Mikä ero on ruotsin ja suomenruotsin ä-kirjaimen ääntämisellä? Jos suomenruotsissa ä=e, niin miksi suomenruotsin ä:tä ei korvata e:llä? Ruotsissa myöskin e ääntynee ä:nä m- ja n-äänteitten edellä?
Ruotsin Ä
utelias
44173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ääntäminen ja ortografia (oikeinkirjoitus) ovat kaksi eri asiaa. Ortografia säilyy kauan samanlaisena kirjoitetttujen tekstien ansiosta, mutta ääntämys muuttuu jatkuvasti.
Siinä yksi syy.
Toinen syy on tietenkin se, että on edullista säilyttää samanlainen ortografia Suomen ja Ruotsin ruotsin välillä.
Nämä ovat tietenkin vain omia käsityksiäni. Tuohon kysymykseen osaisi paremmin vastata Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/
Ruotsissa on menty siihen suuntaan että sanat lausutaan kuten ne kirjoitetaan. Esim. jag on satoja vuosia lausuttu "ja", mutta nykyään kuulee usein loppu-g.
Suomenruotsin ääntäminen on vanhanaikaisempaa. Suomenruotsissa kaikki ä:t ei lausuta e:nä, vaan on olemassa sääntöja. Tietyt e:t lausutaan ä:nä. Esim. berättar -> "berettar", heter -> "hetär". En tiedä säännöt, mutta ne jotenkin liittyvät seuravaan kirjaimeen.
Mitä olen ruotsia kuunnellut, niin minusta kuulostaa siltä, että ä äännetään ä:nä varsinkin jos se on sanan alussa tai ääntyessään pitkänä. Jos kerran suomenruotsissa ä=e useimmiten, ja ortografia on vanhaa, niin mikä ero on alunperin ollut ä:llä ja e:llä? Ä olisi tällöin ihan turha kirjain. Sen olen huomannut, että e ja ä ääntyvät suomenruotsissa ä:nä, jos seuraa samaan tavuun kuuluva r.
Tämä on monimutkainen juttu ja näyttää siltä että e/ä-lausuminen vaihtelee suuresti eri murteissa myös Ruotsissa. Tein vähän tutkimista koska haluan itse tietää milloin käytetään mikäkin muoto ja löysin netistä näitä: