Kosteuskartoituksen hinta?

Siinä saattaisi olla myyjällä huumorissa pitelemistä, kun lattiat ja seinät olisivat täynnänsä reikiä. Saattaisi siinä olla jo taloyhtiölläkin sanansa sanottavana.

Pintapuolisen kuntokartoituksen tarkoitus ei ole antaa 100% vastausta kiinteistön tai osakkeen kunnosta. Ammattinsa osaava ammattilainen kuitenkin näkee monesti huomattavasti enemmän kuin esim. siskommies.

Käytetyn asunnon ostoon liittyy aina riskejä, kuten minkä tajansa käytetyn esineen ostoon. Vanhassa asunnossa/talossa ilmenee ajanoloon lähes aina jotain pientä, mitä ei kaupanteon yhteydessä huomattu. Isommissa jutuissa hyvitystä voi aina hakea viimekädessä oikeusteitse. Kuitenkin, pieniin lisäkustannuksiin on hyvä varautua jos ei muuta niin mentaalitasolla.

Kyllä se pintakosteusmittarikin jotain kertoo... jos mittarin ohjearvo hyväksytylle on 0-3%, kylppärin nurkissa näyttää lähes nollaa ja lattiakaivon lähettyvillä parhaimmillaan 12%, ja kun tiedetään ettei kylppäriä ole pariin kuukauteen käytetty voi kaivaa työkalut esille ja lähteä purkamaan. Sama mittari näyttää terveessä kylppärissä noin 1% arvoja vuorokauden kuluttua suihkun käytöstä. Kuivatuksen seurantaan toki porataan mittareikiä lattiaan.

...© kirjoitti:

Kyllä se pintakosteusmittarikin jotain kertoo... jos mittarin ohjearvo hyväksytylle on 0-3%, kylppärin nurkissa näyttää lähes nollaa ja lattiakaivon lähettyvillä parhaimmillaan 12%, ja kun tiedetään ettei kylppäriä ole pariin kuukauteen käytetty voi kaivaa työkalut esille ja lähteä purkamaan. Sama mittari näyttää terveessä kylppärissä noin 1% arvoja vuorokauden kuluttua suihkun käytöstä. Kuivatuksen seurantaan toki porataan mittareikiä lattiaan.

Lue lisää

Noh, kun vielä muutaman kylppärin turhaan purat pelkillä pintiksen lukemilla niin siitäpähän sitten opit.

Ja älä viitti käyttää mitään prosentti ilmaisuja pintiksen tuloksista. Se on sitä huuhaata.

Olipa kerran pesuhuone jossa pintakosteusmittaus näytti kosteusrasitus......korjaan joppa 12%:n kosteutta suihkuseinällä ja lattiakaivon ympärillä. Nooh, jopa kahden kuukaudenkin jälkeen mittari näytti vielä 10-12%...Nooh, lattiat ja seinät purettiin ja kas kummaa vedeneriste olikin ehjä ja seinät ja lattiat kuivat. Kun sitä sitten selviteltiin silloin, niin huomattiin että laattamies olikin laattaliiman vedelly poikkeusellisen korkeahampaisella lastalla. ja näin ollen huokoinen laattaliima olikin imeneyt itseenä paljon kosteutta. Lisäksi tietoomme tuli, että talossa asui 7henkinen perhe jossa suihkua käytettiin noin 10 kertaa päivässä.

prosentti peliä? kirjoitti:

Noh, kun vielä muutaman kylppärin turhaan purat pelkillä pintiksen lukemilla niin siitäpähän sitten opit.

Ja älä viitti käyttää mitään prosentti ilmaisuja pintiksen tuloksista. Se on sitä huuhaata.

Olipa kerran pesuhuone jossa pintakosteusmittaus näytti kosteusrasitus......korjaan joppa 12%:n kosteutta suihkuseinällä ja lattiakaivon ympärillä. Nooh, jopa kahden kuukaudenkin jälkeen mittari näytti vielä 10-12%...Nooh, lattiat ja seinät purettiin ja kas kummaa vedeneriste olikin ehjä ja seinät ja lattiat kuivat. Kun sitä sitten selviteltiin silloin, niin huomattiin että laattamies olikin laattaliiman vedelly poikkeusellisen korkeahampaisella lastalla. ja näin ollen huokoinen laattaliima olikin imeneyt itseenä paljon kosteutta. Lisäksi tietoomme tuli, että talossa asui 7henkinen perhe jossa suihkua käytettiin noin 10 kertaa päivässä.

Lue lisää

miksi niitä turhaan purkamaan? Yhtään en ole turhaan purkanut.

Seinärasioiden jne kohdalta näkee millä laatat on kiinnitetty, ja kyllä se kiinnityslaasti kahdessa kuukaudessa kuivuu vaikka olisi vähän paksumminkin vedetty. Betonilaatta ei kuivu tuossa ajassa kaakeleita poistamatta.

Olipa kerran reilun kuukauden käyttämättä ollut kerrostalokaksion pesuhuone jossa pintapuolinen omin aistein tehty havainnointi herätti epäilyn mahdollisesta kosteusvauriosta. Pintakosteusmittari amatöörin käsissä tuki selvästi epäilyä. Vajaan kuukauden kuluttua pintakosteusmittari näytti edelleen samoja lukemia. Pinta rikottiin, todettiin
ettei vesieristystä käytännössä ollut ollenkaan (paikoitellen oli vanhaa tapettia ja muovimattoa kaakelin alla). Kutsuttiin ammattilaiset paikalle, jotka reikiä porailtuaan kertoivat sen minkä jo tiedettiin, jonka jälkeen lattiasta rouhittiin tasoitteetkin pois ja kylppäriin kannettiin kuivurit puhisemaan 24/7.


Mittari kun nyt vaan sattuu näyttämään prosentteja, eikä sillä mitään väliä näyttääkö se 8, 9, 10, 11, 12, 13 vaiko enemmän, on kuitenkin reilusti yli ohjearvon, se riittää indikaatioksi. Tietty, jos märän betonilaatan ja kaakeloinnin välissä on tiivis muovimatto tai muu ehjä vesieriste, voi pintakosteusmittari näyttää lähes nollaa (mittaa kaakelin ja kiinnityslaastin kosteuden), mutta jos mittari pitkän kuivatusjakson jälkeenkin näyttää suuria heittoja eri mittauspisteiden välillä on kosteusvaurio todennäköinen lattiarakenteen ollessa mittauspisteissä identtinen.

Jos pintakosteusmittari osoittaa korkeita kosteusprosentteja on aiheellista olettaa että kosteutta on, mutta mittari ei vaan kerro missä välissä se kosteus on. Tilan käyttöhistoria ja järjen käyttö paljastaa antaako pintakosteusmittarin lukema aihetta toimenpiteisiin. Toisaalta, jos kosteus on tiiviin pinnan väärällä puolella jää se pintakosteusmittarilla havaitsematta. (Voihan se laatta olla kostea seinänaapurin kosteusvaurion johdosta, putkistovuodon takia, taikka rakennusvaiheessa laattaan jääneen kosteuden takia vaikka vesieristys onkin ehjä.) Ellei käyttöhistoriasta ole 100% varmuutta tai ei voida odotella kiinnityslaastin luonnollista kuivumista, ei pintakosteusmittarilla tee mitään, ja silloinkin on pintakosteusmittarin hyöty kyseenalainen ellei lattia- ja seinärakenteesta ole minkäänlaista tietoa mitä kaakelin alta löytyy. Sitä mittaria pitää vaan osata käyttää.

...© kirjoitti:

miksi niitä turhaan purkamaan? Yhtään en ole turhaan purkanut.

Seinärasioiden jne kohdalta näkee millä laatat on kiinnitetty, ja kyllä se kiinnityslaasti kahdessa kuukaudessa kuivuu vaikka olisi vähän paksumminkin vedetty. Betonilaatta ei kuivu tuossa ajassa kaakeleita poistamatta.

Olipa kerran reilun kuukauden käyttämättä ollut kerrostalokaksion pesuhuone jossa pintapuolinen omin aistein tehty havainnointi herätti epäilyn mahdollisesta kosteusvauriosta. Pintakosteusmittari amatöörin käsissä tuki selvästi epäilyä. Vajaan kuukauden kuluttua pintakosteusmittari näytti edelleen samoja lukemia. Pinta rikottiin, todettiin
ettei vesieristystä käytännössä ollut ollenkaan (paikoitellen oli vanhaa tapettia ja muovimattoa kaakelin alla). Kutsuttiin ammattilaiset paikalle, jotka reikiä porailtuaan kertoivat sen minkä jo tiedettiin, jonka jälkeen lattiasta rouhittiin tasoitteetkin pois ja kylppäriin kannettiin kuivurit puhisemaan 24/7.


Mittari kun nyt vaan sattuu näyttämään prosentteja, eikä sillä mitään väliä näyttääkö se 8, 9, 10, 11, 12, 13 vaiko enemmän, on kuitenkin reilusti yli ohjearvon, se riittää indikaatioksi. Tietty, jos märän betonilaatan ja kaakeloinnin välissä on tiivis muovimatto tai muu ehjä vesieriste, voi pintakosteusmittari näyttää lähes nollaa (mittaa kaakelin ja kiinnityslaastin kosteuden), mutta jos mittari pitkän kuivatusjakson jälkeenkin näyttää suuria heittoja eri mittauspisteiden välillä on kosteusvaurio todennäköinen lattiarakenteen ollessa mittauspisteissä identtinen.

Jos pintakosteusmittari osoittaa korkeita kosteusprosentteja on aiheellista olettaa että kosteutta on, mutta mittari ei vaan kerro missä välissä se kosteus on. Tilan käyttöhistoria ja järjen käyttö paljastaa antaako pintakosteusmittarin lukema aihetta toimenpiteisiin. Toisaalta, jos kosteus on tiiviin pinnan väärällä puolella jää se pintakosteusmittarilla havaitsematta. (Voihan se laatta olla kostea seinänaapurin kosteusvaurion johdosta, putkistovuodon takia, taikka rakennusvaiheessa laattaan jääneen kosteuden takia vaikka vesieristys onkin ehjä.) Ellei käyttöhistoriasta ole 100% varmuutta tai ei voida odotella kiinnityslaastin luonnollista kuivumista, ei pintakosteusmittarilla tee mitään, ja silloinkin on pintakosteusmittarin hyöty kyseenalainen ellei lattia- ja seinärakenteesta ole minkäänlaista tietoa mitä kaakelin alta löytyy. Sitä mittaria pitää vaan osata käyttää.

Lue lisää

sitten miten ihmeessä 2002 rakennetun omakotitalon pesuhuoneen suihkuseinä näyttää pintaindikaattorilla amatöörin kädessä vieläkin (1.8.2007) 12%....korjaan voimakasta kosteusrasitusta suihkuseinän alimmalla laattarivillä ja muutamien laattojen kohdalla viereisen seinän(muuraus)alimalla laattarivillä. Sekä paikotellen suihkusekoittajan alla lattiassa.

TÄMÄ PESUHUONE ON OLLUT POIS KÄYTÖSTÄ JUHANNUKSEN JÄLKEEN!

Pois voidaan sulkea seuraavat asiat:

A naapurin putkivuoto (etäisyyys naapuurin taloon noin 12m.
C Muu putkivuoto (putket ei rakenteissa)
B Rakennusaikanen kosteus (sandwich Elementti rakenne seinävahvuus 330mm. tehtaalla valettu ja kuivatettu, työmaalla tarkastettu)
D Pintarakennejärjestelmä (Ardex sertifioitu aine työkohdepäiväkirja VTT) (erillinen mittauspöytäkirja josta ilmenee silloin saamani seuraavat mittaustulokset: Rh:n virhemarginaali -3% Pesuhuoneen seinä Betoni rh77,2% 20,1c 13,46g/m3 td/f 15,983. Pesuhuoneen lattia kolme mittaus pistettä Rh:t 78-82%(mittaukset suoritettu RT 14-10675 ohjekortin mukaisesti. Ardexin suurin sallittu rh ennen asennusta 90%

E Vedeneriste tarkistettu ja kuivakalvon paksuus seinässä 0,9mm ja lattiassa 1,2mm. (erillinen tarkistus pöytäkirja)

F Sementtiliimat hiottiin viikko lattiavalun jälkeen pois.

G Lattialämmitys oli päällä kolmisen viikkoa ennen vedeneristeen asennusta ja asennuksen ajaksi se kytkettiin pois kaksivuorokautta aikaisemmin.

Seinän laatoitus on pukkilan laatta koko 200x300mm vahvuus 0,6mm,

Lattiassa normilaatta kymppi kertaa kymppi.

Käyttöhistoria, perhe jossa kaksi murrosikäistä lasta. Suihkua on käytetty paljon.

Tarkastuksessa 1.8.2007 (Silmämääräisesti) laatta- ja silikonisaumoissa ei havaittu puutteita.

Pääasiallinen lämmitysmuoto on kaukolämpö ja pesuhuonee lattiassa vesikiertoinen lämmitys.


-Amatööri vartoaa analyysiä

noh kerropa kirjoitti:

sitten miten ihmeessä 2002 rakennetun omakotitalon pesuhuoneen suihkuseinä näyttää pintaindikaattorilla amatöörin kädessä vieläkin (1.8.2007) 12%....korjaan voimakasta kosteusrasitusta suihkuseinän alimmalla laattarivillä ja muutamien laattojen kohdalla viereisen seinän(muuraus)alimalla laattarivillä. Sekä paikotellen suihkusekoittajan alla lattiassa.

TÄMÄ PESUHUONE ON OLLUT POIS KÄYTÖSTÄ JUHANNUKSEN JÄLKEEN!

Pois voidaan sulkea seuraavat asiat:

A naapurin putkivuoto (etäisyyys naapuurin taloon noin 12m.
C Muu putkivuoto (putket ei rakenteissa)
B Rakennusaikanen kosteus (sandwich Elementti rakenne seinävahvuus 330mm. tehtaalla valettu ja kuivatettu, työmaalla tarkastettu)
D Pintarakennejärjestelmä (Ardex sertifioitu aine työkohdepäiväkirja VTT) (erillinen mittauspöytäkirja josta ilmenee silloin saamani seuraavat mittaustulokset: Rh:n virhemarginaali -3% Pesuhuoneen seinä Betoni rh77,2% 20,1c 13,46g/m3 td/f 15,983. Pesuhuoneen lattia kolme mittaus pistettä Rh:t 78-82%(mittaukset suoritettu RT 14-10675 ohjekortin mukaisesti. Ardexin suurin sallittu rh ennen asennusta 90%

E Vedeneriste tarkistettu ja kuivakalvon paksuus seinässä 0,9mm ja lattiassa 1,2mm. (erillinen tarkistus pöytäkirja)

F Sementtiliimat hiottiin viikko lattiavalun jälkeen pois.

G Lattialämmitys oli päällä kolmisen viikkoa ennen vedeneristeen asennusta ja asennuksen ajaksi se kytkettiin pois kaksivuorokautta aikaisemmin.

Seinän laatoitus on pukkilan laatta koko 200x300mm vahvuus 0,6mm,

Lattiassa normilaatta kymppi kertaa kymppi.

Käyttöhistoria, perhe jossa kaksi murrosikäistä lasta. Suihkua on käytetty paljon.

Tarkastuksessa 1.8.2007 (Silmämääräisesti) laatta- ja silikonisaumoissa ei havaittu puutteita.

Pääasiallinen lämmitysmuoto on kaukolämpö ja pesuhuonee lattiassa vesikiertoinen lämmitys.


-Amatööri vartoaa analyysiä

Lue lisää

ei putkistoja

...© kirjoitti:

miksi niitä turhaan purkamaan? Yhtään en ole turhaan purkanut.

Seinärasioiden jne kohdalta näkee millä laatat on kiinnitetty, ja kyllä se kiinnityslaasti kahdessa kuukaudessa kuivuu vaikka olisi vähän paksumminkin vedetty. Betonilaatta ei kuivu tuossa ajassa kaakeleita poistamatta.

Olipa kerran reilun kuukauden käyttämättä ollut kerrostalokaksion pesuhuone jossa pintapuolinen omin aistein tehty havainnointi herätti epäilyn mahdollisesta kosteusvauriosta. Pintakosteusmittari amatöörin käsissä tuki selvästi epäilyä. Vajaan kuukauden kuluttua pintakosteusmittari näytti edelleen samoja lukemia. Pinta rikottiin, todettiin
ettei vesieristystä käytännössä ollut ollenkaan (paikoitellen oli vanhaa tapettia ja muovimattoa kaakelin alla). Kutsuttiin ammattilaiset paikalle, jotka reikiä porailtuaan kertoivat sen minkä jo tiedettiin, jonka jälkeen lattiasta rouhittiin tasoitteetkin pois ja kylppäriin kannettiin kuivurit puhisemaan 24/7.


Mittari kun nyt vaan sattuu näyttämään prosentteja, eikä sillä mitään väliä näyttääkö se 8, 9, 10, 11, 12, 13 vaiko enemmän, on kuitenkin reilusti yli ohjearvon, se riittää indikaatioksi. Tietty, jos märän betonilaatan ja kaakeloinnin välissä on tiivis muovimatto tai muu ehjä vesieriste, voi pintakosteusmittari näyttää lähes nollaa (mittaa kaakelin ja kiinnityslaastin kosteuden), mutta jos mittari pitkän kuivatusjakson jälkeenkin näyttää suuria heittoja eri mittauspisteiden välillä on kosteusvaurio todennäköinen lattiarakenteen ollessa mittauspisteissä identtinen.

Jos pintakosteusmittari osoittaa korkeita kosteusprosentteja on aiheellista olettaa että kosteutta on, mutta mittari ei vaan kerro missä välissä se kosteus on. Tilan käyttöhistoria ja järjen käyttö paljastaa antaako pintakosteusmittarin lukema aihetta toimenpiteisiin. Toisaalta, jos kosteus on tiiviin pinnan väärällä puolella jää se pintakosteusmittarilla havaitsematta. (Voihan se laatta olla kostea seinänaapurin kosteusvaurion johdosta, putkistovuodon takia, taikka rakennusvaiheessa laattaan jääneen kosteuden takia vaikka vesieristys onkin ehjä.) Ellei käyttöhistoriasta ole 100% varmuutta tai ei voida odotella kiinnityslaastin luonnollista kuivumista, ei pintakosteusmittarilla tee mitään, ja silloinkin on pintakosteusmittarin hyöty kyseenalainen ellei lattia- ja seinärakenteesta ole minkäänlaista tietoa mitä kaakelin alta löytyy. Sitä mittaria pitää vaan osata käyttää.

Lue lisää

että mikä ihmeen pintamittari sinulla on, joka näyttäisi prosentteja??? Pintamittarit näyttävät sähkönjohtavuutta.

kiva tietää kirjoitti:

että mikä ihmeen pintamittari sinulla on, joka näyttäisi prosentteja??? Pintamittarit näyttävät sähkönjohtavuutta.

jotka mittarin myyjän mukaan voivat pinnastakin "näyttää" suhteellista kosteutta. Mittari on ikään kuin kalibroitu niin että on tiedetty kostean betonin rh ja pintakosteuden osoitin on tällöin asetettu näyttämään sähkönjohtavuudessa samaa lukemaa. Jokainen joka tietää kuinka herkkää ja tarkkaa on rh:n mittaus yleensäkin niin.....no se siitä.

Se on aivan sama mitä mittari näyttää koska sillä haetaan vaan erovaisuutta tiedettävän kuivan ja mahdollisen kostean välillä. Mittari vosi vaikka näyttää kirjaimia, jos niin on.

Elikkä oletettu kuiva arvo seinässä A. Sekoittajan ja lattian välisellä alueella B-C, lattian rajassa E. Eli näin.

Pintamittari on ihan hyvä apuväline kun tehdään esim vahinkokartoituksia. Suoraan betonistakin sillä on suht hyvä tarkistella kuivauksen etenemistä ennen mitareikien tekoa!

noh kerropa kirjoitti:

sitten miten ihmeessä 2002 rakennetun omakotitalon pesuhuoneen suihkuseinä näyttää pintaindikaattorilla amatöörin kädessä vieläkin (1.8.2007) 12%....korjaan voimakasta kosteusrasitusta suihkuseinän alimmalla laattarivillä ja muutamien laattojen kohdalla viereisen seinän(muuraus)alimalla laattarivillä. Sekä paikotellen suihkusekoittajan alla lattiassa.

TÄMÄ PESUHUONE ON OLLUT POIS KÄYTÖSTÄ JUHANNUKSEN JÄLKEEN!

Pois voidaan sulkea seuraavat asiat:

A naapurin putkivuoto (etäisyyys naapuurin taloon noin 12m.
C Muu putkivuoto (putket ei rakenteissa)
B Rakennusaikanen kosteus (sandwich Elementti rakenne seinävahvuus 330mm. tehtaalla valettu ja kuivatettu, työmaalla tarkastettu)
D Pintarakennejärjestelmä (Ardex sertifioitu aine työkohdepäiväkirja VTT) (erillinen mittauspöytäkirja josta ilmenee silloin saamani seuraavat mittaustulokset: Rh:n virhemarginaali -3% Pesuhuoneen seinä Betoni rh77,2% 20,1c 13,46g/m3 td/f 15,983. Pesuhuoneen lattia kolme mittaus pistettä Rh:t 78-82%(mittaukset suoritettu RT 14-10675 ohjekortin mukaisesti. Ardexin suurin sallittu rh ennen asennusta 90%

E Vedeneriste tarkistettu ja kuivakalvon paksuus seinässä 0,9mm ja lattiassa 1,2mm. (erillinen tarkistus pöytäkirja)

F Sementtiliimat hiottiin viikko lattiavalun jälkeen pois.

G Lattialämmitys oli päällä kolmisen viikkoa ennen vedeneristeen asennusta ja asennuksen ajaksi se kytkettiin pois kaksivuorokautta aikaisemmin.

Seinän laatoitus on pukkilan laatta koko 200x300mm vahvuus 0,6mm,

Lattiassa normilaatta kymppi kertaa kymppi.

Käyttöhistoria, perhe jossa kaksi murrosikäistä lasta. Suihkua on käytetty paljon.

Tarkastuksessa 1.8.2007 (Silmämääräisesti) laatta- ja silikonisaumoissa ei havaittu puutteita.

Pääasiallinen lämmitysmuoto on kaukolämpö ja pesuhuonee lattiassa vesikiertoinen lämmitys.


-Amatööri vartoaa analyysiä

Lue lisää

...aina voi veikata:

- Missä kulkevat elementtisaumat?
- Raudoituksia?
- Onko talo taatusti pysynyt paikoillaan?
- Missä kulkevat sähköjohdot?
- Lattialämmitys tuskin on tehty pintavetona? ;)
- Lattialämmitys lienee ollut päällä mittauksia tehtäessä?
- Kellarikerros / maan tasalla ja ulkoseinä?
- Muita läpivientejä tai kiinnitysreikiä jommalla kummalla puolella seinää?
- Lattiakaivon sijainti?
- Viemäröintiputkiston sijainti?
- Lattian kaadot riittävät?
- Huono mittari?
- Huolimattomasti tehty työ ja tarkastus?

Toteanpa vaan omista mittaustuloksistani:
- Kylppärit joita olen mittaillut ovat kaikki olleet betonirakenteisia ja ainakin osittaisella lattialämmityksellä.
- Terveiksi oletetuissa (alle 5 vuotta sitten omistajan toimesta rempattuja) ei mittari ole värähtänytkään vaikka suihkua on käytetty vuorokautta aikaisemmin.
- Yksi ja ainoa kylppäri jossa mittari on antanut selkeän indikaation kosteudesta on osoittautunut tarkistusporauksissa ja purkuvaiheessa kosteusvaurioiseksi.
- Eli otanta on pieni, mutta toistaiseksi en ole saanut kyseisellä mittarilla virhehälytystä, toisaalta on kosteutta saattanut jäädä huomaamatta. (Eli sillä ei voi osoittaa rakenteen olevan kuiva, vaan ainoastaan osoittaa mahdollisen kosteuden olemassaolon.) Turhaan en ole kylppäriä purkanut.

kiva tietää kirjoitti:

että mikä ihmeen pintamittari sinulla on, joka näyttäisi prosentteja??? Pintamittarit näyttävät sähkönjohtavuutta.

Mittari mittaa sähkönjohtavuutta ja näyttää prosentteja. Laite on kalibroitu eri materiaaleille (joka täytyy valita oikein ennen mittausta), ja lukemat ovat vähän "haulikolla ammuttuja" mutta suuntaa antavia. Käyttämäni mittari on Max Doser GMBH:n valmistama.

...© kirjoitti:

...aina voi veikata:

- Missä kulkevat elementtisaumat?
- Raudoituksia?
- Onko talo taatusti pysynyt paikoillaan?
- Missä kulkevat sähköjohdot?
- Lattialämmitys tuskin on tehty pintavetona? ;)
- Lattialämmitys lienee ollut päällä mittauksia tehtäessä?
- Kellarikerros / maan tasalla ja ulkoseinä?
- Muita läpivientejä tai kiinnitysreikiä jommalla kummalla puolella seinää?
- Lattiakaivon sijainti?
- Viemäröintiputkiston sijainti?
- Lattian kaadot riittävät?
- Huono mittari?
- Huolimattomasti tehty työ ja tarkastus?

Toteanpa vaan omista mittaustuloksistani:
- Kylppärit joita olen mittaillut ovat kaikki olleet betonirakenteisia ja ainakin osittaisella lattialämmityksellä.
- Terveiksi oletetuissa (alle 5 vuotta sitten omistajan toimesta rempattuja) ei mittari ole värähtänytkään vaikka suihkua on käytetty vuorokautta aikaisemmin.
- Yksi ja ainoa kylppäri jossa mittari on antanut selkeän indikaation kosteudesta on osoittautunut tarkistusporauksissa ja purkuvaiheessa kosteusvaurioiseksi.
- Eli otanta on pieni, mutta toistaiseksi en ole saanut kyseisellä mittarilla virhehälytystä, toisaalta on kosteutta saattanut jäädä huomaamatta. (Eli sillä ei voi osoittaa rakenteen olevan kuiva, vaan ainoastaan osoittaa mahdollisen kosteuden olemassaolon.) Turhaan en ole kylppäriä purkanut.

Lue lisää

joo tuota noin,

- Missä kulkevat elementtisaumat? , ne "kulkevat" siis ovat pystysuuntaiset. Pesuhuoneen kohdalla seinä on yhtenäinen, muutenkin saumojen tiiveys ei voi olla puutteelinen.

- Raudoituksia?, rakenteissa syvällä
- Missä kulkevat sähköjohdot?, ei sähkövetoja pesuhuoneen seinässä. (ei poikkeavuuksia pintamittarilla ennen pinnoitusta)

Lattialämmitys tuskin on tehty pintavetona? ;)(tämän korjasin jo edellisessä viestissä että lattiassa on vesikiertoinen lämmitys, seinärakenteissa ei putkia).
- Lattialämmitys lienee ollut päällä mittauksia tehtäessä? miten lattia lämmityksen päällä olo vaikuttaa seinien poikkeamaan? Lisäksi nämä em seikat eivät aiheuttaneet poikkeavuuksia pintamittarilla ennen pinnoitustakaan. Lattialämmitys putket ovat muovia ja niissä kiertää vesi. Pintamittari ei reagoi edes suoraan putken päältä mitattuna, niin että voisit poikkeman huomata betoni rakenteessakin! (testaa esim. lämmönjako huone) Ja älä vaan väitä että reagoi se hyvin!

Talo yksitaso ratkaisu ja eiköhän se 300x900mm anturoilla hiekkamaassa ja 700mm mursketäytöllä pysy paikallaan!!!!

Ei läpivientejä, muutakuin sekoittajan kiinnitys.

Kaivot, kaadot yms. huomioitu! Työstä työkohdepaäiväkirja jossa kaikki seikat paperilla (lueppa huoella edellinen viesti)

Huono mittari??? mittalaite ja mittapää kalibroitu 19.6.2007 (milloin sinun maxisi on kalibroitu?)

Et vieläkään pysty antamaan vastausta miksi suhkuseinän alimpien laattojen takana vaan on kosteuspitoisuus korkea!.

jo vain kirjoitti:

joo tuota noin,

- Missä kulkevat elementtisaumat? , ne "kulkevat" siis ovat pystysuuntaiset. Pesuhuoneen kohdalla seinä on yhtenäinen, muutenkin saumojen tiiveys ei voi olla puutteelinen.

- Raudoituksia?, rakenteissa syvällä
- Missä kulkevat sähköjohdot?, ei sähkövetoja pesuhuoneen seinässä. (ei poikkeavuuksia pintamittarilla ennen pinnoitusta)

Lattialämmitys tuskin on tehty pintavetona? ;)(tämän korjasin jo edellisessä viestissä että lattiassa on vesikiertoinen lämmitys, seinärakenteissa ei putkia).
- Lattialämmitys lienee ollut päällä mittauksia tehtäessä? miten lattia lämmityksen päällä olo vaikuttaa seinien poikkeamaan? Lisäksi nämä em seikat eivät aiheuttaneet poikkeavuuksia pintamittarilla ennen pinnoitustakaan. Lattialämmitys putket ovat muovia ja niissä kiertää vesi. Pintamittari ei reagoi edes suoraan putken päältä mitattuna, niin että voisit poikkeman huomata betoni rakenteessakin! (testaa esim. lämmönjako huone) Ja älä vaan väitä että reagoi se hyvin!

Talo yksitaso ratkaisu ja eiköhän se 300x900mm anturoilla hiekkamaassa ja 700mm mursketäytöllä pysy paikallaan!!!!

Ei läpivientejä, muutakuin sekoittajan kiinnitys.

Kaivot, kaadot yms. huomioitu! Työstä työkohdepaäiväkirja jossa kaikki seikat paperilla (lueppa huoella edellinen viesti)

Huono mittari??? mittalaite ja mittapää kalibroitu 19.6.2007 (milloin sinun maxisi on kalibroitu?)

Et vieläkään pysty antamaan vastausta miksi suhkuseinän alimpien laattojen takana vaan on kosteuspitoisuus korkea!.

Lue lisää

Lämpötila vaikuttaa ainakin minun mittarin mittaustulokseen jonkin verran, siitä ajatus josko lattialämmitys vaikuttaisi lukemiin kylppärissäsi.

Metalli vaikuttaa ainakin minun mittarin mittaustulokseen (kupariset lattialämmitysputket mittarilla selvästi havaittavissa kohonneina lukemina). Muoviputkisenkin lattialämmityksen asennuksessa voi olla käytetty metalliosia.

Millä pintaan vedetyt putket on kiinnitetty seinään ja minne? Ruuveilla lattianrajaan?

Elementtitalon saumat eivät voi olla puutteellisia? Niin sanottiin 70-luvun kerrostalorakennusbuuminkin aikoihin...

Luotan talon pysyvän paikoillaan jos anturat ovat peruskalliossa kiinni.

Ei sitä Doseria eikä pintakosteusmittareita yleensäkään tarvitse erikseen kalibroida (ei yleismittareitakaan kalibroida), riittää että se selkeästi osoittaa kosteuden, absoluuttisen tarkkoja lukemia ei tarvita. Tuon mittarin arvoja on hiljattain verrattu Vaisalan kalibroituun HM44 mittariin samassa kohteessa ja hyvin yhteneväiset olivat tulokset. (Vaisalan mittari mittaa kosteuden vaikka ilmasta, joten reikiä ei välttämättä tarvitse porata, vaan anturin voi jättää muutamaksi päiväksi kaakelisaumaan tiiviin muovikelmun alle niin selviää haihtuuko saumasta kosteutta.)

Kuka ne paperit kirjoitti, ja kuinka tunnollisesti ja tarkkaan mittaukset tehtiin ennen papereiden kirjoitusta?

Vaikka sähkölämmitteisellä mosaikkilattialla jossa kaadot ovat pielessä lilluu vettä päiväkausia ahkeran suihkunkäytön johdosta, on pinta lähes kuiva (hyväksytyissä rajoissa) vuorokauden kuluttua pinnan kuivaksi pyyhkimisen jälkeen.

Suuret laatathan estävät tehokkaammin kosteuden haihtumisen laatoituksen alta, mutta lattiassa ei liene niin suuria laattoja?

Toki suurten laattojen alla voi muhia kosteutta pitkäänkin, jos suihkua on käytetty ahkerasti ja kiinnityslaastikerros on paksu, mutta miksi laastikerroksen pitäisi olla paksu? Ei sillä suoristeta seiniä tai tehdä lattiakaatoja.

Lisätäänpä mahdollisuuksien listalle tekovirheen rinnalle materiaalivirheen mahdollisuus.

Jotain outoa siinä kylppärissäsi tai pintakosteusmittarissasi on, poraile reikiä jos huolestuttaa (ainakin Vaisalan anturi mahtuu kaakelisaumaan porattuun reikään, mutta vesieristyksen luotettava paikkaus onkin eri juttu), tai odottele kuivumista tai muita oireita jos olet varma mittaustuloksen oikeellisuudesta. Ellei kyseessä olisi ulkoseinä voisi kosteuden mitata seinän toiselta puolelta.

noh kerropa kirjoitti:

sitten miten ihmeessä 2002 rakennetun omakotitalon pesuhuoneen suihkuseinä näyttää pintaindikaattorilla amatöörin kädessä vieläkin (1.8.2007) 12%....korjaan voimakasta kosteusrasitusta suihkuseinän alimmalla laattarivillä ja muutamien laattojen kohdalla viereisen seinän(muuraus)alimalla laattarivillä. Sekä paikotellen suihkusekoittajan alla lattiassa.

TÄMÄ PESUHUONE ON OLLUT POIS KÄYTÖSTÄ JUHANNUKSEN JÄLKEEN!

Pois voidaan sulkea seuraavat asiat:

A naapurin putkivuoto (etäisyyys naapuurin taloon noin 12m.
C Muu putkivuoto (putket ei rakenteissa)
B Rakennusaikanen kosteus (sandwich Elementti rakenne seinävahvuus 330mm. tehtaalla valettu ja kuivatettu, työmaalla tarkastettu)
D Pintarakennejärjestelmä (Ardex sertifioitu aine työkohdepäiväkirja VTT) (erillinen mittauspöytäkirja josta ilmenee silloin saamani seuraavat mittaustulokset: Rh:n virhemarginaali -3% Pesuhuoneen seinä Betoni rh77,2% 20,1c 13,46g/m3 td/f 15,983. Pesuhuoneen lattia kolme mittaus pistettä Rh:t 78-82%(mittaukset suoritettu RT 14-10675 ohjekortin mukaisesti. Ardexin suurin sallittu rh ennen asennusta 90%

E Vedeneriste tarkistettu ja kuivakalvon paksuus seinässä 0,9mm ja lattiassa 1,2mm. (erillinen tarkistus pöytäkirja)

F Sementtiliimat hiottiin viikko lattiavalun jälkeen pois.

G Lattialämmitys oli päällä kolmisen viikkoa ennen vedeneristeen asennusta ja asennuksen ajaksi se kytkettiin pois kaksivuorokautta aikaisemmin.

Seinän laatoitus on pukkilan laatta koko 200x300mm vahvuus 0,6mm,

Lattiassa normilaatta kymppi kertaa kymppi.

Käyttöhistoria, perhe jossa kaksi murrosikäistä lasta. Suihkua on käytetty paljon.

Tarkastuksessa 1.8.2007 (Silmämääräisesti) laatta- ja silikonisaumoissa ei havaittu puutteita.

Pääasiallinen lämmitysmuoto on kaukolämpö ja pesuhuonee lattiassa vesikiertoinen lämmitys.


-Amatööri vartoaa analyysiä

Lue lisää

Tottakai pintamittarilla saadaan korkeita lukemia suihkunurkasta. Tavallinen saumalaasti on huokoista ja jopa kapillaarista. Suihkutettaessa vesi menee laatoituksen alle muutamassa minuutissa, mutta pois tuleminen haihtumalla kestää viikkoja. Tämän vuoksi myös vaatimus päivien käyttämättömyydesä ennen mittauksia on perusteeton. Vesi ei ehdi haihtua laatoituksen alta parissa päivässä.

Varsinaista ongelmaa ei ole niin kauan, kun vesi pysyy laatoituksen ja vesieristeen välissä.

Muuten, huokoiset laattasaumat voidaan käsitellä kemiallisesti niin, ettei vesi pääse sauman kautta laatoituksen alle, mutta laatoituksen alle aikaisemmin päässyt vesi haihtuu saumojen kautta pois (Goretex -ilmiö). Tällä tavalla käsiteltyjen laatoitusten alla ei ole kosteutta eikä mittarikaan sen vuoksi värähdä.käsittelyn jälkeen saumat pysyvät myös puhtaina.

Noh Noh kirjoitti:

Tottakai pintamittarilla saadaan korkeita lukemia suihkunurkasta. Tavallinen saumalaasti on huokoista ja jopa kapillaarista. Suihkutettaessa vesi menee laatoituksen alle muutamassa minuutissa, mutta pois tuleminen haihtumalla kestää viikkoja. Tämän vuoksi myös vaatimus päivien käyttämättömyydesä ennen mittauksia on perusteeton. Vesi ei ehdi haihtua laatoituksen alta parissa päivässä.

Varsinaista ongelmaa ei ole niin kauan, kun vesi pysyy laatoituksen ja vesieristeen välissä.

Muuten, huokoiset laattasaumat voidaan käsitellä kemiallisesti niin, ettei vesi pääse sauman kautta laatoituksen alle, mutta laatoituksen alle aikaisemmin päässyt vesi haihtuu saumojen kautta pois (Goretex -ilmiö). Tällä tavalla käsiteltyjen laatoitusten alla ei ole kosteutta eikä mittarikaan sen vuoksi värähdä.käsittelyn jälkeen saumat pysyvät myös puhtaina.

Lue lisää

Tilanne tosiaan se, että tein märkätilakartoituksen 1.8.2007 vuonna 2002 rakennettuun taloon. Olen itse ollut kohteessa rakennusaikana esim. märkätilan valvojana. Asiakkaat erittäin vaativia ja tarkkoja.

Pintapuolisessa tarkistuksessa todettiin lähes 1,5kk suihkun käyttämättä olon jälkeen Gann RTU600 B50 mittapäällä voimakasta kosteusrasitusta suihkuseinällä sekä viereisellä seinällä yht. kuuden laatan kohdalla.

Myyjä(asukas) sanoi, että se pitää tutkia miksi se on niin.

Aloitimme keveyesti pesuhuoneen lämpökuvauksella, jos lattialämmitys vuotasi. Ei poikkeavaa (lämmitystä nostettiin vuorakutta ennen kuvausta)

Suoritimme kevyttä seinärakenteen kuivausta lämpömatolla ja tilakuivaimmella. Puhallus maton alle laitettiin jaksottain jotta seinä ei saavuttaisi liian lämpöisiä olosuhteita liian pitkään jotta laatoitus ei irtoaisi alustastaan (kopo, ilmiö)

Noin viikko kuivattelun jälkeen totesimme lukemien pudonneen selvästi. Viereinen seinä oli jo käytännössä kuivunut.

Asukas ei vielä tyytynyt tähän ja halusi että seinään tehdään reikä. En suostunut tekemään reikää peshuoneen puolelta koska reikä suikuseinän lattian rajassa ei olisi pitemmän päälle ollut hyvä asia ja vaikka seinässä oleva reiän tiivistäisi niin riski olisi aina olemassa. Halusin että vedeneriste pysyy ehjänä ja yhtenäisenä kaikkein kriittisimmällä alueella.

Teimme halkaisijaltaan 11mm ja 310mm syvän reiän julkisivun tiili saumasta, suihkuseinän alaosan kohdalle. Neljän päivän tasaantumis ajan jälkeen betonin seinän mittaustulos oli (anturilla RH-T 37) seuraava : rh 69,6% 19,5 11,7 g/m3

Kosteusmittaustulosten analysointi:
Kosteusrasitusta seinälaatan ja vedeneristeen välissä.

Niinkuin edellinen sanoi, iso kokoinen laatta ei haihduta kosteutta niin nopeasti kuin pieni, koska sauma pintaa mistä haihtua on vähemmän. Haihtuminen voi tosiaan kestää viikkokausia.

Ps. Elementti tehtaalta tuli ammatti paikkari täyttämään tehdyn reiän.

Asia loppuunkäsitelty

16.8.2007

Jos kunnollisen vedeneristyksen päällä onkin joku laatta irti tai kopona,
mitähän tuo sitten mahtaa haitata ja mitä kaukaa kiertämistä tuossa on?

Varovainen irroitus ja takaisin paikoilleen uuden laastin kanssa.

Miten saat mikrobinäytteen rakenteiden sisältä rakenteita rikkomatta?

Lattialämmitys kuivattaa veden laattojen alta aika nopeasti, toki lämmityskaapeli kylmänäkin sotkee pintakosteusmittarin arvoja, mutta se pitää vaan tiedostaa ja huomioida mittauspisteitä valittaessa.

...© kirjoitti:

Miten saat mikrobinäytteen rakenteiden sisältä rakenteita rikkomatta?

Lattialämmitys kuivattaa veden laattojen alta aika nopeasti, toki lämmityskaapeli kylmänäkin sotkee pintakosteusmittarin arvoja, mutta se pitää vaan tiedostaa ja huomioida mittauspisteitä valittaessa.

Lue lisää

Ei kai se mahdollinen mikrobiongelma kylppärin betonilattiassa ole. Laatoitettujen kylppäreiden mahdolliset ongelmat ovat kevytrakenteisten seinien sisällä eikä kiviainesrakenteissa.

Kun puhutaan mikrobinäytteistä ei näytteen tarvitse olla koolingin pätkä. Puhutaan samasta mittakaavasta kuin sairaalan labrassa.Gramman osa näytettä riittää vallan mainiosti. Sen ottamista varten ei todellakaan lekaa tarvita.

Tietoa kirjoitti:

Ei kai se mahdollinen mikrobiongelma kylppärin betonilattiassa ole. Laatoitettujen kylppäreiden mahdolliset ongelmat ovat kevytrakenteisten seinien sisällä eikä kiviainesrakenteissa.

Kun puhutaan mikrobinäytteistä ei näytteen tarvitse olla koolingin pätkä. Puhutaan samasta mittakaavasta kuin sairaalan labrassa.Gramman osa näytettä riittää vallan mainiosti. Sen ottamista varten ei todellakaan lekaa tarvita.

Lue lisää

betonin pinnallakin voi olla mikrobeja mutta ei siinä laajudessa kuin puurakenteissa. Ja betonin voi desinfioda ja kuivata vaikka useamman kerran.
Suoraan betonin päälle laatoitettu kylppäri kyllä tuoksahtaa aika voimakkaalle kun siitä on laatoitus poistettu kosteusvaurion johdosta. Mitäköhän mikrobitutkimuksella voitasiin todeta 60luvun talon betonilaatasta jossa laatoitus ollut suoraan betonissa ilman edes mitään kosteussulkua.

siinä kirjoitti:

betonin pinnallakin voi olla mikrobeja mutta ei siinä laajudessa kuin puurakenteissa. Ja betonin voi desinfioda ja kuivata vaikka useamman kerran.
Suoraan betonin päälle laatoitettu kylppäri kyllä tuoksahtaa aika voimakkaalle kun siitä on laatoitus poistettu kosteusvaurion johdosta. Mitäköhän mikrobitutkimuksella voitasiin todeta 60luvun talon betonilaatasta jossa laatoitus ollut suoraan betonissa ilman edes mitään kosteussulkua.

Lue lisää

siitä edes mitään mikrobeja tarvitse mitata. Se on uusittava ja laitettava vesieristeet laakista.

eihän kirjoitti:

siitä edes mitään mikrobeja tarvitse mitata. Se on uusittava ja laitettava vesieristeet laakista.

betoni pois vai?

niinku kirjoitti:

betoni pois vai?

on piikata märkä betoni pois ja uusia se kuin kuivatella sitä kuukausikaupalla ja jättää mikrobit sinne.