Naiskoulutuksen vastustajat pitivät aluksi
pääargumenttinaan sitä, että naiset eivät
fyysisiltä ominaisuuksiltaan sovi lääkäreiksi,
työ on liian raskasta. Kuukautisten aikana
he eivät pysty tekemään lainkaan työtä,
koska ”se aika kuukaudesta” invalidisoi
naisen.
Myös naisten henkisiä ominaisuuksia epäiltiin. Joidenkin vastustajien mielestä
naiset ovat yksinkertaisesti tyhmiä, he eivät
pysty omaksumaan kaikkea sitä tietoa,
mitä lääkärillä täytyy olla. Tai he eivät pysty
soveltamaan tietoa eivätkä tekemään nopeita
elämää ja kuolemaa koskevia päätöksiä.
Emotionaalisesti naisia pidettiin liian
herkkinä lääkärin vaativaan tehtävään. Veren
ja suolenpätkien näkeminen saa heidät
suunniltaan, uskottiin.
Myös naiseuteen vedottiin. Lääkäriksi
havittelevia naisia peloteltiin naiseuden
menettämisellä, jos he istuvat miesopiskelijoiden
kanssa samalla luennolla kuuntelemassa
vaikkapa esitystä sukupuolielimistä.
Ja kukapa mies sellaista naista enää
vaimokseen haluaisi! Lääketieteen opiskelu
tekisi naisista neutreja, ja ainahan voitiin
kouluttaa lisää miehiä lääkäreiksi. Naisilla
ei vastustajien mielestä yksinkertaisesti
ollut käyttöä."
Eräissä Euroopan yliopistoissa naiset
opiskelivat erivapauden turvin tai saivat
opinto-oikeuden, kun kukaan ei hoksannut,
että yliopiston statuutit eivät tätä nimenomaisesti
kiellä. Suomessa Keisarillisen
Aleksanterin Akatemian konsistori ja
professorikunta olivat naisopiskelun puolella,
opinto-oikeutta naisille ei kuitenkaan
saatu, sillä keisari piti itsepintaisesti
kiinni erivapaussysteemistä. Virallisen
opinto-oikeuden naiset saivat Suomessa
1901.
pääargumenttinaan sitä, että naiset eivät
fyysisiltä ominaisuuksiltaan sovi lääkäreiksi,
työ on liian raskasta. Kuukautisten aikana
he eivät pysty tekemään lainkaan työtä,
koska ”se aika kuukaudesta” invalidisoi
naisen.
Myös naisten henkisiä ominaisuuksia epäiltiin. Joidenkin vastustajien mielestä
naiset ovat yksinkertaisesti tyhmiä, he eivät
pysty omaksumaan kaikkea sitä tietoa,
mitä lääkärillä täytyy olla. Tai he eivät pysty
soveltamaan tietoa eivätkä tekemään nopeita
elämää ja kuolemaa koskevia päätöksiä.
Emotionaalisesti naisia pidettiin liian
herkkinä lääkärin vaativaan tehtävään. Veren
ja suolenpätkien näkeminen saa heidät
suunniltaan, uskottiin.
Myös naiseuteen vedottiin. Lääkäriksi
havittelevia naisia peloteltiin naiseuden
menettämisellä, jos he istuvat miesopiskelijoiden
kanssa samalla luennolla kuuntelemassa
vaikkapa esitystä sukupuolielimistä.
Ja kukapa mies sellaista naista enää
vaimokseen haluaisi! Lääketieteen opiskelu
tekisi naisista neutreja, ja ainahan voitiin
kouluttaa lisää miehiä lääkäreiksi. Naisilla
ei vastustajien mielestä yksinkertaisesti
ollut käyttöä."
Eräissä Euroopan yliopistoissa naiset
opiskelivat erivapauden turvin tai saivat
opinto-oikeuden, kun kukaan ei hoksannut,
että yliopiston statuutit eivät tätä nimenomaisesti
kiellä. Suomessa Keisarillisen
Aleksanterin Akatemian konsistori ja
professorikunta olivat naisopiskelun puolella,
opinto-oikeutta naisille ei kuitenkaan
saatu, sillä keisari piti itsepintaisesti
kiinni erivapaussysteemistä. Virallisen
opinto-oikeuden naiset saivat Suomessa
1901.
Vastaukset 11
Vanhimmat
On se ollut hirveetä! Siis ihan mahotonta! Törkeetä miten naista on syrjitty, sorrettu ja halvennettu. Vasta 1500-luvulla kirkolliskokous tunnusti, että naisella on sielu. Se tunnustus myöhästyi ja pahasti myöhästyikin. Ja vasta sata vuotta sitten naiset saivat Suomessa äänioikeuden. Se oikeus myöhästyi ja pahasti myöhästyikin.
Ja koska naista on näin syrjitty, sorrettu ja halvennettu, ei lieventäväksi asianhaaraksi riitä, että nyky-naista ei syrjitä, sorreta eikä halvenneta. Miehet, nuo sioista sioimmat, joutuvat sovittamaan esi-isiensä syntejä täältä ikuisuuteen.
Kyllä jämpti on näin!
....
Öh... oikolukuvaiheessa heräsi kysymys, voiko sika-sanaa taivuttaa vertailuasteissa kuten adjektiiveja. Onko siis oikein sanoa 'sika-siampi-sioin'? Vai pitääkö muotoilla 'sika-poika-mies'?
mitään yhteneväisyyksiä tällä palstalla ja noilla sadan vuoden takaisilla asenteilla?
Hm - saattaahan sitä yhtäläisyyttä olla. Mutta eihän tällä palstalla maailmaa muuteta. Tämä on verrattavissa laskuhumalaiseen keskusteluun, jossa nyyhkytetään sotkuisena käsi maassa. Elämä on IHAN muualla, kuten keskustelijat tietysti ymmärtävätkin.
Virtuaalisten humalikkojen elämä alkaa ja hiipuu koneen sammutessa. Paha olo on poissa ja naiset ovat ihania, kykeneviä ja älykkäitä.
Vielä nykyään kuulee viittauksia naisten "vammaan" työelämässä. http://www.tasa-arvo.fi/Resource.phx/tasa-arvo/ajank/lehtijuttu306.htx
Ei tajua mitään siitä, että noita kaikkia naurettavia argumentteja edelleen käytetään naisia vastaan aina uusissa ammateissa.
"Naisen on parempi olla kaunis kuin älykäs."
Kauniit naiset tosin kuvittelevat että se on sama asia. Kuinkahan moni omasta mielestään vähintääkin sievä nainen vaihtaisi kauneutensa älykkyyteen?
on maailma täynntä. Typerä kysymyksesi perustuu siihen, että vähintään sievä nainen ei voisi olla älykäs.
kaunis, että älykäs. Kauneus tosin on katsojan silmässä ja älykkyys on jotain, josta monet ovat eri mieltä. Mutta voinemme olla yhtä mieltä siitä, että se joka selviytyy pulmatilanteesta keksimällä pelastuskeinon, jotain ihan omaa, on älykäs. Kauneus kuitenkin on katoavaista. Sillä ei pitkälle pötkitä.
Miksi sinä asetat kauneuden ja älykkyden toisinsa kumoaviksi?
Jos kaunis nainen osoittautuu älykkääksi, häntä voi sitten sanoa rumaksi tai ainakin omituiseksi, jotta häneltä menisivät "luulot pois".
Ja nyt kun ajattelee tuota kaikkea, mitä kirjoitat, se vaikuttaa ihan oudolta ja huvittavalta. Oiva katsaus ja antaa perspektiiviä, jos sitä vaan osaa tuosta ottaa.
Hyvä aloitus!