Tunnen lapseni

lapseni käy luonamme, kylmä tuulahdus
kukan tuoksuja, koputuksia...
Jätän kertomatta.Täysjärkisenä ei pidettäisi,
mutta niin se on, tämä on niin vaikea
kokemus, kun lapsensa menettää.
Aistin lapseni, ehkä joku muukin kokee saman
kuin minäkin.Miksi? kirjoitan tänne? en valittaakseni, vain siksi että muutkin voisivat sanoa, mitä heillä on sanottavanaan..
Täällä joskus on
, joku sanoo miksi täällä valitetaan???
siksi, koska se on niin hyvä purkautumiskeino,
niinkuin minullekin. Siis älkää valittako
te, jotka ette ole kokeneet samaa kohtaloa!
Niin tunnen lapseni, vaikka hän on kaukana
jossakin.
41207
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

minun menetykseni on toisenlainen mutta uskon sinua.Ei niistä voikaan puhua missään, täälläkin on paljon väkeä, jotka eivät tiedä noista asioista mitään,kun eivät koe, eivät usko.Tiedän kyllä, että eräät vainajat tekevät kaikkensa saadakseen tänne yhteyden ja kuten hyvin tiedät, saavatkin.Kokemusta on.

Äänestä
  • ei koskaan ole samanlaista.
    Kuitenkin on samanlaisia kokemuksia.
    Kaikki me koemme jotain, mutta kaikki
    eivät uskalla sanoa, sitä mitä ovat
    kokeneet.Tunne, joka säilyy.

    Äänestä

vierelläni, mutta näin hänet eräänä yönä. Menetin hänet 1,5kk sitten, ja oli niin ihanaa nähdä hänet!!

Äänestä

Tunsin poikani läsnäolon silloin, kun kävin häntä kappelissa katsomassa ennen hautajaisia. Istuin illalla tietokoneen ääressä yksin ja minun valtasi tunne, sitä on vaikea kuvata, tunsin vain, että poikani on siinä vierelläni.

Sen jälkeen olen välillä poikani huoneessa käydessäni haistanut hänen tuoksunsa. Välillä vieläkin oudoissa paikoissa ja tilanteissa haistan hänen tuoksunsa.

Usein istuessani yksin, miettiessäni ja surressani minut valtaa edelleen tunne, että poikani on lähelläni. On niin suunnaton ikävä poikaani.

Unissa en ole vielä tavannut poikaani läheltä. Onko suruni käsittely vielä niin kesken? Veljeni oli nähnyt unta pojastani ja sanoi, että poikani oli kertonut unessa veljelleni, että hänen on hyvä olla. Se lohdutti minua.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ja tunnen vieläkin, kun kirjoitti:

lapseni käy luonamme, kylmä tuulahdus
kukan tuoksuja, koputuksia...
Jätän kertomatta.Täysjärkisenä ei pidettäisi,
mutta niin se on, tämä on niin vaikea
kokemus, kun lapsensa menettää.
Aistin lapseni, ehkä joku muukin kokee saman
kuin minäkin.Miksi? kirjoitan tänne? en valittaakseni, vain siksi että muutkin voisivat sanoa, mitä heillä on sanottavanaan..
Täällä joskus on
, joku sanoo miksi täällä valitetaan???
siksi, koska se on niin hyvä purkautumiskeino,
niinkuin minullekin. Siis älkää valittako
te, jotka ette ole kokeneet samaa kohtaloa!
Niin tunnen lapseni, vaikka hän on kaukana
jossakin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu