Suhen bändi on outo

Se soitti eilen Urbaanissa unelmassa. Ei voinut välttyä siltä mielikuvalta, että pahat henget vaikuttivat voimakkaasti bändin jäsenten kautta.

Laulajien ja soittajien kasvoilla oli oudon tuskainen ja hekumallinen ilme. Kasvot olivat harmaat ja vetäytyneet jäykkään irvistykseen. Silmät seisoivat päässä elottomina ja katsoivat raukeina ikäänkuin toiseen maailmaan - tiedä, mitä siellä näkivät.

Musiikin rytmi oli oudon salaperäinen ja synkkä. Se hakkasi tasaisesti kuin jossain shamanistisessa istunnossa. Kaikesta huokui raskas demoninen voimavaikutus ja bändi oli kuin se olisi vaivihkaa manannut pahoja henkiä paikalle. Se oli kammottavaa katseltavaa ja kuunneltavaa, sitä mieltä olivat muutkin. Musiikki oli raskasta ja synkkää, sekä bändin jäsenet todellakin kuin puoliksi transsissa. Heidän katseensa oli kammottavan vaivatun oloinen ja raukean synkkyyden vallassa he kekkaloivat lavalla.

Sai hyvän käsityksen siitä, miten pitkällä torontolaiset ovat eksymyksessään.
Kaikella rakkaudella Suur-Helsingin seurakunnan jäsenet, jos te ette käänny tieltänne, te ette koskaan tule näkemään Jumalaa. Pastorinne ovat susia lammasten vaatteissa ja bändinne soittaa saatanallisessa voitelussa. Te olette petettyjä ja niin kauan kun te rakastatte pimeyttä, raskas hegellinen sokeus on päällänne.