älä tee sitä älä osta tuota älä pidä sellaista älä pukeudu niin älä hanki tätä älä mene sinne älä asu tuolla älä käy siellä älä älä älä jne jne jne?????
Miksi ihmisen elämää pitää vaikeuttaa näillä tsiljoonilla pykälillä ja momenteilla? Jos näitä pykäliä yksilö uhmaa, hänet julistetaan syntisenä pannaan.
Eikö Raamatun elämän ohjeet riitä kaikille?
Kuka niitä sääntöjä koko ajan sorvaa lisää ja lisää ja lisää ja millä oikeudella?
Miksi ihmisen elämää pitää vaikeuttaa näillä tsiljoonilla pykälillä ja momenteilla? Jos näitä pykäliä yksilö uhmaa, hänet julistetaan syntisenä pannaan.
Eikö Raamatun elämän ohjeet riitä kaikille?
Kuka niitä sääntöjä koko ajan sorvaa lisää ja lisää ja lisää ja millä oikeudella?
Vastaukset 39
Vanhimmat
vaan halu tehdä joitakin asioita ja halu olla tekemättä joitakin toisia.
minä tiedän, että on tsiljoona kirjoittamatonta normia, ja monilla olisi halu olla noudattamatta näitä pykäliä ja alimomentteja niiden järjettömyyden ja Raamattuun perustumattomuuden takia.
Esimerkki hiuksista: Kiharat saat ottaa mutta värjätä et saa. Kuka asetti ko pykälän, miksi ja missä on logiikka?
Toinen esimerkki: Internetissä saat roikkua mutta TV:tä et saa katsoa. Missä logiikka?
iso valhe,...mutta parempi uskotella itselleenkin ettei "halua". Asiasta riippuen. En minäkään halua tehdä kaikkea mitä saisinkin, vaikka tavallinen syntinen olenkin...se siitä,piste.
kostut valehtelusta?
Eivät ne sääntojä ole, vaan rakkaudessa annettuja neuvoja, vaikka niistä välillä helposti sääntöjä uhkaa muodostua. Syntiin lankeaminen satuttaa aina ihmistä, ja siksi annetaan neuvoja välttää sellaisia asioita, jotka saattavat edesauttaa lankeamista. On jokaisen oma asia sitten miten neuvoihin suhtautuu.
jos joku näitä normeja rikkoo hän on joutunut syntiin.
Esimerkiksi jos ottaa lasillisen viiniä, on tehnyt synnin.
Raamattuhan ei sitä suinkaan kiellä mutta nämä kirjoittamattomat normit kieltävät.
jos tunnut niin kauhean hyvin asiat tietävän. Näköjään haluat pysyä käsityksessäsi, vaikka sulle asiat selitettäisiinkin.
Tosiasia on, että sääntöjä ei ole, mutta uskovaiset eivät vain halua aina tehdä joitakin asioita. Eikä halua pahentaa muita omalla käytöksellään, vaan haluaa olla vaalimassa yhteistä rakkautta. Siinä asiassa piilee jokin sellainen asia, joka ei ulkopuolisille useinkaan avaudu. Ne näyttää säännöiltä, mutta eivät ole sitä - kuulostaa hankalalta, mutta on loppujen lopuksi aika yksinkertainen juttu.
tämä on todellakin HIRMUISEN yksikertaista.
Nämä ovat käyttäytymisnormeja.
Jos niitä rikot, sinun on tehtävä ko rikoksestasi parannus riippumatta siitä onko ko synti Raamatusta vai ei.
Näin saa toki olla, mutta perusteet pitää mieltää. Eikä niitä saa hakea väkinäisesti Raamatusta jossa niitä ei ole.
kerran ei ole sääntöjä miksi ihmeessä sitten niin nurjasti suhtaudutaan niihin jotka ei käyttäydy odotusten mukaan?
Sanot:
"Syntiin lankeaminen satuttaa aina ihmistä, ja siksi annetaan neuvoja välttää sellaisia asioita, jotka saattavat edesauttaa lankeamista."
---
Mutta tilannehan on sellainen että jos rikot näitä neuvoja vastaan, joutumatta kuitenkaan vielä ko. syntiin, olet jo tehnyt syntiä. Esim se viinilasi.
Ei se yksi viinilasi ole syntiä. kuten ainakin es.lest. saarnaajat ovat usein sanoneet, "se mieli, se mieli"
Kysymys on näissä normiasioissa usein siitä, miksi jotain tekee. Raamatussa on, lihan syönti esimerkkinä, kohta, jossa sanotaan että jos joku asia tulee veljellesi synniksi, älä tee sinäkään niin ettet häntä pahentaisi, tai jotain sinnepäin. Mutta sinä et varmaankaan ymmärrä, kun kerran olet päättänyt, ettei näiden juttujen takana voi olla mitään hyvää.
Ei se yksi viinilasi ole syntiä. kuten ainakin es.lest. saarnaajat ovat usein sanoneet, "se mieli, se mieli"
---
vanhoillislestadiolaisuudessa se on synti. tippakin.
"Raamatussa on, lihan syönti esimerkkinä, kohta, jossa sanotaan että jos joku asia tulee veljellesi synniksi, älä tee sinäkään niin ettet häntä pahentaisi, tai jotain sinnepäin."
---
tiedän ko paikan. Se on selkeä neuvo. Jos veljesi on vaikkapa laihdutuskuurilla, älä kiusaa häntä mässäämällä hänen läsnäollessa. Sama tietenkin pätee myös alkoholisoituneeseen viinasta irti rimpuilevaan lähimmäiseen.
vanhoillislestadiolaisuudessa se on synti. tippakin.
--
Viimeksi tuli suviseuroissa hörpättyä noin 20 cl viiniä, ehtoollisella. :P
Nii mä oon esikoislesta, enkä nyt ole mitenkään väittämässä että meillä ei saarnattaisi täysraittiutta, sitä nimenomaan tehdään. Mutta sehän se tässä asiassa ratkaisee että miksi jotain tekee, ja humaltuuko siitä.
Aika hurjalla tavalla sanoit muuten ehtoollisesta. Se ei ole mikään pikku ryyppy, vaan Kristuksen veri.
HYVÄNEN AIKA SENTÄÄN- onko se sinulle tosiaankin "viinin hörppimistä" kun muuten ei saa ottaa niin käydään siellä naukkamassa????
KYLLÄ TÄYTYY SANOA ETTÄ TÄMÄ ON JO USKOMATTOMINTA MITÄ MINÄ OLEN KUULLUT!!!!!
... ja ehkä sekin ettei ite taho joutua samaan syntiin, jos meinasit sitä että vältellään... Ei sais suhtautua niin, sillä KAIKKI tekee syntiä joka päivä ja niiden jotka jaksaa paremmin pitäs kannatella toisia, olla enkeleinä niinkun jossain laulussa sanotaan... Mä olen surullinen niiden puolesta jotka loukkaavat itsensä mutta en aina jaksa auttaa
Minun pitää ikävä kyllä palauttaa mieliin, mitä arvostamani Gunnar Jönsson, 1900-luvun loppupuolen ehkä merkittävin esikoissaarnaaja sanoi: Viinaryyppy on synti ja juopumus on lankeemus.
Syntinsä tuntevalle ja katuvalle kyllä synnit annetaan anteeksi. Ettei joku vain luule, että lankeemuksen pitää olla lopullinen. Siinä tulee kysymykseen se mieli, se mieli...
Raamattuhan sanoo nimittäin toisin -eli että juopumus on se synti, ei alkoholin käyttö sinänsä.
Yksikään saarnaaja ei meidän esikoisten piirissä ole toista "merkittävämpi"! Lahjat ovat ehkä erilaiset, mutta sama Jumala heidän kauttaan työtä tekee, ei se ihminen itse! Eivät Lapin vanhimmat sen lähempänä Jumalaa ole kuin esimerkiksi Lahden tai Helsingin tai Enon saarnaajat.
Arvostan Gunnar Jönssonia, mutta tuossa kohdassa hän kyllä saarnasi ohi Raamatun, ja se oppi pitää siksi hylätä. Viinaryyppy VOI kyllä olla synti, jos se esimerkiksi vahingoittaa omaatuntoa (kaikki mikä vahingoittaa omaatuntoa on Raamatun mukaan synti). Mutta ryyppy itsessään ei ole synti.
Juopumuksesta Raamatussa kuitenkin sanotaan, että "älkää juopuko", ja siksi on hyvä olla käyttämättä alkoholia ollenkaan niin kuin meillä on opetettukin. Mihin muualla raja voitaisiin vetää niin helposti? Mutta synniksi alkoholin käyttöä ei pitäisi yksiselitteisesti julistaa, vaan siinäkin pitäisi seurata sitä alkuperäistä oppia, mikä on kirjoitettu Raamattuun.
Gunnar käytti tämän etsikkoajan ensimäisen ja parhaan työtekijän L.L.Laestadiuksen sanoja, joka aluksi ajatteli, että voisi juoda vähän hienompia aineita, mutta lopetti kaikki ettei pahenna ketään. Hyvä on ollutkin, että on saarnattu täysraittius. Silti on monia tottelemattomia, jotka ovat menneet puliasteelle asti. Yhdestä ryypystä kaikki alkaa.
Ketä pitääkään totella? Jumalan sanaa vaiko jotain muitakin neuvoja? Ehkäpä molempia mutta mikä onkaan uskon kannalta olennaista?
Jumalan kirjoitettu sana eli Raamattu ei kiellä alkoholia. Jos joku esim Lestadius kieltää, ei Raamattu sitä edelleenkään kiellä. Ei vaikka mikä olisi.
Miksi Raamattu ei kiellä? Siinäpä kysymys. Miksi jotkut kieltävät? Siinäpä toinen kysymys.
Lestadius esimerkiksi kehotti täysraittiuteen, koska itse näki, mitä viinan perkele tekee pohjoisen kansalle - kuten suomalaiset, myös lappalaiset ovat taipuvaisia alkoholismiin. Eli siis täällä harvat osaavat pitää sen siinä yhdessä ryypyssä, vaan sen sijaan humaltuva ja aloittavat sen "pahan menon" jonka Raamattu kieltää. Toisille ovat toiset vaarat suurempia kuin toisille.
Mainitaanko raamattussa, että siellä olisi juotu Vodkaa, Koskenkorvaa tai jotain muuta? Eikö se ollut viinirypäleistä tehtyä viiniä?
Ei tarvittaisi mitään seurakuntia, jos jokainen lukisi vain itse raamattua ja ottaisi sieltä ohjeita mitkä hänelle ja aikaansa sopivat. Mutta sekin on raamatun mukaan väärin. Jeesus perusti seurakunnan ja antoi siihen Pyhän Henkensä. Jeesus itse on seurakuntansa pää ja Henkensä kautta neuvoo, opettaa ja johtaa seurakuntaansa.Tässä siis on kyse tottelemattomuudesta Pyhän Hengen neuvoille.
Raamattu on Pyhän Hengen vaikutuksesta kirjoitettu pyhiltä Jumalan ihmisiltä ja saman Hengen kautta sitä voidaan myos selittää eikä järjellä.Aika muuttuu ja aina tulee jotakin uutta. Niitä on tutkittu mikä sopii kristitylle ja mikä on hänelle vahingoksi.
Neuvoja voi kuitenkin uskovaisellakin tulla sekä Pyhästä Hengestä että turmeltuneesta lihasta. Eli turmeltuneesta lihasta tuleva ilmoitus saattaa sekoittua Pyhän Hengen ilmoitukseen ja neuvoja ehkä hyvää tarkoittaen tarjoaa lihasta tulevaa ilmoitusta Pyhän Hengen ilmoituksena. Tämäkin on hyvä ottaa huomioon.
En kuitenkaan tarkoita, että täysraittiusneuvo olisi tällainen turmeltuneesta lihasta tuleva neuvo.
En sanonut "merkittävin" vaan "ehkä merkittävin". Ja olen edelleen sitä mieltä, että asia nimenomaan on niin. Hänet oli seurakunta nähnyt uskolliseksi lähettää lukemattomille matkoille eri puolille kristillisyyden paikkakuntia, Jumala oli antanut hänelle erityiset lahjat selittää Raamattua ja ulkonaisestikin hän oli armoitettu puhuja (vaikka se on toissijainen asia). Jos jollakin on korkeat armolahjat, ei se seikka halvenna muita saarnaajia. Jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä seurakunnassa.
Ja arvostamalleni el Kirahwille totean, että kaiken uhallakin arvostan vieläkin enemmän Gunnarin mielipidettä kuin sinun. Sitä paitsi näiden puolustelijoiden kannattaisi hieman selvittää viinan historiaa itselleen, ennen kuin puhuvat Raamatun arvovallalla. Tiedättekö milloin ensimmäiset viinitisleet valmistettiin Euroopan suunnalla? Taisi olla vuosiluku n. 1250 jälkeen Kristuksen syntymän. Raamatussa kaikki alkoholijuomiseen liittyvä puhuu viinipuun hedelmästä eli rypäleestä käymisen avulla valmistetusta juomasta, vaikka vanha käännös käyttääkin sanaa "viina". Silloin puolestaan viini oli täälläpäin tuntematon asia.
Ystävyydellä Matkaaja
kuulehan nyt, Raamatun kirjoittamisen aikaan oli jo olemassa alkoholin suurkuluttajia ja väärinkäyttäjiä. Siksi Raamatussa niin paljon varoitetaankin alkoholin vaaroista. Tilanne ei ole meidän päiviimme muuttunut tässä suhteessa mitenkään. Edelleen on ihmisiä jotka juopottelevat ja niitä jotka eivät juopottele.
SIITÄ HUOLIMATTA AINETTA EI RAAMATUSSA KIELLETÄ! Syytä tähän en tiedä mutta et tiedä sinäkään eikä syy meille kuulukkaan. NIIN VAIN ON!
Tämä asia ei muutu vaikka enkeli taivaasta tulisi saarnaamaan muuta.
Pyhä Henki neuvoisi tänään asiassa toisin kun Jeesus ja profeetat aikanaan?
Alkoholi aineena ei ole muuttunut mihinkään saati ihminen juojana. Juoppoja oli jo silloin kuin myös kohtuudessa pysyjiä sekä absolutisteja. Raamattu määrittää kuitenkin alkoholiasian niin, että juoda saa mutta juopua ei.
Miksi asia määritetään tänä päivänä toisin?
Miksi ihmeessä?
Ei täällä ainakaan kovinkaan rakkaudella ja kaikella kunnioituksella toisia kohtaan todellakaan kirjoiteta. Tai osa yrittää, mutta ei ota sitä kunnioituksella vastsaan, vaan kauheella rähinällä ja kähinällä! Onko joillakin vastaan joitakin? Jokainen saa uskoa mihin haluaa, sillä Suomessa vallitsee uskonvapauslaki ja se ei tarkoita sitä, että me lestaadiolaiset ollaan toisia tuomitsemassa täällä ajassa. Ei, ei siis todellakaan tarkoita. Me ei täällä tuomita ketään. Kaikilla odottaa viimeinen tuomio, jossa itse Jumala tuomitsee ketä pääsee taivaaseen ja ketä ei! Ja sen tahto on, että päästäisiin armosta osallisiksi uskoen synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa maahan vuotaneessa sovinto veressä, joka sen tahtoo tekevän. Ja sekin on erittäin huvittavaa, että me luullaan olevan parempia ihmisä kuin muut! Tämän monet sanovat, mutta eivät kunnolla perustellen. Samanlaisia syntisiä ihmisiä me ollaan kuin kaikki muutkin. Jumalahan vihaa syntiä, mutta rakastaa syntistä ja synti on nimenomaan sitä, joka erottaa meidät Jumalasta. Miten me ollaan sitten parempia tai luullaan olevan? Ai niinkö, että me sanotaan, että vain lestaadiolaiset pääsevät taivaaseen. Jos se on meidän oppimme mukaista ja joidenkin mielestä harhaoppia niin olkoon! Turha näistä on kiistellä, jokaisella saa olla sellaiset käsitykset elämästä, kuolemasta ja Jumalasta millaiset haluaa. Mutta siinä tuleekin juuri se, että olemme erilaisia. Kunnioitammeko toisia katsomatta uskontoon tai rotuun katsomatta? Juuri siinä tulee se, jossa meidän jokaisen pitäisi mennä itseensä ja miettiä sitä tosissaan eikä kirjoitella päättömiä tänne lestoista ja kenestäkään muistakaan uskontoryhmistä. Hyvä on keskustella näistä asioista, mutta se on eri asia miten näistä keskustelee ja millaisena haluaa säilyttää keskustelun ilmapiirin!!! Kysyä saa ja voi, mutta vastaukset ja niiden perään kommentoiminen voisi olla niinko pikkusen enemmän ajateltua!!!! Että miettikääpäs!!!!!!!
niin tyypillistä niin tyypillistä
"mitä se teille kuulu miten me uskomme"
Kuulehan sinäkin, jos olet aito kristitty myös sinua velvoittaa Jeesuksen antama lähetyskäsky "Menkää KAIKKEEN maailmaan saarnmaamaan minun evankeliumiani"
Jeesus ei sano että käpertykää kuoriinne ja pitäkää uskonne siellä.
minkälaisen evankeliumin sä saarnaisit lestadiolaisille?
Jeesus on kuollut sinunkin syntiesi tähden. Usko se Isän Pojan ja Pyhän hengen nimeen ja pelastut. Amen.
Ei kai siihen tarvita tsiljoonaa lisäpykälää.
Kas kummaa kun juuri tuota samaa evankeliumia kuulin viimeksikin esikoisten seuroissa istuessani. Teot ovatkin sitten niitä uskon hedelmiä...
kerrotko?
Nämähän nimittäin tulivat tutuksi jo rippikoulussa....
"Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus," (Gal. 5:22)
Kun ihminen on uskossa, on hänessä Pyhä Henki, joka kantaa hedelminään muun muassa tuon uskollisuuden, eli halun tehdä Jumalan tahdon. Sekä rauhan, joka synnyttää halun olla pahentamatta muita käytöksellä, jonka he kokevat synnilliseksi. ON oikeasti asioita, jotka toiselle ovat synti ja toiselle eivät.
Toki ihmisessä on myös sielunvihollisen vaikutus, jonka johdosta hedelmätkin ovat vain epätäydellisinä meissä.
"Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus," (Gal. 5:22)
Tarkkailkaa näitä itsesssänne! Näistä Pyhä Henki tunnetaan.
Olen itsekin ihmetellyt, miksi kristinuskon perusta ei riitä kaikille. Pitää omassa "viisaudessaan" keksi pykälää pykälän perään. Ja näihin saarnaajiin (lue: tavallisiin matti meikäläisiin) luotetaan kuin itse Jumalaan. Oma johtopäätökseni asiasta on se, että jotta tuollainen hyvin suljettu ja omaan kuoreensa käpertyvä porukka pysyisi kasassa on pakko ottaa totalitarismin periaatteet kehiin. Yksinkertaisesti: jos haluat kuulua "meikäläisiin" niin et kysele, et kyseenalaista, noudatat kaikkia sääntöjä, tuomitse muut, uskot että vain tämän liikkeen kautta voit pelastua.
Minä olen esiklest enkä allekirjoita mitään äskenkirjoittamiasi normeja. Sen olen tehnyt selväksikin, ja nämä sinun halveksimasi saarnaajatkin minua yhä pitävät kristittynä... Totta kai katsotaan, että saarnaajilla on enemmän Raamatun tuntemusta ja siksi mahdollisuus helpommin antaa neuvoja kuin rivikristityillä, mutta minä esim en ole koskaan ripittäytynyt saarnaajalle. Ei heitä minään Jumalina pide´tä.
Nämä normit ovat perimätietona kulkeneita kulttuurillisia käyttäytymistapojoa, joita on kylläkin kaikissa yhteisöissä.
Mutta mitä Jumala niistä ajattelee tai niiden noudattamisesta / noudattamatta jättämisestä?
Sanooko Raamattu tästä mitään?