimivaksi linkiksi! Jos joku haluaa noita kuvia katsella, niin poimikoon osoitteen selaimen osoitesiville copypastaamalla.

      • tuo römertopf
        ... kirjoitti:

        Ei vain suostu muodostumaan toimivaksi linkiksi! Jos joku haluaa noita kuvia katsella, niin poimikoon osoitteen selaimen osoitesiville copypastaamalla.

        mutta kun mokoma hajosi muutossa ja uusia jaa onko missään. Ehkä kirppikseltä voisi löytyä. Se pata piti ensin kastella vedessä märäksi ja sitten vasta täytteinensä uuniin. Hyvää ruokaa siinä tuli.

    • ...................

      Kuulostaisi näin nykyihmisen korvaan entrecolta tai ulkofileeltä, vai kenties lavalta? Itse olen tottunut käyttämään paahtopaistissa mustapippuria, jota pidän parempana ko. tapauksessa kuin valkopippuria. Yleensä ruskistan paistin joka puolelta ja hieron reilusti suolaa ja rouhittua mustapippuria pintaan ja ei kun uuniin miedohkolle (n. 100 - 125 astetta) lämmölle.

      • aloittaja

        se selkäkuve minullekin oli, mutta oletin että ei ehkä ihan niskaosaa vaan siitä takapäähän päin.

        Kaupassa ostin naturel-paahtopaistia paketissa, siinä oli muutama jänne, siis ei ole varsinaista paistikohtaa. Aika harvoin on nykyään marketissa edes myynnissä, niinpä ostin n. yli kilon kokoisen palan. Nuijin sitä sitten litteäksi ohjeen mukaan ja mausteet pintaan. Sulatin voin ja laitoin lihan ruskistamatta rautapannulle, kääntelin ja valelin kiehuvalla vedellä, sipulit suli siihen kastikevoihin. Tuli kyllä hyvää tälläkin kertaa.
        Ruhon osien nimitykset on muuttuneet ajan mittaan.
        Tuossa keittokirjassa mainitaan usein: munuaispaistia tai sisäreittä, sitä sitten koitan tulkita. Esim. Wieninleikkeet- luutonta vasikanlihaa (munuaispaistia tai sisäreittä), onkohan kyseessä sisäfilee. Aika hauskaa sinänsä.

      • Kummastelija
        aloittaja kirjoitti:

        se selkäkuve minullekin oli, mutta oletin että ei ehkä ihan niskaosaa vaan siitä takapäähän päin.

        Kaupassa ostin naturel-paahtopaistia paketissa, siinä oli muutama jänne, siis ei ole varsinaista paistikohtaa. Aika harvoin on nykyään marketissa edes myynnissä, niinpä ostin n. yli kilon kokoisen palan. Nuijin sitä sitten litteäksi ohjeen mukaan ja mausteet pintaan. Sulatin voin ja laitoin lihan ruskistamatta rautapannulle, kääntelin ja valelin kiehuvalla vedellä, sipulit suli siihen kastikevoihin. Tuli kyllä hyvää tälläkin kertaa.
        Ruhon osien nimitykset on muuttuneet ajan mittaan.
        Tuossa keittokirjassa mainitaan usein: munuaispaistia tai sisäreittä, sitä sitten koitan tulkita. Esim. Wieninleikkeet- luutonta vasikanlihaa (munuaispaistia tai sisäreittä), onkohan kyseessä sisäfilee. Aika hauskaa sinänsä.

        Sisäpaistilta jos täytyisi veikata tuo munuiaspaisti kyllä kuulostaa aika mystiseltä. Munuaisethan kyllä sijaitsevat selkäpuolella alhaalla, joten voisi munuaispaisti olla jopa sisäfilettä.

      • vanha kokki
        aloittaja kirjoitti:

        se selkäkuve minullekin oli, mutta oletin että ei ehkä ihan niskaosaa vaan siitä takapäähän päin.

        Kaupassa ostin naturel-paahtopaistia paketissa, siinä oli muutama jänne, siis ei ole varsinaista paistikohtaa. Aika harvoin on nykyään marketissa edes myynnissä, niinpä ostin n. yli kilon kokoisen palan. Nuijin sitä sitten litteäksi ohjeen mukaan ja mausteet pintaan. Sulatin voin ja laitoin lihan ruskistamatta rautapannulle, kääntelin ja valelin kiehuvalla vedellä, sipulit suli siihen kastikevoihin. Tuli kyllä hyvää tälläkin kertaa.
        Ruhon osien nimitykset on muuttuneet ajan mittaan.
        Tuossa keittokirjassa mainitaan usein: munuaispaistia tai sisäreittä, sitä sitten koitan tulkita. Esim. Wieninleikkeet- luutonta vasikanlihaa (munuaispaistia tai sisäreittä), onkohan kyseessä sisäfilee. Aika hauskaa sinänsä.

        Wieninleike valmistetaan, voimme päätyä vasikan sisäpaistiin.

      • Wiener Schnitzel
      • Franz Josef
    • vemp

      Ei kerro tuo ohje paljoakaan uunin eikä paistin lämpötiloista. Kuitenkin paahtopaistin pitäisi olla kosteaa ja sisältä roseeta. Uuni 125 astetta ja paisti uunissa siihen asti kun mittari näyttää 65 astetta. Paisiti ulos ja folion sisälle, varmemmaksi vakuudeksi vielä sanomalehtiä ympärille ja parin tunnin odotus niin mehut pysyvät sisällä ja mureata tulee. Tässä versiossa on kyllä syytä paistaa pinnat nopeasti kiinni paistinpannussa ennen uunia. Pintaan suolaa ja pippuria - ei muuta.

      Olettekos kokeilleet ranskalaista narupaistia, missä naudanpaistipala kypsennetään nopeasti narun nokassa keikkuen makuliemessä? Lopputulos jos vieläkin parempi.

      • aloittaja

        tuo ohje on kirjoitettu (v. 1914 tai ehkä sitä ennen), niin ei ollut lämpömittareita, ohjeessa sanottiin tavallista kuumemmaksi. Minä tulkitsin että n. 200-225 astetta on tavallista kuumempi, sitten kyllä alensin hieman lämpöä kun oli ruskistunut molemmat puolet ja valelin ja valein. Jäähtyihän se vanhanaikainen puulämmitteinen uunikin pikkuhiljaa.

        Enkä mitenkään arvostele nykyisiä tapoja, tahdoin vain kertoa miten ennen tehtiin, eikä ollut tarkoitus mitenkään aliarvioida nykypäivän mestarien taitoja. Tahdon kumminkin vaalia vanhoja reseptejä ja kuinka maukkaita ne onkaan kunhan ensin kokeilee. Ilman tuhannen turkinpippuria. Kaikki nykyruoka on jo niin äklömaustettua, että ihan etoo.

      • vemp

        Sovitaan, että kunnioitetaan perinteitä ja vanhoja reseptejä. Ja onhan Englannissakin vanha kunnon Roastbeef ja Yorkshirepudding, missä paistonesteen annetaan uunissa tippua alla olevan vanukkaan päälle ja maustaa muuten melko mauttoman mätön. Tosin sielläkin jätetään roastbeef vähän sisältä roseeksi eikä sitä juurikaan valella millään niin kuin sinun reseptisi edellyttää. Yleensä se onkin vähintään kuivahkoa.

      • kaikissa
        vemp kirjoitti:

        Sovitaan, että kunnioitetaan perinteitä ja vanhoja reseptejä. Ja onhan Englannissakin vanha kunnon Roastbeef ja Yorkshirepudding, missä paistonesteen annetaan uunissa tippua alla olevan vanukkaan päälle ja maustaa muuten melko mauttoman mätön. Tosin sielläkin jätetään roastbeef vähän sisältä roseeksi eikä sitä juurikaan valella millään niin kuin sinun reseptisi edellyttää. Yleensä se onkin vähintään kuivahkoa.

        pitemmän ruokakulttuurin maissa naudan- ja lampaanliha jätetään AINA sisältä vähintään roseeksi mutta mieluummin puolikypsäksi, ja monet haluavat jopa puoli"raa'aksi". Läpikypsäksi EI PAISTETA KOSKAAN. Se on hyvän lihan TÄYDELLISTÄ PILAAMISTA! Esim. Ranskassa saattaa tarjoilija vastata (ulkomaisen/pohjoismaisen/SUOMALAISEN) asiakkaan pyyntöön "läpikypsästä" naudanpihvistä, että "sellaista meillä ei valitettavasti ole ruokalistalla"...
        Läpikypsän naudan- ja lampaan- mutta myös mm. ankan- ja joidenkin muiden (riista)lintujen "läpikypsyysvaatimus" on merkki kehittymättömästä ruokakulttuurista ja "pula-aikatottumuksista", jolloin oli pakko varmistua, että "sodanaikainen pulu, varis- tai hevosenliha" oli varmasti läpikypsää...
        Näin epätasararvoinen se maailma on...
        No, Suomessa on varmaan paljon muita hyviä puolia, joita muualla ei ole...?

      • vemp
        vemp kirjoitti:

        Sovitaan, että kunnioitetaan perinteitä ja vanhoja reseptejä. Ja onhan Englannissakin vanha kunnon Roastbeef ja Yorkshirepudding, missä paistonesteen annetaan uunissa tippua alla olevan vanukkaan päälle ja maustaa muuten melko mauttoman mätön. Tosin sielläkin jätetään roastbeef vähän sisältä roseeksi eikä sitä juurikaan valella millään niin kuin sinun reseptisi edellyttää. Yleensä se onkin vähintään kuivahkoa.

        Ja vaikka kyse onkin kultturellisista ja tapaeroista eri maiden välillä, niin minulla sanoo ihan yksinkertaisesti tämä turpavärkki, että kostea, vain pinnalta ruskistunut liha on paremman makuista kuin läpikypsä. Erityisen tarkka asia tämä on todellakin monien linturuokien kohdalla - ankka, hanhi ja jopa kana. Läpikypsästä lihasta on maku mennyt jonnekin rasvan mukana ja jäljellä on vain suola ja mausteet - jos niitä on käytetty.

        Kuitenkin - makuasia, josta ei liikaa kannata kiistellä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jos yhdistät nimikirjaimet

      Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne
      Ikävä
      108
      6937

    2. Oletko katkera kun

      Et saanut kaivattuasi
      Ikävä
      95
      4441

    3. Mies vinkkinä sulle

      Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista
      Ikävä
      49
      3885

    4. Paljon niitä puheita

      susta liikkuu. 🤮
      Tunteet
      51
      3538

    5. Kyllä se taitaa olla nyt näin

      Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee
      Ikävä
      48
      3522

    6. Mitä haluat sanoa tällä hetkellä

      Hänelle 🫶 ⬇️
      Ikävä
      190
      3479

    7. Odotan että sanot

      Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san
      Ikävä
      24
      2979

    8. Nainen vinkkinä sulle!

      Jos laitat selvän tunnisteen niin kutsun sinut n*ssittavaksi.
      Tunteet
      67
      2684

    9. Vietetään yö yhdessä

      Rakastellaan koko yö
      Ikävä
      48
      2532

    10. Hei seksikäs

      Upottava katse sinulla ja tiedät sen.
      Ikävä
      13
      1924
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt