Uskon ja sen puutteen näkyvät

Jos uskovaiset - siis missä tahansa suuntauksessa - uskoisivat oppeihinsa ihan tosissaan, tämä maailma olisi malliltaan aika toisenlainen: kuolemaa ei pelättäisi yhtään, läheisen kuoltua eivät polvet menisi veteliksi eikä hautajaisissa itkettäisi ollenkaan. Jos ihminen todella uskoisi kuolemanjälkeiseen elämään tai esimerkiksi taivaaseen, hän luopuisi läheisistään ja omasta elämästään pyristelemättä ja iloitsisi suhteellisen pian tapahtuvasta jälleennäkemisestä ja ikuisesta yhdessäolosta, ja tanssahtelisi ja heittelisi kukkia ilmaan pitkään kituneen ihmisen haudan äärellä.

Mutta ei: rystyset valkeina rukoillaan, että isomummu saataisiin pitää vielä edes hetken aikaa elävien kirjoissa, ja etenkin lapsia surraan ihan hirveästi, vaikka juuri lapsethan puikahtavat sinne autuuteen ilman turhia ehtoja ja etappeja.

Moni selittää, että haluaisi niin tässä elämässä olla kuolevan kanssa pitempään. Totta kai haluaisi, koska tämä elämä on juuri nyt tässä, mutta suruun suhteutettuna tämä selitys on surkea tekosyy ja savuverho uskon puuttumiselle, kun selvästi näkee, että myös uskovaiseksi itseään luulevan ja/tai tituleeraavan ihmisen mielessä on pohjaton suru ja kaipaus, kun ei rakasta ihmistä enää ikinä nähdä.

Onkohan olemassa montakin vastaavaa uskonkappaletta, joiden kohdalla uskovainen paljastaa käyttäytymisellään selvän ristiriidan uskomuksen ja uskomisensa todellisen, raadollisen alhaisen, tason välillä?
1150
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Ihminen on siitä hassu, että hän voi surra vaikka läheinen ei edes kuolekaan ihan vaikka läheisen pysyvä ulkomaille muutto voi riittää. Kyllähän se tuo lohtua jos voi uskoa, että läheisellä menee siellä ulkomailla hyvin, mutta ei se erillään olon tunnetta vie pois.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ristiriidat kirjoitti:

Jos uskovaiset - siis missä tahansa suuntauksessa - uskoisivat oppeihinsa ihan tosissaan, tämä maailma olisi malliltaan aika toisenlainen: kuolemaa ei pelättäisi yhtään, läheisen kuoltua eivät polvet menisi veteliksi eikä hautajaisissa itkettäisi ollenkaan. Jos ihminen todella uskoisi kuolemanjälkeiseen elämään tai esimerkiksi taivaaseen, hän luopuisi läheisistään ja omasta elämästään pyristelemättä ja iloitsisi suhteellisen pian tapahtuvasta jälleennäkemisestä ja ikuisesta yhdessäolosta, ja tanssahtelisi ja heittelisi kukkia ilmaan pitkään kituneen ihmisen haudan äärellä.

Mutta ei: rystyset valkeina rukoillaan, että isomummu saataisiin pitää vielä edes hetken aikaa elävien kirjoissa, ja etenkin lapsia surraan ihan hirveästi, vaikka juuri lapsethan puikahtavat sinne autuuteen ilman turhia ehtoja ja etappeja.

Moni selittää, että haluaisi niin tässä elämässä olla kuolevan kanssa pitempään. Totta kai haluaisi, koska tämä elämä on juuri nyt tässä, mutta suruun suhteutettuna tämä selitys on surkea tekosyy ja savuverho uskon puuttumiselle, kun selvästi näkee, että myös uskovaiseksi itseään luulevan ja/tai tituleeraavan ihmisen mielessä on pohjaton suru ja kaipaus, kun ei rakasta ihmistä enää ikinä nähdä.

Onkohan olemassa montakin vastaavaa uskonkappaletta, joiden kohdalla uskovainen paljastaa käyttäytymisellään selvän ristiriidan uskomuksen ja uskomisensa todellisen, raadollisen alhaisen, tason välillä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu