lasten käytös ruokaillessa

käyttäydytään asiallisesti,johan sen tavalinen maalaisjärki sanoo.Jos ei tuon ikäiset tenavat osaa alkeellisimpiakaan pöytätapoja,niin pois pöydästä ja ruokaa vasta kun sitä on seuraavan kerran tarjolla,ja sama uusiksi jos ei käytös parane.
Ilmeisesti olet siis äitipuoli näille lapsille kun puhut itsestäsi "ulkopuolisena".Jos miehellä ei ole kanttia lapsiaan opastaa niin opasta isää ellet "uskalla" lapsia ojentaa,teet palveluksen lapsille.
Ruokapöydässä saa kyllä keskustella,mutta asiallisesti vaikka päivän tapahtumista.Meillä ei ainakaan mainitsemasi käyttäytyminen onnistuisi varsinkaan ruokapöydässä,lapset ovat samanikäisiä kuin teillä.

Et ole kodissasi ulkopuolinen, eivätkä miehesi lapset ole ulkopuolisia sinuun nähden.

Voit aivan hyvin odottaa lapsilta hyvää ja kunnioittavaa käytöstä SINUN ruokapöydässäsi.
Pois arkuus!

Keskustele miehesi kanssa yhteinen säännöstö ja sen jälkeen lapsille ilmoitetaan, miten menetellään ja mitä seuraa tottelemattomuudesta sinua kohtaan.
Miehesi on annettava sinulle "välineet" kurin pitämiseen.

Sinun EI PIDÄ sietää sikamaista käytöstä kodissasi, vaan sinun TULEE ojentaa lapsia.
Rangaistukset varmaan kehittelette yhdessä miehenne kanssa.

Pane pystyyn tosi keskustelu lasten isän kanssa. Tee selväksi, että sinulla on oikeus rauhalliseen ja normaaliin perhe-elämään, vaikka mies tuokin lapsensa sinun hoivattavaksesi.

Älä ota vastaan mitään mutinoita, vaan järjestä miehesi vastaamaan asioista ja pakota hänet sen tosiasian eteen, että leprulla asenteellaan hän tekee vain hallaa omille lapsilleen. Käytöstavat pitää oppia lapsuudessa. Turha kuvitella, että ne tarttuvat itsestään matkan varrella kuin rusketus.

Tässä on kysymys ensi sijaisesti aikuisten omasta leväperäisyydestä. Ex-vaimo ei ohjeista lapsia, ehkä suorastaan antaa luvan huonoon käytökseen isän luona, mies ja isä ei halua kärjistää välejään lapsiin, ja kuvittelee, että kun antaa heidän riehua hallitsemattomasti, he hyväksyvät isän ja unohtavat, että isä on heidät jättänyt ja perustanut uuden perheen.
Miehelläsi on huono omatunto.
Kysy, miksi hän sallii lasten käyttäytyä niin, että itsekin joutuisi häpeämään omia lapsiaan yleisillä paikoilla.

Sinä tuskastut, jo etukäteen olet turhautunut, kun lapset tulevat. Sinulta on viety keinot. Silloin kyllästyminen ja lapsiin kohdistuva asenteesi näkyy päältä ja lapset sen huomaavat. Vastarinta alkaa.

Vain aikuisten yhteistyö pelastaa tilanteen.

Jos sinun kotonasi syödään, et ole mitenkään ulkopuolinen komentaessasi lapsia, olivatpa kenen tahansa!

Ehdottomasti pöydästä pois, jos ei osaa ruokailukäytöstä. Toisaalta kyse voi olla juuri tuosta, ettei osaa, jolloin olisi järkevää opettaa mikä on soveliasta ja mikä ei.

Älä jankuta vaan kerro rauhallisesti miten ruokaillessa käyttäydytään ja esim. mitä on soveliasta puhua ruokaillessa. Kiitä hyvästä käytöksestä.

Jokainen vanhempi tekee todellisen karhunpalveluksen lapsille jos antaa heidän käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa ihan miten vain. Lapsi kokee turvattomuutta ja myöhemmin alemmuutta yms. kun ei osaakaan toimia erilaisissa tilanteissa.

Sinä määräät kotisi säännöt, pidä kiinni oikeudestasi ja myös velvollisuudestasi!

sanovat että pois ruokapöydästä. niin voi kyllä tehdä mutta varoitus ensin. ja kuitenkaan lasta ei saa jättää ruuatta, siis vaikka saa istua ja odottaa keittiön nurkassa tuolilla sen aikaa kun toiset syö ja siten käydä yksikseen syömään.
aloittaisin kuitenkin itse siitä että koittaisin saada aikaan jotakin kivaa juttelua mielummin. jostakin lapsia kiinnostavista aiheista. kyllä niitä keksii jos viitsii.
kysy vaikka että mikä eläin on suurin? mikä on oudoin hedelmä? ihan mitä vaan. jos joku "pilaa" keskustelun typerillä jutuilla niin sitten sinne nurkkaan odottamaan...

Luettuani viestisi olen pyörittänyt asiaa mielessäni jatkuvasti.
Se vaivaa minua jopa yöllä unissa.
Ihmettelen sitä itsekin, mikä niin järkytti.

Mietin, että miltä lapsista tuntuu, kun isällä on uusi perhe, ja sinne on mentävä lain voimalla joka toinen viikonloppu. Korostaakohan äiti kotona, että pakkohan sinne on mennä, tai hän saa sakot?

Tuntuuko lapsista, että he ovat siellä liikaa, vai pystyttekö vilpittömästi toivottamaan heidät tervetulleiksi?
Et maininnut miehesi asennetta. Salliko hän kaiken lapsille, vai yrittääkö olla kasvattajan ominaisuudessa paikalla. ONKO hän paikalla? Eikö miehesi kärsi lasten loukkaavasta käytöksestä?

Onkohan koskaan laajemmin tutkittu, millaiseksi avioerolapset tuntevat vanhempiensa eron ja viikonloppuvierailut isän uusioperheessä?
Ongelma on varmaankin yleinen. Saavatko vanhemmat mitään opastusta? Ja kuka sen antaisi?

Kun sinun tapauksessasi lasten käytös on alkanut mennä vinoon, etkä saa sitä oikaistuksi, niin välinne eivät varmaan muutenkaan ole hyvät. On vaikea kuvitella, että iloitsisit heidän tapamisestaan, koska se aina päättyy pahaan mieleen ja riitaan. Tarvitsisitte kaikki ymmärtävää apua.

Pyydä poistumaan pöydästä ja sano että voivat tulla takaisin vasta kun osaavat käyttäytyä! Näin minä tein ja aika äkkiä meni oppi perille!

Meidän kodissa ei onnistuisi tuollainen käytös. Ruokapöytä ei ole leikkipaikka ja jokainen saa ruokarauhan ja hyvät tavat pöydässä ovat tärkeät noudattaa. Joka ei käyttäydy voi lähteä pöydästä pois ja tulla sitten seuraavalle ruualle. Kenenkään ei tarvitse sietää yhdenkään pöytäterrorismia. Myöskään ruoka suussa ei puhuta ja ruoka pureskellaan suu kiinni eikä "maiskuttamalla". Omat lapset huomauttaa silloin tällöin itsekin vieraileville ruokailijoille, jos pöytätapoja ei heidän mielestään noudateta, ei tarvitse itse aina muistuttaa ;-).

Tottakai sinulla on oikeus komentaa. Eihän tommoista hullunmyllyä viitsisi katsella. En mä kyllä tajua miksi noita lapsia ei ole opetettu jo ennemmin tavoille? Eikö ole välitetty vai mikä liekään syy?

mun on kanssa pakko myöntää, että mä en edes osaa oikein tykätä mieheni 6v pojasta, koska hänelle ei yksinkertaisesti opeteta mitään ns. normaaleja tapoja kotona. poika on aina likaisissa/risaisissa/hirvittävän rumissa vaatteissa, käyttäytyy ihan miten sattuu, tukka ja kynnet on useimmiten leikkaamatta kun "ei se suostu" jne.. ruokapöydässä tilanne on ollut aika lailla sama kuin tuo kuvailemasi. mä olen itse - ikävä kyllä - ratkaissut tilanteen niin, etten hirveästi edes hänen kanssaan vietä aikaa. mua ärsyttää se v-mäisen akan rooli ja pojan äidin panettelu, jos alan häntä komentamaan. normaaleja pöytätapojakin tämä nainen pitää hienosteluna ja turhina, heillä esim. ruoat on yleensä ranskalaisia ja makkaraa. poika on siis myös aika paljon ylipainoinen, eikä kukaan edes yritä tehdä asialle mitään.

tästä tulikin aika avautuminen. :) mutta siis, jos viitseliäisyyttä riittää, niin totta kai pitää vaatia käytöstapoja, mun mielestäni kohteliaan käytöksen hallitseminen _sitä vaativissa tilanteissa_ helpottaa lapsen elämää myöhemminkin paljon. itse olen vain luovuttanut. alussa kyllä jaksoi yrittää, mutta... jotenkin vain tuntui kovin turhalta yrittäminenkin. yhtenä viikonloppuna poika ilmestyi paikalle jalassaan n.
6 numeroa liian isot varvassandaalit. hänelle oli sitten pakko ostaa uudet kengät, kun eihän niillä "omilla" kävelykään onnistunut. kalliit kengät kuitenkin mystisesti katosivat oikeassa kodissa ---> pojan äiti on ihan avoimesti myöntänyt isovanhemmille, että rahan tarpeessa myy pojan vaatteita, leluja, elokuvia jne. huh!

en kyllä huonoa käytöstä siedä edelleenkään, eikä se tietenkään ole lapsen vika ettei kotona ole opetettu mitään perusasioitakaan. mä vain poistun yleensä niissä tilanteissa paikalta. ikävä sanoa, mutta en edes halua, että poika tartuttaa tapansa omiin lapsiini. isänsä kanssa poika käy aika usein kaupoissa, retkillä ym., mutta en itse ole niissä jutuissa mukana.

mutta siis: ei sun todellakaan tarvitse sietää huonoa käytöstä omassa kodissasi! ehkä lasten isä voisi olla mukana jutussa, ja opettaa lapsille tapoja sinun ollessasi vähän "sivummalla"? näin ainakin säästyisit ehkä siltä hankalalta roolilta, mihin se käskevä äitipuoli yleensä joutuu. :)

Että uusioperheen molemmat vanhemmat päättävät miten homma toimii. Ei ole sinun lapsia tai minun lapsia, vaan meidän lapsia.

Samoin perheen aikuisten pitää päättää millaista linjaa vedetään yhdessä, lasten kasvatuksessa.

Kumpikaan ei saa kumota toisen kieltoja, eikä salaa toiselta anneta periksi.

Eli homma lähtee siitä "armaasta" puolisosta ja hänen kansaa pidetystä "palaverista".

T: Uuusioperheen "paha" isäpuoli, joskus.

Hyvät pöytätavat ovat toisten huomioonottamista ja ruoan kunnioitusta. Sen eteen piereskelevien lasten isä käy töissä että lapset saavat lautaselleen jotain muuta kuin kaurapuuroa. Eikö sinulla ole aikuisen tuomaa auktoriteettiä puuttua huonoihin käytöstapoihin oli se sitten oman miehen tai hänen lastensa aiheuttamaa. Ei tarvitse mennä liiallisuuksiin tai nipotukseen mutta kasvatusta salittakoon, joten pöydästä pois jollei osaa käyttäytyä. Kyllä ne oppii tavoille jos saavat olla nälkäisiä jonkin aikaa.